Teatteriohjaaja ja Temen puheenjohtaja Atro Kahiluoto on huolissaan teatterin ja tanssin vapaan kentän tulevaisuudesta. Se tarvitsee lisää rahaa, sillä vuosikymmeniä jatkunut rahoitusvaje on näivettänyt vapaan kentän rakenteita myöten. Myös yhdistystoiminnan hallinnoiminen on huonossa jamassa....
Tanssija-koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo sai Alfred Kordelinin säätiön 30 000 euron kulttuuripalkinnon taiteellisesta rohkeudesta. Lämmin onnittelu! "Minulle taide on ihmisten kohtaamisen kautta tapahtuvaa elämyksellisyyttä, kokemuksellisuutta, ajatustenvaihtoa ja itseilmaisua,” sanoo Heikinheimo...
Niina Juutilaisen mukaan vapaan kentän tuottajien kokoontuessa puhe kääntyy helposti työhyvinvointiin. Hän väittää, että mitä pienemmät taloudelliset toimintaresurssit, sitä järjestäytymättömämpi toiminta ja heikompi työntekijöiden työhyvinvointitilanne.
Joulukuun pääkirjoitus muistuttaa työssäjaksamisen perusasioista: työyhteisötaidoista, työhyvinvoinnista, työilmapiiristä sekä resursseista. Taiteen perusrahoituksen turvaaminen on yksi isoimmista työssäjaksamisasioista.
Teme ja SVÄV saavat kiitosta jäsenkyselyssä. Suunnittelijat kaipaavat freelancerpalveluita, kuten freekentän luottamusmiestä. Vapaan kentän rahoituksen vakauttaminen ja apurahojen nivominen osaksi palkkatyötä ovat myös vastaajien toivelistalla.
Esittävien taiteiden vapaa kenttä olisi nykymuodossaan kuollut aikoja sitten, jos siellä noudatettaisiin työsuojelun määräyksiä ja työhyvinvoinnin periaatteita. Millaisessa pelon ilmapiirissä vapaa kenttä joutuu toimimaan?
Teme kasvaa 2-3% vuosivauhtia. Temen 5000. jäsen on Ida Alina Immonen. Immosen mukaan työllä pitää olla merkitys. Ihmiset haluavat työllään vaikuttaa maailmaan. "Rakastan oppia ja kehittyä, ja kaipaisin mentorointia vanhemmilta ja kokeneilta konkareilta duunin liittyvissä asioissa", Immonen sanoo....
Marraskuun pääkirjoituksessa todetaan, että Suomessa asuu vauras ja onnellinen kansa, joka voi pahoin. Se voisi voida paljon paremmin, jos se satsaisi ja uskoisi taiteeseen ja kulttuuriin.
Jokaisen työnantajan – alasta, työntekijämäärästä, työsuhteiden kestosta tai muusta riippumatta – tulee järjestää ennakollisin toimin häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta vapaa työympäristö, kirjoittaa OTT Jaana Paanetoja.
Jokaisen työehtokirjauksen kohdalla voisi kysyä, mitä ekologisia näkökohtia, inhimillistä kestävyyttä tai sukupuolten yhdenvertaisuutta koskevia näkökohtia siinä ei ole otettu huomioon, huomauttaa teatteriohjaaja Piia Peltola.
Tarpeistosuunnittelija Pipsa Keski-Hakuni kysyy mitä osaaminen ja tietäminen oikeastaan ovat. "Me käsityöläiset käsitämme asioita käsillämme", hän sanoo.
Jokaisella työntekijällä on työaikalakiin perustuva oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen selvitys itseään koskevista työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon merkinnöistä, muistuttaa OTT Jaana Paanetoja.
Lokakuun pääkirjoitus haastaa koko työmarkkinakentän ekologiseen jälleenrakentamiseen TES-neuvotteluissa.
