Siirry sisältöön

Työelämän oikeudet nuorille ja opiskelijoille

Teme tarjoaa alan kouluille työelämän perusteet -luentoja etänä ja/tai livenä. Kahden tunnin luennolla käydään läpi työelämän pelisäännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Luento on maksuton. Yhteydenotot: Temen työehtoasiantuntija Anne Saveljeff puh 050 539 0746, savel@teme.fi

Työsuhteen pelisääntöjen kolme pilaria

Työelämässä kaikilla on oikeus lain ja sopimusten mukaiseen turvaan. Työnantajan sekä työntekijän on tärkeä tuntea lailliset oikeutensa ja velvollisuutensa.

1. Työlainsäädäntö. Se sisältää useita työelämää sääteleviä lakeja, joita kaikkien Suomessa toimivien työnantajien ja työntekijöiden on noudatettava.

2. Työehtosopimus. Alakohtaiset työehtosopimukset neuvottelevat ammattiliitot. Niissä on mm. työajat ja palkat. Selvitä, mitä työehtosopimusta työnantajasi noudattaa. Sovellettava työehtosopimus määräytyy työnantajan mukaan.

3. Työsopimus. Työsopimus sitoo kahta osapuolta, työntekijää ja työnantajaa. Työsopimuksen on oltava lain mukainen eikä sillä voi sopia lakia heikommista ehdoista.

Minimipalkka Suomessa?

Suomessa ei  lakiin ole kirjattu minimipalkkaa. Lain mukaan on maksettava kohtuullinen korvaus tehdystä työstä.

Minimipalkat löytyvät työehtosopimuksista. Työehtosopimukset (TES) ottavat kantaa siihen, mikä on kohtuullinen palkka.

Työsuhteen laatu ja palkanmaksu

Työsuhteita on vain kahdenlaisia: määräaikaisia ja toistaiseksi voimassaolevia.

Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan. Sopimuksella on alkamis- ja päättymisajankohta. Sopimus ei ole irtisanottavissa ilman erillistä sopimista. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin lain sallima syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn projektiluonteisuus, kuten elokuva.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Sopimuksessa mainitaan alkamisajankohta, ei päättymispäivää. Tämä työsuhde on irtisanottavissa lain tai sopimusten mukaisten irtisanomisaikojen puitteissa. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa, mutta työnantajan tarvitsee.

Työsuhde ja palkanmaksutapa ovat kaksi eri asiaa. Työsuhde on määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Palkka taas voi olla tuntipalkka, urakkapalkka, kuukausipalkka, päiväpalkka, minuuttipohjainen tai provisiopalkka.

Palkkaturva työntekijän turvana

Jos työnantajasi ei kykene maksamaan palkkaasi, ylityö-, lomakorvauksia, päivärahoja ym. palkkasaatavia, älä jää odottamaan. Tee palkkaturvahakemus ajoissa. Palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä lukien.

Palkkaturvan periaate on, että valtio maksaa selvät ja lainmukaiset palkkasaavat työntekijälle ja perii ne työnantajalta vaikka ulosottotoimin. Palkkaturvahakemus kannattaa laittaa vireille hyvissä ajoin. Sen voi perua, jos työnantaja maksaakin palkan. Täällä Temen ohje palkkaturvasta…

Oikeus palkkaan sairausajalta

Työntekijällä on oikeus olla poissa töistä sairastumisen takia. Kun työsuhde on alkanut ja työntekijä sairastuu, on työnantajan lain mukaan maksettava sairausajan palkkaa vähintään yhdeksältä sairastumispäivää seuraavalta arkipäivältä. Työehtosopimuksissa on erilaisia määräyksiä sairausajan palkasta.

Sairastuessasi ilmoita siitä viipymättä työnantajallesi. Jos työnantajasi vaatii lääkärintodistusta, mene lääkäriin. Sijaisen hankkiminen on työnantajan tehtävä. Sairauslomalla ollessasi et voi mennä töihin esim. siksi, että tapaturman sattuessa vakuutusten kanssa tulee ongelmia.

Täällä selkokielinen Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas, jonka teossa Teme on mukana SAK:n jäsenenä…

Oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen

Vuosilomaa ansaitaan lyhyissäkin työsuhteissa ja vuosiloman ajalta maksetaan palkkaa. Alle vuoden kestoisissa työsuhteissa 2 päivää per kuukausi ja yli vuoden mittaisissa työsuhteissa 2,5 päivää per kuukausi eli 24 päivää tai 30 päivää.

Lue Temen muistilista oikeuksistasi kesäduuneissakin…

Pätkä- ja keikkatyöntekijät eivät yleensä voi/ehdi pitää ansaitsemaansa vuosilomaa lyhyehkön työsuhteensa aikana, joten heille maksetaan pitämättömistä lomapäivistä lomakorvaus. Lomakorvaus on lain mukaan vähintään 9 % palkan päälle (yli vuoden kestävässä työsuhteessa 11,5%). Työehtosopimuksissa on eri prosenttilukuja, kuten teatterivierailijoilla 12,5 % ja elokuva-alalla 13,5 %.

Jos harjoittelija hoitaa työtään yksin ja normaalilla työntekijän työpanoksella sekä vastuulla, hänelle pitää maksaa ammattilaisen palkka.

Pitääkö harjoittelusta maksaa palkkaa?

Työharjoittelu on opintoihin liittyvää tai oppisopimukseen kuuluva työsuhde. Harjoittelu voi olla myös työsuhteessa tehtyä työtä, jos epäpätevänä ja työsuhteen alussa harjoittelee työtehtäviä toisen ohjauksessa. Opintoihin liittyvä pakollinen harjoittelu voi olla palkatonta, kun opiskelija saa opintopisteitä.

Teme suosittelee, että työnantaja maksaa opiskelijalle palkkaa myös opintoihin kuuluvassa pakollisessa harjoittelussa, sillä opiskelijalla on harjoittelusta mm. matka- ja ruokailukuluja.

Jos harjoittelija tekee itsenäisen työsuorituksen, hänelle maksetaan ammattilaisen palkaa.

Kaikesta harjoittelusta tulee tehdä kirjallinen sopimus.

Kaikki opiskelijoiden tekemä työ ei ole harjoittelua

Harjoittelija on oppimassa työtehtäviä ja hänellä on oikeus saada ohjausta. Jos harjoittelija hoitaa työnsä  yksin ja tekee itsenäisen työsuorituksen ja antaa täyden työpanoksen, hänelle pitää maksaa ammattilaisen palkka.

Montako harjoittelijaa?

Opiskelijaa ohjaava ammattilainen voi olla vastuussa vain yhdestä työharjoittelijasta kerrallaan.

Yhdessä tuotannossa voi olla yksi harjoittelija per ammattiryhmä. Tämä tarkoittaa sitä, että valoryhmässä voi olla yksi harjoittelija, toinen esim. cateringin ja kolmas tuotannon puolella.

Harjoittelijoita voi Temen suosituksen mukaan olla samassa tuotannossa enintään neljä ja heidän tulee olla eri ammattiryhmissä.

Harjoittelu elokuva- ja tv-alalla

Elokuva- tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus määrää harjoittelusta näin:

7 a § Muut palkkaa koskevat määräykset

2. Harjoittelijan palkka

Harjoittelija on elokuva- ja TV-alalla työtä aloitteleva henkilö, jonka työn ohjaamisesta vastaa tähän tehtävään nimetty henkilö. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että ammattiryhmää kohden käytetään enintään yhtä harjoittelijaa. Harjoittelija ei voi olla vastuussa sen ammattiryhmän työstä, jota hän harjoittelee.

Harjoittelijalle maksetaan 75 % Pr 1:n palkasta. Harjoittelijapalkkamääräystä ei voi käyttää palkkaryhmissä 3 ja 4. Harjoittelusta sovitaan kirjallisesti tai suullisesti. Jos harjoittelusta on sovittu suullisesti, työnteon keskeiset ehdot selvitetään harjoittelijalle kirjallisesti.

Harjoittelijapalkkaa ei voida maksaa henkilölle, jolla on alalle soveltuva korkeakoulututkinto ja työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vähintään kuusi kuukautta taikka henkilölle, jolla on työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vähintään yksi vuosi. Työkokemuksen tulee olla kertynyt ammattituotannosta ja
se pyydettäessä osoitetaan työtodistuksilla, jotka työntekijä toimittaa työnantajalle hyvissä ajoin ennen työsopimussuhteen alkamista.

Palkkamääräyksiä voidaan soveltaa opintoihin liittyvään työharjoitteluun.

Harjoittelu ja vähimmäispalkat ammattiteatterissa

Teatterialan työehtosopimus määrää harjoittelusta näin:

10 § Vähimmäispalkka

Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan
vähimmäisansio kuukaudessa luontoisetuineen on 1591,44 euron, 1.6.2023 lukien
1666,44 euron ja 1.4.2024 lukien 1721,44 euron suuruinen tehtäväkohtainen palkka.
Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai siihen rinnastettavassa asemassa olevaan.

Soveltamisohje
Jos työllistämistuella palkattu työntekijä on otettu harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan
asemaan, hänen palkkaukseensa sovelletaan tätä määräystä.
Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka luonnollisessa työympäristössä työnantajan tai hänen
edustajansa johdolla suorittaa tietyissä tehtävissä tarvittavien tietojen, taitojen ja kokemuksen
hankintaan tähtäävää käytännöllistä työtä. Tehtäviä vastaavasta täydestä palkasta on kysymys
vain, jos harjoittelija tai oppilas saa saman tehtäväkohtaisen palkan kuin näitä tehtäviä
säännönmukaisesti hoitava työntekijä.

Harjoittelu voi olla laadultaan:
a) ennakkoharjoittelua, millä tarkoitetaan sitä työkokemusta, jota on hankittava ennen oppilaitokseen pyrkimistä. Harjoittelu on oppilaitokseen pääsyn eräs ehto.
b) koulutukseen sisältyvää harjoittelua, joka voi olla
– esiharjoittelua, joka suoritetaan oppilaitokseen hyväksymisen ja koulutuksen alkamisen välisenä aikana,
– väliharjoittelua, joka tapahtuu koulutuksen aikana opetusjaksojen väliin sijoitettuina kokonaisuuksina. Väliharjoittelua ei ole käytännön työopetus oppilaitoksessa rinnan teoriaopetuksen kanssa.
– jälkiharjoittelua, joka suoritetaan teoreettisen koulutuksen päättymisen ja päästötodistuksen saannin välisenä aikana. Harjoittelija on koulun oppilas.
c) erikoistumisharjoittelua, joka tapahtuu ammatillisen tai akateemisen perustutkinnon jälkeen ja on edellytyksenä tietyn ammattipätevyyden saavuttamiseksi.
d) työharjoittelua, joka on harjoittelua työn normaalin suorittamiskyvyn saavuttamiseksi.

Harjoittelijalta ei vaadita samaa työmäärää ja vastuuta kuin varsinaiselta työntekijältä.
Työharjoitteluajan tulisi olla enintään kuuden kuukauden mittainen, jollei koulutus muuta vaadi.
Harjoittelijaan rinnastettavassa asemassa olevalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole
ammattikoulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta ja joka esimerkiksi tekee erilaisia
suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavia töitä enimmäkseen yhdessä muiden
työntekijöiden kanssa totutellakseen työelämään.

10 a § Tanssijan vähimmäispalkka

Tanssijalle maksettava vähimmäispalkka on sopimuskauden alussa 2068,45 euroa ja 1.6.2023 alkaen 2143,45 euroa ja 1.4.2024 alkaen 2198,45 euroa kuukaudessa. Korkeakoulutetun tanssijan vähimmäispalkka on sopimuskauden alussa 2292,66 euroa ja 1.6.2023 alkaen 2372,90 euroa ja 1.4.2024 lukien 2432,23 euroa
kuukaudessa.

Koulutus, joka oikeuttaa koulutetun tanssijan vähimmäispalkkaan on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, tai ulkomainen tutkinto, josta Opetushallitus on antanut ns. rinnastamis- tai tunnustamispäätöksen.

Suositus
Sopijapuolet suosittelevat, että niissä teattereissa, joissa vakituiset tanssijat osallistuvat, joiden perusteella vakituisille näyttelijöille maksetaan esityslisää, teatterit tekevät paikallisen sopimuksen, jonka perusteella vastaava lisä maksetaan myös kuukausipalkkaisille tanssijoille.

Mitä jos työ on vaarallista?

Vaarallisesta työstä voi kieltäytyä Työturvallisuuslain nojalla. Työntekijä voi aina kieltäytyä, jos oma tai muiden terveys tai henki on vaarassa. Tällöin työntekijälle ei myöskään aiheudu korvausvelvollisuutta. Ota näissä tapauksissa yhteys omaan ammattiliittoon tai AVIn työturvallisuusviranomaisiin.

Työnantaja vastaa vakuutuksista työssä, siis työaikana ja työmatkoilla.

Kuka hoitaa vakuutukset?

Nyrkkisääntö vakuutusasioissa on, että se, jonka hyväksi työtä tehdään, hoitaa vakuutukset ja myös korvaa aiheutuneen vahingon.

Työnantaja vastaa vakuutuksista työssä, siis työaikana ja työmatkoilla. Työnantaja on vastuussa siitä, että työntekijät ja kalusto ovat asianmukaisesti vakuutettuja.

Työnantaja on myös velvollinen korvaamaan aiheutuneet vahingot, jos työntekijä vaikka kolhii yrityksen autoa työtehtävissään. Jos työntekijä käyttäytymisellään aiheuttaa tuottamuksellisesti vahingon (esim. päihtyneenä tai rikkoo suutuspäissään tahallaan jotain), saattaa työnantajalle syntyä oikeus saada korvausta työntekijältä.

Jotkut ammattiliitot vakuuttavat jäsenensä vapaa-ajalla – myös Teme. Varsinaiset jäsenemme ovat vakuutettuja vapaa-ajalla ja matkoilla. Valitettavasti vakuutus on niin kallis, että opiskelijajäsenillemme emme sitä voi maksaa.

Liity oman alasi ammattiliittoon jo opiskeluaikana

Ammattiliitot auttavat ja neuvovat jäseniään. Oman alan liittosi löydät liitot.fi –palvelusta: http://www.liitot.fi/

Temen Neuvonta-sivuilla on valtavasti tietoa työ- ja lepoajoista ja työelämän pelisäännöistä….

Palkat ja työehtosopimukset täällä….

Opiskelijajäsenyys maksaa Temessä 38,- vuodessa. Tietoa jäseneduista ja jäsenyydestä täällä…

Muistilista sopimusneuvotteluun

1. Tee aina kirjallinen työsopimus

Työn tekemisestä ja sen ehdoista kannattaa aina sopia kirjallisesti. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen tekeminen vaikkapa sähköpostitse on luotettavampaa kuin suullinen sopiminen.

2. Selvitä mitä työehtosopimusta noudatetaan

Selvitä mitä työehtosopimusta työnantajasi noudattaa – siitä löytyvät alan palkat. Jos sinulle tarjotaan könttäpalkkaa, selvitä, mitä kaikkea se sisältää.

3. Laiton sopimuskohta ei sido, vaikka allekirjoittaisit sopimuksen

Voit vaatia lain mukaisia saataviasi jälkikäteen (useimmin ylityö- ja lomakorvaukset).

4. Tarkistuta työsopimuksesi liitossa

Voit tarkistuttaa työsopimuksesi omassa liitossasi. Jos olet epävarma etkä ymmärrä sopimuskohtia, älä allekirjoita sopimusta! Kysy lisäneuvoa.

5. Lain mukaan ylityöt eivät voi sisältyä palkkaan

Ylitöistä sovitaan AINA erikseen ja maksetaan erikseen. Ylityöt eivät voi sisältyä palkkaan. Työnantaja ei voi määrätä ylitöihin, eikä työntekijä voi yksin päättää ylitöistään. Ylityötä on työ, jota tehdään yli 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Ylitöistä korvataan +50% tai +100% riippuen siitä, onko se vuorokautista vai viikoittaista ylityötä.

6. Lain mukaan lomakorvaus ei voi sisältyä palkkaan

Lomakorvaus on lain mukaan vähintään 9 % palkan päälle. Teatterivierailijoilla se on 12,5%, tanssijoilla ja sirkustaiteilijoilla 12% ja elokuva-alalla 13,5% palkan päälle.

7. Sovi matkakustannuksista

Jos työntekijä lähetetään varsinaisen työntekemispaikan ulkopuolelle työhön, maksaa työnantaja matkakustannukset (= päivärahat, matkaliput ja majoitus).

Jos työnantajasi ja työntekemispaikka ovat eri kaupungissa/kunnassa kuin missä itse asut, sovi matkakustannuksista työsopimuksella. Niistä on ollut paljon turhia riitoja viime vuosina.

8. Palkka ei sisällä tekijänoikeuskorvauksia

Tekijänoikeudet sovitaan erillisellä sopimuksella.

9. Lepoajat on työturvallisuutta

Nyrkkisääntö lepoajoissa on vähintään 11 tuntia/vrk ja 35 tuntia/vko.

10. Palkkaturva on oikeutesi, jos palkkaa ei kuulu

Jos työnantajasi on maksukyvytön, saat palkkasi palkkaturvasta, mutta älä odota pitkään. Palkkaturva vanhenee 3 kk:ssa.

11. Tallenna tärkeimmät dokumentit

Tarkista aina, että palkkalaskelmat ovat kunnossa. Tarkista myös, että työnantajasi on täyttänyt lakisääteisen velvollisuutensa eläke- ja työttömyysturvan osalta.

Tallenna palkkalaskelmat. Samoin työsopimuksesi. Ja pidä itse kirjaa työtunneistasi, jos työvuoroluettelot ovat puutteelliset.

Oppaita ja lisätietoa

Työelämän pelisäännöt -opas on SAK:n tekemä.

Työmarkkina-avain on kattava opas työmarkkinoihin, käsitteisiin ja pelisääntöihin.

Työelämäsanasto selvittää käsitteet

Oikeasta liitosta saat oman alasi ammattialakohtaista neuvontaa. Löydä oikea liitto: www.liitot.fi

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.