Tähän on kerätty keskeistä tietoa työelämän pelisäännöistä kysymys-vastaus -muodossa. Kukin osio on lyhyt ja kannattaa lukea kokonaan, sillä vastaukset täydentävät toisiaan. Lisäksi Temen Ajankohtaista -uutisvirrassa on osio Tunne oikeutesi sekä Juristin blogi. Kannattaa tutustua.
1. Työmarkkinatoiminta
2. Työsuhteen pelisäännöt
3. Työttömyys- ja sosiaaliturva Suomessa
4. Taiteellisen työn erityisyys, tekijänoikeudet, freelancerius ja itsensätyöllistäminen
1. TYÖMARKKINATOIMINTA
Suomessa työsuhteen ehdot määräytyvät kolmen laajan asiakokonaisuuden kautta:
– työlainsäädäntö
– alakohtaiset työehtosopimukset
– henkilökohtaiset työsopimukset
Suomessa ei lainsäädännössä ole esim. minimipalkkoja, vaan ne määräytyvät työehtosopimusten (TES) perusteella. Suomessa toimivan yrityksen ja henkilön on noudatettava Suomen lakeja ja sitovia sopimuksia.
Työelämässä ja taidealoilla on monia yhdistyksiä ja kiltoja, mutta ammattiliiton tunnusmerkki on työehtosopimusten (TES) neuvotteleminen. Teme on ammattiliitto ja taiteilijajärjestö, joka neuvottelee monta luovien alojen työehtosopimusta elokuva- ja tv-työtä, tanssinopetusta sekä teatterityötä koskien. Temen TES:t ovat täällä…
Miten löydän oikean työehtosopimuksen?
Työehtosopimuksia on Suomessa kymmeniä. Oikea löytyy, kun tiedät kuka on työnantajasi ja mitä työehtosopimusta tämä työnantaja noudattaa. Kun tähän löytyy vastaus, löytyy myös oikea ammattiliitto, sillä se on työehtosopimuksen neuvottelijaosapuoli.
Työntekijät sekä työnantajat järjestäyvät omiin liittoihinsa saadakseen neuvoja lakien ja sopimusten tulkinnassa. Jäsenenä saa työsuhdeasiantuntijoiden ja juristin avun. Työntekijä voi etsiä itselleen oikeaa ammattiliittoa Liitot.fi -sivulta.
Mikä merkitys luottamus(miehellä)henkilöllä on?
Hän on työpaikan avainhenkilö töiden sujumisen kannalta. Luottamushenkilö valvoo työehtosopimuksen noudattamista. Hän neuvoo, neuvottelee ja selvittää erimielisyyksiä. Luottamushenkilön asema ja oikeudet on määritelty laissa sekä työehtosopimuksissa. Täällä Temen luottamushenkilöt…
2. TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT
Millainen on hyvä työsopimus?
Työsopimus neuvotellaan. Sitä ei ”anneta allekirjoitettavaksi”. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena, vaikka suullinen sopimus on yhtä sitova ja pätevä kuin kirjallinen. Muisti on kuitenkin valikoiva erimielisyystilanteissa.
Temen työsopimusmalleja voi vapaasti käyttää…
Jos työsopimusta ei tehdä kirjallisena, työnantajan on annettava työsuhteen ehdot kirjallisena.
Hyvässä työsopimuksessa on ainakin nämä asiat:
Työnantajan ja työntekijän nimet ja yhteystiedot
Työnteon alkamisaika
Palkka
Säännöllinen työaika
Työaikamalli (jos muu kuin yleistyöaika)
Työnteon paikka
Työsopimuksen kesto
Määräaikaisuuden peruste
Koeaika (jos sitä noudatetaan)
Työtehtävät
Sovellettava työehtosopimus
Matkakustannukset ja muut erityisehdot.
Jos työsopimuksessa on lainvastaisia kohtia, eivät ne päde, vaikka sopimus olisi allekirjoitettu. Työntekijä voi vaatia lainvastaisia kohtia korjattavaksi jälkikäteen.
Onko tämä työsuhde?
Jos nämä neljä tunnusmerkkiä täyttyvät, kyseessä on työsuhde ja kaikkea työnlainsäädäntöä sovelletaan:
1. henkilökohtainen sopimus työnteosta
2. vastiketta vastaan (yleensä palkka)
3. työnantajan lukuun (työnantajan riski, työnantajan voitto)
4. työnantajan valvonnan ja johdon alla (direktio-oikeus)
Eli työsuhteen tunnistaa siitä, että työnantaja johtaa ja valvoo työtä ja maksaa palkkaa. Täällä lisätietoa työsuhteisesta ja ei-työsuhteisesta työstä…
Mitä palkanmaksu kertoo työsuhteesta?
Eipä juuri mitään. Työntekemisen tapoja on monia eikä kaikki työ ole työsuhteista työtä.
Työsuhteen laatu ja palkanmaksutapa ovat kaksi eri asiaa. Palkka voi olla tuntipalkka, urakkapalkka, kuukausipalkka, päiväpalkka, minuuttipalkka tai provisiopalkka. Palkanmaksutapa ei kerro työsuhteen laadusta. Työsuhteita on kahdenlaisia: määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia.
Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan – muutamasta tunnista kuukausiin tai vuosiin. Sopimuksella on alkamisajankohta ja päättymisajankohta eikä se ole irtisanottavissa ilman erillistä sopimista. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin laillinen syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn projektiluonteisuus, kuten elokuva tai esitys.
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Sopimuksessa mainitaan alkamisajankohta, ei päättymispäivää. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa, mutta työnantajalla pitää olla laillinen syy. Työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on 1 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, lyhyemmissä työsuhteissa irtisanomisaika on 14 vrk.
Mitä, jos palkkaa ei ala kuulua?
Jos työnantaja on maksukyvytön, ei suoritusta pidä jäädä odottamaan paria kuukautta kauempaa. Palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä, joten hakemus tulee tehdä hyvissä ajoin. Hakemuksen ehtii perua, jos työnantaja maksaakin saatavat.
Ammattiliitot auttavat jäseniään hakemuksen teossa. Täällä Temen ohje…
Miten pitkä työpäivä voi olla?
Enimmäistyömäärä on Työaikalain mukaan 48 tuntia / viikko, johon työajan on keskimäärin tasoituttava.
Laissa ei ole määritelty maksimityöpäivän pituutta, mutta Työturvallisuuslain ja Työaikalain pohjalta työsuojeluviranomaiset (AVI) vahvistavat lepoajat:
– Työntekijällä on oikeus 11 tunnin lepoon vuorokaudessa. Maksimityöaika on siis 13 tuntia/vrk (24-11=13h). Jaksotyössä minimilepoaika on 9 tuntia.
– Lisäksi työntekijällä on oikeus vähintään 35 tunnin viikkolepoon joka viikko.
Säännöllinen työaika, jonka työsopimukseen ja työvuoroluetteloon voi merkitä, on Suomessa yleensä 8 tuntia. Ylityöstä SOVITAAN erikseen työtilanteessa, ei etukäteen.
Työehtosopimuksissa ja työaikalaissa on monia eri työaikamalleja, mutta yllämainitut asiat ovat ns. ”nyrkkisääntö” josta poikkeamiselle pitää olla perusteltu ja laillinen syy.
Voivatko ylityökorvaukset sisältyä palkkaan?
Eivät voi. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus lain tai työehtosopimuksen perusteella. Ylityö edellyttää työantajan aloitetta ja ylityötä tehdään vain työntekijän suostumuksella. Ylitöistä ei voi sopia etukäteen työsopimuksella.
Miten lasken lain mukaiset ylityökorvaukset?
Keskeinen käsite on säännöllinen työaika eli yleistyöaika: 8 tuntia/vuorokausi ja 40 tuntia/viikko.
Säännöllisen työajan YLITTÄVÄ työaika on ylityötä, josta sovitaan. Ylityöstä ei kuitenkaan voi sopia etukäteen eikä työsopimuksella. Päivittäinen työaika on työaikalain mukaan lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia päivässä.
Lakiin perustuvien ylityökorvausten määrät ovat seuraavat:
– vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka
– viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 % korotettu palkka
ESIM. Jos on sovittu 8-tuntisen päivän palkaksi 80 euroa ( 10,-/tunti):
– 10-tuntisen päivän palkan saat lisäämällä päiväpalkkaan 37,5% eli 80,- + 37,5% = 110,-
– 12-tuntisen päivän palkka= 80,- + 15,- (9.tunti+50%) + 15,- (10.t+50%) + 20,- (11.t+100%) + 20,- (12.t+100%) = 150,-
Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen – ei ns. tunti-tunnista, vaan 50/100 prosentin korotuksilla!!
Eri työehtosopimuksissa on ylityön laskemisesta erilaisia määräyksiä. Myös jaksotyössä on omat laskutavat.
Korottaako sunnuntaina tehty työ palkkaa?
Kyllä. Sunnuntaina tehty työ korottaa palkkaa 100%:lla.
Sunnuntait, kirkolliset pyhäpäivät, vappu ja itsenäisyyspäivä on merkitty almanakkaan punaisella. Ne ovat yleisesti vapaapäiviä. Jos työtä kuitenkin tehdään, palkka maksetaan Työaikalain mukaan tuplana eli 100%:lla korotettuna.
Kirkkolaki määrittelee pyhäpäiviksi: ”Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.”
Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksistä. Esimerkiksi jouluaatto ja kiirastorstai eivät lain mukaan ole pyhäpäiviä, mutta työehtosopimusten mukaan ne saattavat olla. Tarkista asia oman alasi työehtosopimuksesta.
Voiko lomakorvauksen jättää maksamatta?
Ei voi. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jota kertyy lyhyessäkin työsuhteessa. Lyhyissä, määräaikaisissa työsuhteissa lomaa ei pidetä, joten vuosiloma maksetaan prosentuaalisena lomakorvauksena. Se on lain mukaan joko 9 % tai 11,5 %:a riippuen työsuhteen kestosta.
Eri työehtosopimuksissa on eri määräyksiä lomakorvausprosentista: elokuva-alalla 13,5% ja teatterialalla joko 12% tai 12,5%.
Onko työmatka työaikaa?
Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei se samalla ole työsuoritus. Jos kuljetat työnantajan autoa ja/tai tavaroita, on se työsuoritus ja työaikaa.
Kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa.
Työ-, virka- ja virantoimitusmatkoista on erilaisia määräyksiä eri työehtosopimuksissa. Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksessa 75 %:n suuruinen tuntipalkka, joka maksetaan ensimmäisiltä 12-tunnilta. Jos matka kestää alle tunnin, ei korvausta makseta. Tällä kompensoidaan menetettyä vapaa-aikaa.
Onko ruokatunti työaikaa?
Jos työntekijä on työnantajan käytettävissä eikä voi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, se on työaikaa.
Ruokis ei ole työaikaa, jos työntekijä voi esteettömästi poistua työpaikaltaan ja hoidella omia asioitaan. Silloin se on omaa aikaa.
Kun vuorokautinen työaika on kuusi tuntia, työntekijälle on annettava päivittäinen lepoaika eli ruokatunti. Lepoaika on vähintään puoli tuntia, mutta se voi olla tunninkin mittainen.
Miksi matkakustannusten maksamisessa on niin monia käytäntöjä?
On tärkeä sopia matkakustannusten (eli päivärahat, matkat ja majoitus) maksamisesta ennen työkeikkaa. Neuvottele niistä ja selvitä itsellesi työnantajan käytäntö. Sovittu maksukäytäntö on hyvä kirjata työsopimukseen.
Jos työnantaja lähettää työntekijän esim. toiselle paikkakunnalle, työnantajan tulee maksaa siitä aiheutuvat matkakustannukset (kuten päivärahat ja matkat halvimman kulkuneuvon mukaan).
Päivärahat ja muut matkakustannukset saa maksaa eikä sille ole estettä. Verottajan asia on tulkita se, milloin matkakustannukset voidaan maksaa verottomina ja milloin ne ovat verotettavaa tuloa.
Temen ohje matkakustannuksista löytyy Neuvonta-osiosta…
Mitä jos allekirjoittaa lain vastaisen työsopimuksen?
Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.
Jos sopimuksessa esim. lukee, että ylityökorvauksia tai lomakorvausta ei makseta, on kohta lainvastainen eikä se päde. Työntekijä voi vaatii lainvastaisen kohdan korjattavaksi vaikkapa työsuhteen päätyttyä ja korvaukset on maksettava.
Jos sopimus on epäselvä, työntekijä voi tarkistuttaa työsopimuksensa ammattiliitossaan ennen allekirjoittamista. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan aina sovitella (kuten kilpailukielto), vaikka itse sopimus on sitova.
3. TYÖTTÖMYYS- JA SOSIAALITURVA SUOMESSA
Sosiaaliturva on laaja käsite, jossa on kyse elämänlaadun ja toimeentulon turvaamisesta. Palkattomina ja joskus vaikeinakin aikoina, kuten työttömyyden, työkyvyttömyyden, sairauden, vanhuuden tai vanhemmuuden aikoina, yhteiskunta turvaa kansalaisilleen perustoimeentulon.
Sosiaaliturva sisältää mm. sairausajan palkan, työttömyysturvan, äitiyspäivärahan ja eläketurvan. Suomessa sosiaaliturva rahoitetaan suurelta osin verovaroin sekä osin työnantajan ja työntekijän maksamilla rahoilla. Kansaneläkelaitos Kelan sivuilla on selkeää perustietoa asiasta.
Milloin työttömyyskorvausta voi saada?
Suomessa työttömyysturvaan on oikeutettu Suomessa asuva 18 – 64 -vuotias henkilö, joka on työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden käytettävissä.
Suomessa on kahdenlaista työttömyysturvaa: 1. Kelan maksama peruspäiväraha ja 2. työttömyyskassojen maksama ”ansiooon suhteutettu” korkeampi päiväraha.
Lisäksi Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on sosiaalisin perustein maksettava tuki, ei työttömyysturvaa.
Ansioon suhteutettua päivärahaa saa, kun täyttää kolme jäsenyys- ja työssäoloehtoa:
1) Ennakkoon on liittynyt jonkin työttömyyskassan jäseneksi
2) Työttömyyskassan jäsenmaksut ovat kunnossa
3) On ollut työsuhteissa yhteensä 26 viikon ajan vähintään 18 tuntia/vko ja tänä aikana täyttyvät myös ehdot 1 ja 2
Työssäoloehto täyttyy yleensä, kun on ollut työssä ja samalla kassan jäsen 26 viikkoa ja maksanut palkasta liiton jäsenmaksun (kolme edellämainittua ehtoa).
Työsuhteet selviävät palkkatodistuksista. Työviikoksi lasketaan jokainen sellainen viikko, jossa on 18 tuntia työtä (paitsi opetuspuolella usein vähempikin tuntimäärä riittää). Työjaksojen ei tarvitse olla peräkkäin tai yhdenjaksoisia.
Työn on oltava työsuhteista työtä. Apurahalla työskentely, tekijänoikeuskorvausta vastaan tehty työ tai talkootyö ei kelpaa.
Työttömyysturvaoppaat eri kielillä täällä…
Päivärahan suuruus
Ansioon suhteutettu päiväraha tarkoittaa sitä, että päivärahan suuruus määräytyy ansioiden perusteella. Päiväraha vaihtelee noin 40- 140 euroa/päivä. Kelan perusturva on kaikille saman suuruinen. Tarkista päivärahasi suuruus…
Mitä teen, jos jään työttömäksi?
Tärkeintä on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon.
Lue Temen ohje työttömäksi jäävälle…
Miksi laskutusosuuskunnan kautta tehty työ ei kerrytä työttömyysturvaa?
Ainoastaan työsuhteista kertyy palkansaajalle työttömyysturvaa. Nämä laskutusfirmat, kuten Eazy, Ukko ja Palkkioplavelu, eivät ole työnantajia laskutusasiakkailleen, pikemminkin tilitoimistoja. Ne eivät ole työnantajan asemassa eivätkä kanna työnantajan vastuita, kuten valvo työaikoja, maksa työtapaturmavakuutusta tai palkkaa sairastuneen tilalle uutta työntekijää. Työttömyyskassat eivät voi hyväksyä laskutusfirmoja eivätkä pieniä osuuskuntia työnantajiksi, jos niiden päätarkoitus on laskutus.
Mitä sosiaalivakuutusmaksut ovat?
Sosiaalivakuutusmaksut ovat lakisääteisiä työsuhteessa ja niitä maksavat Suomessa työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta prosenttimääräiset maksut ja vastaa niiden tilittämisestä.
Työnantaja:
Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Ryhmähenkivakuutusmaksu; Tapaturmavakuutusmaksu; Sosiaaliturvamaksu.
Näiden sosiaalivakuutusmaksujen kustannukset työnantajalle ovat noin 25%.
Työntekijä:
Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Sairausvakuutusmaksu (sisältyy ennakonpidätykseen).
Työntekijän palkasta ennakonpidätyksen lisäksi peritään sosiaalivakuutusmaksuja noin 6% iästä riippuen.
Yllä mainittujen erien lisäksi työnantaja vastaa loma-, sairausajan ja sijaisen palkasta, työterveyshuollon maksuista, koulutuksesta ym. firman kuluista. Nämä ns. palkkojen sivukulut nostavat henkilöstökulujen budjetointia yleensä 35-50 %. Maksut vaihtelevat vuosittain ja alakohtaisesti.
Eläketurvakeskuksesta lisätietoa…
Tyoelake.fi -sivulta saat oman eläkekertymän tietoosi, kun kirjaudut pankkitunnuksilla
Jos puutteita ilmenee, ilmoita ne heti Eläketurvakeskukseen, niin viranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa.
4. TAITEELLISEN TYÖN ERITYISYYS, TEKIJÄNOIKEUDET, FREELANSERIUS JA ITSENSÄTYÖLLISTÄMINEN
Sana freelancer ei kerro työn tai työsuhteen laadusta mitään. Freelancer voi työskennellä työsuhteessa tai ei-työsuhteessa eli itsenäisesti toimeksiannon saaneena. Sama koskee itsensätyöllistäjää, joka voi itsensä työllistääkseen toimia yrittäjänä tai laskuttaa laskutusfirman kautta ilman yritystä tai työllistyä omassa työssä, kuten vaikka ”vapaa” kirjailija, toimittaja tai kuvataiteilija.
Suomessa freelanceriksi on usein kutsuttu luovilla aloilla työskentelevää henkilöä. ”Free lance” tarkoitti vuosisatoja sitten vapaata miekkaa, palkkasoturia, joka värvättiin tarpeen mukaan. 2000-luvun freelancerit tekevät työtään pätkissä ja keikkoina, joita voi olla jopa parikymmentä vuodessa. Hän on usein työsuhteinen työntekijä, jonka työsuhteet ovat lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita.
Esimerkkejä työnteosta
1. Käsikirjoittaja työskentelee käsikirjoittajaryhmässä tuotantoyhtiössä, jossa hänellä on työhuone ja määrätyt työajat. Välillä hän työskentelee kotonakin, mutta hänellä on työajat ja tuottaja valvoo hänen työtään. Hän on solminut työsopimuksen ja hänelle maksetaan palkkaa.
2. Käsikirjoittajalta tilataan käsikirjoitus, jonka luovutus sovitaan neljän kuukauden päähän. Hän on solminut tilaussopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Hän työskentelee itsenäisesti eikä työnantaja valvo työtä.
Kohdassa 1 käsikirjoittaja työskentelee työsuhteessa, jossa noudatetaan työlainsäädäntöä. Hänelle maksetaan palkkaa, hän ansaitsee vuosilomaa ja hänelle kertyy työttömyysturvaa. Lisäksi työnantaja hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteet, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset.
Kohdassa 2 käsikirjoittaja ei ole työsuhteessa ja hänen tulee itse huolehtia eläke- ja sosiaaliturvavakuuttaminen sekä tapahturmavakuuttaminen. Työ ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa, joka vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Sama työ, mutta eri tilanne sosiaaliturvan ja työttömyysturvan kannalta.
Temen tavoitteena on työsuhteen määritelmän laajentaminen työsopimuslaissa, jotta työmuotoshoppailulla ei vaikuteta työvoimakustannuksiin eivätkä ihmiset joudu työn muodon perusteella ulos turvajärjestelmistä ja niiden rahoittamisesta. Lue lisää Temen hallitusohjelmatavoitteista.
Mitä tarkoittaa, että kaikki tekijänoikeudet luovutetaan?
Luovutuksen laajuudesta ja maksettavasta korvauksesta pitää neuvotella. Jos niistä ei neuvotella, oikeudet säilyvät tekijällä.
Kaikkien oikeuksien luovuttaminen on harvoin tarpeen, sillä käyttöoikeus usein riittää työnantajalle tai tuottajalle. Temen kanta on, että ne oikeudet, jotka työnantaja haluaa, niistä pitää myös maksaa.
Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei myöskään lain mukaan ole mahdollista, sillä osa ”immateriaalisista oikeuksista” ei ole luovutettavissa. Kun oikeudet eritellään, kannattaa huolehtia, että immateriaaliset oikeudet (lähinnä isyys- ja respektio-oikeus) sekä ns. Kopiosto-korvaukset eivät ole luovutettavien oikeuksien mukana.
Temen ohje tekijänoikeuksista…
Onko taiteilijalla työaikaa?
Kyllä on. Työaikalaki ja työehtosopimukset tarkastelevat taiteellista työtä ja suunnittelutyötä ”normaalina työnä”, jota tehdään sovittuna aikana sovitussa paikassa.
Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on yleisimmin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Elokuva-alalla työt jakautuvat kolmeen periodiin: ennakkotyöt, kuvaukset ja jälkityöt. Näissä lähdetään 8-tuntisista työpäivistä ja 40-tuntisista työviikoista.
Teatterialalla taiteellinen työ on usein kokonaistyöaikaa, jolloin ei kerry päivittäistä ylityötä. Työajan tulee kuitenkin tasoittua 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan (eli 7 h 40 min/päivä).
Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden työaika määritellään vuositasolla niin, että he tekevät enintään 224 työpäivää vuodessa.