Siirry sisältöön
Henkilö istuu värikkäässä tilassa, jossa leijailee sydämiä ja pilviä.
Kuva Joshua Coleman, Unsplash

Usein kysyttyä työelämän pelisäännöistä

Sinun pitää tunnistaa tietyt työlainsäädännön perusasiat, jotta pärjäät sopimusneuvotteluissa ja tunnistat oikeutesi ja velvollisuutesi työelämässä.

Työsuojelu-sivusto on selkokielinen työelämän neuvontapalvelu, jossa on tietoa työ- ja lepoajoista, palkasta ja sairausajan palkasta ym. Kokeile sivuston hakutoimintoja: Tyosuojelu.fi

Korona-aikaan liittyvät yleiset kysymykset ja vastaukset täällä… Huom! Irtisanomisaika on nyt koronan väistyttyä väh. 14 vuorokautta, ei vähempää.

Tähän on kerätty temeläisiä ajatellen keskeistä tietoa työelämän pelisäännöistä ja työehdoista kysymys-vastaus -muodossa:
1. Työmarkkinat – miten löytyy oikea TES?
2. Työsuhteen pelisäännöt – onko kyseessä työsuhde vai muu työnteon muoto ja mitä siitä seuraa?
3. Työttömyysturva – tärkein dokumentti on palkkatodistus ja tärkein käsite työssäoloehto
4. Työajat luovassa työssä – säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa

1. TYÖMARKKINAT

Suomessa työsuhteen ehdot määräytyvät kolmen laajan asiakokonaisuuden kautta:
1. työlainsäädäntö
2. alakohtaiset työehtosopimukset
3. henkilökohtaiset työsopimukset

Suomessa ei lainsäädännössä ole esim. minimipalkkoja, vaan ne määräytyvät työehtosopimusten perusteella. Suomessa toimivan yrityksen ja henkilön on noudatettava Suomen lakeja ja sitovia sopimuksia.

Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.

Mikä ammattiliittojen tehtävä ja merkitys on?

Pohjoismaissa ammattiliitoilla on vahva asema työelämän edunvalvojina, neuvottelijoina, neuvojina ja erimielisyyksien sovittelijoina. Taidealoilla on monia yhdistyksiä, mutta ammattiliiton tunnusmerkki on  työehtosopimusten neuvotteleminen.

Teme on ammattiliitto ja taiteilijajärjestö, joka neuvottelee monta luovien alojen työehtosopimusta, kuten elokuva- ja tv-työtä koskien (yhdessä Journalistiliiton kanssa) sekä teatterin, tanssin ja sirkuksen aloja koskien. Temen neuvottelemat TES:it löytyvät Temen sivuilta…

Ammattiyhdistysten ja työväenliikkeen saavutuksia Suomessa ovat mm. työturvallisuuslaki, sairausajan palkka, palkallinen vuosiloma ja vaihtoehtoisesti lomakorvaus, työterveyshuolto ja eläketurva.

Miten oikea työehtosopimus ja liitto löytyy?

Pitää kysyä: kuka on työnantajani ja mitä työehtosopimusta hän yrityksessään noudattaa. Kun tähän löytyy vastaus, löytyy myös oikea ammattiliitto, sillä se on työehtosopimuksen neuvottelijaosapuoli.

Työntekijät sekä työnantajat järjestäyvät omiin liittoihinsa saadakseen neuvoja lakien ja sopimusten tulkinnassa. Jäsenenä saa työsuhdeasiantuntijoiden ja juristin avun. Työntekijä voi etsiä itselleen oikeaa ammattiliittoa  Liitot.fi -sivulta.

Suomessa on kolme keskusjärjestöä, joihin suuri osa työntekijäpuolen ammattiliitoista kuuluu: SAK, STTK ja Akava. Teme kuuluu SAK:hon eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön.

Työnantajat voivat järjestäytyä työnantajaliittoihin alansa mukaisesti. EK eli Elinkeinoelämän Keskusjärjestö on yksi isoimmista ja sinne kuuluvat monet esittävien taiteiden työnantajat, kuten av- ja elokuva-ala, tanssikoulut ja ooppera. Ammattiteattereista iso osa on järjestäynyt Suomen Teatterit ry:hyn.

Mikä merkitys luottamusmiehellä on?

Hän on työpaikan avainhenkilö töiden sujumisen kannalta. Luottamusmies valvoo työlainsäädännön ja työehtosopimuksen noudattamista. Hän neuvoo, neuvottelee ja selvittää erimielisyyksiä. Luottamusmiehen asema ja oikeudet on määritelty laissa sekä työehtosopimuksissa. Täällä Temen luottamusmiehet sekä neuvontaa…

Työsuhdetta määrittävät työlainsäädäntö, alakohtaiset työehtosopimukset sekä henkilökohtaiset työsopimukset.

2. TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Millainen on hyvä työsopimus?

Työsopimus neuvotellaan. Sitä ei ”anneta allekirjoitettavaksi”. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena, vaikka suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen. Muisti on kuitenkin valikoiva erimielisyystilanteissa.

Jos työsopimusta ei tehdä kirjallisena, työnantajan on annettava työsuhteen ehdot kirjallisena. Temen työsopimusmalleja täällä…

Hyvässä työsopimuksessa on osapuolten nimien ja kotipaikkojen lisäksi sovittu nämä asiat:
Työnantajan ja työntekijän nimet
Työnteon alkamisaika
Palkka
Säännöllinen työaika
Työaikamalli (jos muu kuin yleistyöaika)
Työnteon paikka
Työsopimuksen kesto
Määräaikaisuuden peruste
Koeaika (jos sitä noudatetaan)
Työtehtävät
Sovellettava työehtosopimus
Matkakustannukset ja muut erityisehdot.

Jos työsopimuksessa on lainvastaisia kohtia, eivät ne päde, vaikka sopimus olisi allekirjoitettu. Työntekijä voi vaatia lainvastaisia kohtia korjattavaksi jälkikäteen.

Onko kyseessä työsuhde vai jokin muu työntekemisen muoto?

Työsuhteen tunnistaa siitä, että työnantaja johtaa ja valvoo työtä ja maksaa palkkaa. Jos näin ei ole eikä työnantaja määrää työnteon aikaa ja  paikkaa eikä seuraa työaikaa, kyse ei ehkä ole työsuhteisesta työstä.

Työsuhteessa sovitaan työsopimuksella:
1. henkilökohtaisesta työntekemisestä
2. vastiketta vastaan (yleensä palkka)
3. työnantajan lukuun (työnantajan riski, työnantajan voitto)
4. työnantajan valvonnan ja johdon alla (direktio-oikeus)

Jos nämä neljä tunnusmerkkiä täyttyvät, kyseessä on työsuhde ja kaikkea työnlainsäädäntöä sovelletaan.

Mitä palkanmaksu kertoo työsuhteesta?

Eipä juuri mitään. Työntekemisen tapoja on monia eikä kaikki työ ole työsuhteista työtä, jolloin esim. sosiaaliturvan kertyminen vaihtelee.

Työsuhteen laatu ja palkanmaksutapa ovat kaksi eri asiaa. Palkka voi olla tuntipalkka, urakkapalkka, kuukausipalkka, päiväpalkka, minuuttipohjainen palkka tai provisiopalkka. Palkanmaksutapa ei kerro työsuhteen laadusta. Työsuhteita on kahdenlaisia: määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia.

Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan – muutamasta tunnista kuukausiin tai vuosiin. Sopimuksella on alkamisajankohta ja päättymisajankohta eikä se ole irtisanottavissa ilman erillistä sopimista. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin laillinen syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn projektiluonteisuus, kuten elokuva tai esitys.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Sopimuksessa mainitaan alkamisajankohta, ei päättymispäivää. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa, mutta työnantajalla pitää olla laillinen syy. Työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on 1 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, lyhyemmissä työsuhteissa irtisanomisaika on 14 vrk.

Mitä, jos palkkaa ei ala kuulua?

Jos työnantaja on maksukyvytön, ei suoritusta pidä jäädä odottamaan paria kuukautta kauempaa. Palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä, joten hakemus tulee tehdä hyvissä ajoin. Hakemuksen ehtii perua, jos työnantaja maksaakin saatavat.

Ammattiliitot auttavat jäseniään hakemuksen teossa. Täällä Temen ohje…

Lisätietoja TE-keskuksesta…

Miten pitkä työpäivä voi olla?

Enimmäistyömäärä on Työaikalain mukaan 48 tuntia / viikko, johon työajan on keskimäärin tasoituttava.

Laissa ei ole määritelty maksimityöpäivän pituutta, mutta Työturvallisuuslain ja Työaikalain pohjalta työsuojeluviranomaiset (AVI) vahvistavat lepoajat:
– Työntekijällä on oikeus 11 tunnin lepoon vuorokaudessa. Maksimityöaika on siis 13 tuntia/vrk (24-11=13h). Jaksotyössä minimilepoaika on 9 tuntia.
– Lisäksi työntekijällä on oikeus vähintään 35 tunnin viikkolepoon joka viikko.

Säännöllinen työaika, jonka työsopimukseen ja työvuoroluetteloon voi merkitä, on Suomessa yleensä 8 tuntia.

Työehtosopimuksissa ja työaikalaissa on monia eri työaikamalleja, mutta yllämainitut asiat ovat ns. ”nyrkkisääntö” josta poikkeamiselle pitää olla perusteltu ja laillinen syy.

Osaatko laskea lain mukaiset ylityökorvaukset?

Keskeinen käsite on säännöllinen työaika: 8 tuntia/vuorokausi ja 40 tuntia/viikko. Tätä kutsutaan myös yleistyöajaksi.

Säännöllisen työajan YLITTÄVÄSTÄ työajasta on sovittava ja se korvataan korotettuna. Ylityöstä ei voi sopia työsopimuksella. Päivittäinen työaika on työaikalain mukaan lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia /päivä.

Lakiin perustuvien ylityökorvausten määrät ovat seuraavat:

– vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka

– viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 % korotettu palkka

ESIM. Jos on sovittu 8-tuntisen päivän palkaksi 80 euroa ( 10,-/tunti):

– 12-tuntisen päivän palkka= 80,- + 15,- (9.tunti) + 15,- (10.t) + 20,- (11.t) + 20,- (12.t) = 150,-

– 10-tuntisen päivän palkan saat lisäämällä päiväpalkkaan 37,5% eli 80,- + 37,5% = 110,-

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen (ei tunti-tunnista, vaan prosenttikorotuksilla).

Eri työehtosopimuksissa on erityisesti viikottaisen ylityön laskemisesta erilaisia määräyksiä. Myös jaksotyössä on omat laskutavat.

Voiko lomakorvauksen jättää maksamatta?

Ei voi. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jota kertyy lyhyessäkin työsuhteessa. Lyhyissä, määräaikaisissa työsuhteissa lomaa ei pidetä, joten vuosiloma maksetaan prosentuaalisena lomakorvauksena. Se on lain mukaan joko 9 % tai 11,5 %:a riippuen työsuhteen kestosta.

Eri työehtosopimuksissa on eri määräyksiä lomakorvausprosentista: elokuva-alalla 13,5% ja teatterialalla joko 12% tai 12,5%.

Voivatko ylityökorvaukset sisältyä palkkaan?

Eivät voi. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus lain tai työehtosopimuksen perusteella. Ylityö edellyttää työantajan aloitetta ja ylityötä tehdään vain työntekijän suostumuksella. Ylitöistä ei voi sopia etukäteen työsopimuksella.

Korottaako sunnuntaina tehty työ palkkaa?

Kyllä. Sunnuntaina tehty työ korottaa palkkaa 100%:lla.

Sunnuntait, kirkolliset pyhäpäivät, vappu ja itsenäisyyspäivä on merkitty almanakkaan punaisella. Ne ovat yleisesti vapaapäiviä. Jos työtä kuitenkin tehdään, palkka maksetaan Työaikalain mukaan tuplana eli 100%:lla korotettuna.

Kirkkolaki määrittelee pyhäpäiviksi: ”Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.”

Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksistä. Esimerkiksi jouluaatto ja kiirastorstai eivät lain mukaan ole pyhäpäiviä, mutta työehtosopimusten mukaan ne saattavat olla. Tarkista asia oman alasi  työehtosopimuksesta.

Onko työmatka työaikaa?

Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei se samalla ole työsuoritus. Jos kuljetat työnantajan autoa ja/tai tavaroita, on se työsuoritus ja työaikaa.

Kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa.

Työ-, virka- ja virantoimitusmatkoista on erilaisia määräyksiä eri työehtosopimuksissa.  Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksessa 75 %:n suuruinen tuntipalkka, joka maksetaan ensimmäisiltä 12-tunnilta. Jos matka kestää alle tunnin, ei korvausta makseta. Tällä kompensoidaan menetettyä vapaa-aikaa.

Onko ruokatunti työaikaa?

Jos työntekijä on työnantajan käytettävissä eikä voi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, se on työaikaa.

Ruokis ei ole työaikaa, jos työntekijä voi esteettömästi poistua työpaikaltaan ja hoidella omia asioitaan. Silloin se on omaa aikaa.

Kun vuorokautinen työaika on kuusi tuntia, työntekijälle on annettava päivittäinen lepoaika eli ruokatunti. Lepoaika on vähintään puoli tuntia, mutta se voi olla tunninkin mittainen.

Miksi matkakustannusten maksamisessa on niin monia käytäntöjä?

On tärkeä sopia matkakustannusten (eli päivärahat, matkat ja majoitus) maksamisesta ennen työkeikkaa. Neuvottele niistä ja selvitä itsellesi työnantajan käytäntö. Sovittu maksukäytäntö on hyvä kirjata työsopimukseen.

Jos työnantaja lähettää työntekijän esim. toiselle paikkakunnalle, työnantajan tulee maksaa siitä aiheutuvat matkakustannukset (kuten päivärahat ja matkat halvimman kulkuneuvon mukaan).

Päivärahat ja muut matkakustannukset saa maksaa eikä sille ole estettä. Verottajan asia on tulkita se, milloin matkakustannukset voidaan maksaa verottomina ja milloin ne ovat verotettavaa tuloa.

Temen ohje matkakustannuksista löytyy Neuvonta-osiosta…

Mitä jos allekirjoittaa lain vastaisen työsopimuksen?

Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.

Jos sopimuksessa esim. lukee, että ylityökorvauksia tai lomakorvausta ei makseta, on kohta lainvastainen eikä se päde. Työntekijä voi vaatii lainvastaisen kohdan korjattavaksi vaikkapa työsuhteen päätyttyä ja korvaukset on maksettava.

Jos sopimus on epäselvä, työntekijä voi tarkistuttaa työsopimuksensa ammattiliitossaan ennen allekirjoittamista. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan aina sovitella (kuten kilpailukielto), vaikka itse sopimus on sitova.

3. TYÖTTÖMYYS- JA SOSIAALITURVA SUOMESSA

Sosiaaliturva on laaja käsite, jossa on kyse elämänlaadun ja toimeentulon turvaamisesta. Palkattomina ja joskus vaikeinakin aikoina, kuten työttömyyden, työkyvyttömyyden, sairauden, vanhuuden tai vanhemmuuden aikoina, yhteiskunta turvaa kansalaisilleen perustoimeentulon.

Sosiaaliturva sisältää mm. sairausajan palkan, työttömyysturvan, äitiyspäivärahan ja eläketurvan. Suomessa sosiaaliturva rahoitetaan suurelta osin verovaroin sekä osin työnantajan ja työntekijän maksamilla rahoilla. Kansaneläkelaitos Kelan sivuilla on selkeää perustietoa asiasta.

Milloin työttömyyskorvausta voi saada?

Suomessa työttömyysturvaan on oikeutettu Suomessa asuva 17 – 68 -vuotias henkilö.

Suomessa on kahdenlaista työttömyysturvaa: 1. Kelan maksama peruspäiväraha ja 2. työttömyyskassojen maksama ”ansioon suhteutettu, korkeampi päiväraha”. (Lisäksi Kela maksaa työmarkkinatukea, joka on sosiaalisin perustein maksettava tuki, ei työperusteinen työttömyysturva.)

Ansioon suhteutettua päivärahaa saa, kun täyttää kolme jäsenyys- ja työssäoloehtoa:

1) Ennakkoon on liittynyt jonkin työttömyyskassan jäseneksi

2) Työttömyyskassan jäsenmaksut ovat kunnossa

3) On ollut työsuhteissa yhteensä 26 viikon ajan vähintään 18 tuntia/vko ja tänä aikana täyttyvät myös ehdot 1 ja 2

Työssäoloehto täyttyy yleensä, kun on ollut työssä ja samalla kassan jäsen 26 viikkoa ja maksanut palkasta liiton jäsenmaksun (kolme edellämainittua ehtoa).

Työsuhteet selviävät palkkatodistuksista. Työviikoksi lasketaan jokainen sellainen viikko, jossa on 18 tuntia työtä (paitsi opetuspuolella usein vähempikin tuntimäärä riittää). Työjaksojen ei tarvitse olla peräkkäin tai yhdenjaksoisia.

Työn on oltava  työsuhteista työtä. Apurahalla työskentely, tekijänoikeuskorvausta vastaan tehty työ tai talkootyö ei kelpaa.

Työttömyysturvaopas eri kielillä täällä…

Päivärahan suuruus

Ansioon suhteutettu päiväraha tarkoittaa sitä, että päivärahan suuruus määräytyy ansioiden perusteella. Päiväraha vaihtelee noin 33 – 150 euroa/päivä.

Kelan perusturva on kaikille saman suuruinen. Tarkista päivärahasi suuruus…

Mitä teen, jos jään työttömäksi?

Tärkeintä on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon.

Lue Temen ohje…

Miksi laskutusosuuskunnan kautta tehty työ ei kerrytä työttömyysturvaa?

Ainoastaan työsuhteista kertyy palkansaajalle työttömyysturvaa. Nämä laskutusfirmat, kuten Eazy, Ukko ja Palkkioplavelu, eivät ole työnantajia laskutusasiakkailleen, pikemminkin tilitoimistoja. Ne eivät ole työnantajan asemassa eivätkä kanna työnantajan vastuita, kuten valvo työaikoja, maksa työtapaturmavakuutusta tai palkkaa sairastuneen tilalle uutta työntekijää. Työttömyyskassat eivät voi hyväksyä laskutusfirmoja eivätkä pieniä osuuskuntia työnantajiksi, jos niiden päätarkoitus on laskutus.

Mitä sosiaalivakuutusmaksut ovat?

Sosiaalivakuutusmaksut ovat lakisääteisiä työsuhteessa ja niitä maksavat Suomessa työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta prosenttimääräiset maksut ja vastaa niiden tilittämisestä.

Työnantaja:

Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Ryhmähenkivakuutusmaksu; Tapaturmavakuutusmaksu; Sosiaaliturvamaksu.

Näiden sosiaalivakuutusmaksujen kustannukset työnantajalle ovat noin 25%.

Työntekijä:

Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Sairausvakuutusmaksu (sisältyy ennakonpidätykseen).

Työntekijän palkasta ennakonpidätyksen lisäksi peritään sosiaalivakuutusmaksuja noin 6% iästä riippuen.

Yllä mainittujen erien lisäksi työnantaja vastaa loma-, sairausajan ja sijaisen palkasta, työterveyshuollon maksuista, koulutuksesta ym. firman kuluista. Nämä ns. palkkojen sivukulut nostavat henkilöstökulujen budjetointia yleensä 35-50 %. Maksut vaihtelevat vuosittain ja alakohtaisesti.

Eläketurvakeskuksesta lisätietoa…

Täällä eläkelaskuri…

Tyoelake.fi -sivulta saat oman eläkekertymän tietoosi, kun kirjaudut pankkitunnuksilla

Jos puutteita ilmenee, ilmoita ne heti Eläketurvakeskukseen, niin viranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa.

4. TAITEELLISEN TYÖN ERITYISYYS,TEKIJÄNOIKEUDET, FREELANSERIUS JA ITSENSÄTYÖLLISTÄINEN

Sana freelancer ei kerro työn tai työsuhteen laadusta mitään. Freelancer voi työskennellä työsuhteessa tai ei-työsuhteessa eli itsenäisesti toimeksiannon saaneena. Sama koskee itsensätyöllistäjää, joka voi itsensä työllistääkseen toimia yrittäjänä tai laskuttaa laskutusfirman kautta ilman yritystä tai työllistyä omassa työssä, kuten vaikka ”vapaa” kirjailija, toimittaja tai kuvataiteilija.

Suomessa freelanceriksi on usein kutsuttu luovilla aloilla työskentelevää henkilöä. ”Free lance” tarkoitti vuosisatoja sitten vapaata miekkaa, palkkasoturia, joka värvättiin tarpeen mukaan. 2000-luvun freelancerit tekevät työtään pätkissä ja keikkoina, joita voi olla jopa parikymmentä vuodessa. Hän on usein työsuhteinen työntekijä, jonka työsuhteet ovat lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita.

Esimerkkejä työnteosta

1. Käsikirjoittaja työskentelee käsikirjoittajaryhmässä tuotantoyhtiössä, jossa hänellä on työhuone ja määrätyt työajat. Välillä hän työskentelee kotonakin, mutta hänellä on työajat ja tuottaja valvoo hänen työtään. Hän on solminut työsopimuksen ja hänelle maksetaan palkkaa.

2. Käsikirjoittajalta tilataan käsikirjoitus, jonka luovutus sovitaan neljän kuukauden päähän. Hän on solminut tilaussopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Hän työskentelee itsenäisesti eikä työnantaja valvo työtä.

Kohdassa 1 käsikirjoittaja työskentelee työsuhteessa, jossa noudatetaan työlainsäädäntöä. Hänelle maksetaan palkkaa, hän ansaitsee vuosilomaa ja hänelle kertyy työttömyysturvaa. Lisäksi työnantaja hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteet, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset.

Kohdassa 2 käsikirjoittaja ei ole työsuhteessa ja hänen tulee itse huolehtia eläke- ja sosiaaliturvavakuuttaminen sekä tapahturmavakuuttaminen. Työ ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa, joka vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Sama työ, mutta eri tilanne sosiaaliturvan ja työttömyysturvan kannalta.

Temen tavoitteena on työsuhteen määritelmän laajentaminen työsopimuslaissa, jotta työmuotoshoppailulla ei vaikuteta työvoimakustannuksiin eivätkä ihmiset joudu työn muodon perusteella ulos turvajärjestelmistä ja niiden rahoittamisesta. Lue lisää Temen hallitusohjelmatavoitteista.

Mitä tarkoittaa, että kaikki tekijänoikeudet luovutetaan?

Luovutuksen laajuudesta ja maksettavasta korvauksesta pitää neuvotella. Jos niistä ei neuvotella, oikeudet säilyvät tekijällä.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen on harvoin tarpeen, sillä käyttöoikeus usein riittää työnantajalle tai tuottajalle. Temen kanta on, että ne oikeudet, jotka työnantaja haluaa, niistä pitää myös maksaa.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei myöskään lain mukaan ole mahdollista, sillä osa ”immateriaalisista oikeuksista” ei ole luovutettavissa. Kun oikeudet eritellään, kannattaa huolehtia, että immateriaaliset oikeudet (lähinnä isyys- ja respektio-oikeus) sekä ns. Kopiosto-korvaukset eivät ole luovutettavien oikeuksien mukana.

Temen ohje tekijänoikeuksista…

Onko taiteilijalla työaikaa?

Kyllä on. Työaikalaki ja työehtosopimukset tarkastelevat taiteellista työtä ja suunnittelutyötä ”normaalina työnä”. Työtä tehdään sovittuna aikana sovitussa paikassa. Ehdoista sovitaan työsopimuksella.

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on yleisimmin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Elokuva-alalla työt jakautuvat kolmeen periodiin: ennakkotyöt, kuvaukset ja jälkityöt. Näissä lähdetään 8-tuntisista työpäivistä ja 40-tuntisista työviikoista.

Teatterialalla taiteellinen työ on usein kokonaistyöaikaa, jolloin ei kerry päivittäistä ylityötä. Työajan tulee kuitenkin tasoittua 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan (eli 7 h 40 min/päivä).

Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden työaika määritellään vuositasolla niin, että he tekevät enintään 224 työpäivää vuodessa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..