Kuva: Cris DiNoto, Unsplash

Usein kysyttyä

Tässä on tiivis paketti työelämän pelisäännöistä ja työehdoista. Tietyt työlainsäädännön perusasiat pitää tunnistaa, jotta pärjää sopimusneuvotteluissa ja työelämässä.
Materiaali on kysymys-vastaus -muodossa lukemisen helpottamiseksi. Vastauksissa huomioidaan niin työnantajan kuin työntekijän lakisääteiset oikeudet ja velvollisuudet.
Teemat ovat:
1. Työmarkkinat ja oikea liitto
2. Työsuhteen pelisäännöt
3. Työttömyys- ja sosiaaliturva
4. Taiteellisen työn erityisyys, tekijänoikeudet, freelancerius ja itsensätyöllistäminen

Työsuhdetta määrittävät lainsäädäntö, alakohtaiset työehtosopimukset sekä henkilökohtaiset työsopimukset.

1. TYÖMARKKINAT JA OIKEA LIITTO

Suomessa työsuhteen ehdot määräytyvät kolmen laajan asiakokonaisuuden kautta. Työelämää määrittää työlainsäädäntö, alakohtaiset työehtosopimukset sekä kolmantena henkilökohtaiset työsopimukset.

Laissa ei esim. ole minimipalkkoja, vaan ne määräytyvät työehtosopimusten perusteella. Suomessa toimivan yrityksen ja henkilön on noudatettava Suomen lakeja ja sitovia sopimuksia.

Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.

Mikä asema ammattiliitoilla on Suomessa?

Skandinaviassa ammattiliitot ovat vahvassa asemassa työelämän edunvalvojina, neuvottelijoina ja neuvojina. Ammattiyhdistystoiminnan ja työväenliikkeen saavutuksia Suomessa ovat mm. 40-tuntinen työviikko, sairausajan palkka, työtapaturmavakuutus, työterveyshuolto, synnytysvapaa/äitiysloma/perhevapaat, eläketurva, vuosiloma tai vaihtoehtoisesti lomakorvaus, joka maksetaan prosentuaalisena palkan päälle.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme on ammattiliitto ja taiteilijajärjestö, joka neuvottelee monta luovien alojen työehtosopimusta, kuten elokuva- ja TV-työtä koskien (yhdessä Journalistiliiton kanssa) sekä teatterin, tanssin ja sirkuksen aloja koskien. Lisäksi esimerkiksi Näyttelijäliitolla ja Muusikkojen liitolla on alansa ammattilaisia koskevia työehtosopimuksia.

Kunkin ammattiliiton nettisivuilta ja myös Finnlex-sivustolta löytyvät suomalaiset työehtosopimukset (TES). Temen neuvottelemat TES:it löytyvät Temen sivuilta…

Jos sopimuksessa esim. lukee, että ylityökorvauksia tai lomakorvauksia ei makseta, on kohta laiton eikä se päde. Työntekijä voi vaatii sitä korjattavaksi jälkikäteen.

Miten oikea työehtosopimus ja ammattiliitto löytyy?

Ensin pitää kysyä: Kuka on työnantajani ja mitä työehtosopimusta se yrityksessään noudattaa? Kun tähän löytyy vastaus, löytyy myös oikea ammattiliitto, sillä se on mukana työehtosopimuksen neuvottelussa.

Työntekijät sekä työnantajat järjestäyvät omiin liittoihinsa saadakseen apua ja neuvoja lakien ja sopimusten tulkinnoissa. Liitoilla on tieto-taitoa kyseisen alan käytännöistä ja sopimuksista. Vähintäänkin kannattaa perehtyä alan ammattiliiton nettisivuihin. Siellä on alakohtaista erityistietoa, jota muualta ei välttämättä saa. Jäseneksi liittymällä saa työsuhdejuristin apuja ja neuvoja.

Työntekijät kuuluvat usein johonkin kolmen suomalaisen keskusjärjestön jäsenliitoista: SAK, STTK ja Akava. Teme kuuluu SAK:hon eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön…

Työntekijä voi etsiä itselleen oikeaa ammattiliittoa  Liitot.fi -sivulta…

Työnantajat voivat järjestäytyä työnantajaliittoihin alansa mukaisesti. EK eli Elinkeinoelämän Keskusjärjestö on yksi isoimmista ja sinne kuuluvat monet esittävien taiteiden työnantajat, kuten av- ja elokuva-ala, tanssikoulut ja ooppera. Ammattiteattereista iso osa on järjestäynyt Suomen Teatterit ry:hyn.

 

2. TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Millainen on hyvä työsopimus?

Hyvä sopimus on neuvoteltu yhdessä, ei ”annettu” allekirjoitettavaksi. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena, jotta vältytään väärinymmärryksiltä. Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen.

Hyvässä työsopimuksessa on osapuolten nimien ja kotipaikkojen lisäksi sovittu nämä asiat:

Työnantajan ja työntekijän nimet; Työnteon alkamisaika; Palkka ja säännöllinen työaika; Työnteon paikka; Työsopimuksen kesto; Määräaikaisuuden peruste; Koeaika (max 6 kk/puolet työsuhteesta); Työtehtävät; Sovellettava työehtosopimus; Matkakustannukset ja muut erityisehdot.

Jos työsopimusta ei tehdä kirjallisena, pitäisi työsuhteen ehdot antaa kirjallisena. Temen työsopimusmalleja täällä

Mitä ovat työsuhteen tunnusmerkit?

Työsuhteen tunnistaa siitä, että työnantaja johtaa ja valvoo työtä ja maksaa palkkaa. Jos näin ei ole eikä työnantaja määrää työnteon aikaa ja  paikkaa eikä seuraa työaikaa, kyse ei ehkä ole työsuhteisesta työstä.

Työsuhteessa sovitaan työsopimuksella:
1. henkilökohtaisesta työntekemisestä
2. vastiketta vastaan (yleensä palkka)
3. työnantajan lukuun (työnantajan riski, työnantajan voitto)
4. työnantajan valvonnan ja johdon alla (direktio-oikeus)

Jos nämä neljä tunnusmerkkiä täyttyvät, kyseessä on työsuhde ja kaikkea työnlainsäädäntöä sovelletaan.

Sunnuntaina tehty työ korottaa palkkaa aina 100%.

Mikä merkitys luottamusmiehellä on?

Suuri merkitys. Luottamusmies valvoo työlainsäädännön ja työehtosopimuksen noudattamista työpaikalla. Hän neuvoo, neuvottelee ja selvittää erimielisyyksiä. Työntekijän ja ammattiliiton kannalta luottamusmies on työpaikan avainhenkilö.

Luottamusmiehen asema ja oikeudet on määritelty laissa sekä työehtosopimuksissa. Temestä kannattaa kysyä neuvoa luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun valinnassa.

Mitä palkanmaksu kertoo työsuhteesta?

Eipä juuri mitään. Työntekemisen tapoja on monia eikä kaikki työ ole työsuhteista työtä, jolloin esim. sosiaaliturvan kertyminen vaihtelee.

Työsuhteen laatu ja palkanmaksutapa ovat kaksi eri asiaa. Palkka voi olla tuntipalkka, urakkapalkka, kuukausipalkka, päiväpalkka, minuuttipohjainen palkka tai provisiopalkka. Palkanmaksutapa ei kerro onko työsuhde määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva.

Työsuhteita on kahdenlaisia: määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia.

Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan – muutamasta tunnista kuukausiin tai vuosiin. Sopimuksella on alkamisajankohta ja päättymisajankohta eikä se ole irtisanottavissa ilman erillistä sopimista. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin lain sallima syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn projektiluonteisuus, kuten elokuva tai esitys.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Sopimuksessa mainitaan alkamisajankohta, ei päättymispäivää. Toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen työnantaja voi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä irtisanomisaikaa noudattaen. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa, mutta työnantajan tarvitsee. Työntekijän tulee noudattaa irtisanomisaikoja.

Mitä, jos palkkaa ei ala kuulua?

Jos työnantaja on maksukyvytön, ei suoritusta kannata jäädä odottamaan kovin pitkäksi aikaa. Palkkaa haetaan palkkaturvasta. Palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä, joten hakemus tulee tehdä hyvissä ajoin. Hakemuksen ehtii perua, jos työnantaja maksaakin saatavat työntekijälle.

Ammattiliitot auttavat jäseniään hakemuksen teossa. Täällä Temen ohje..

Lisätietoja TE-keskuksesta…

Miten pitkä työpäivä voi olla?

Laissa ei ole määritelty maksimityöpäivän pituutta, mutta Työaikalaki ja työsuojeluviranomaiset (AVI) määrittelevät lepoajat:

– Työntekijällä on oikeus 11 tunnin lepoon vuorokaudessa. Siispä maksimityöaika on 13 tuntia/vrk (24-11=13h). Jaksotyössä minimilepoaika on 9 tuntia.

– Lisäksi työntekijällä on oikeus vähintään 35 tunnin viikkolepoon joka viikko.

Säännöllinen työaika, jonka työvuoroluetteloon voi merkitä, on Suomessa yleensä 8 tuntia.

Työehtosopimuksissa ja työaikalaissa on monia eri työaikamalleja, mutta yllämainitut asiat ovat ns. ”nyrkkisääntö” josta poikkeamiselle pitää olla perusteltu ja laillinen syy.

Osaatko laskea lain mukaiset ylityökorvaukset?

Lakiin perustuvien ylityökorvausten määrät ovat seuraavat:

– vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka

– viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 % korotettu palkka

ESIM. Jos on sovittu 8-tuntisen päivän palkaksi 80 euroa ( 10,-/tunti):

– 12-tuntisen päivän palkka= 80,- + 15,- (9.tunti) + 15,- (10.t) + 20,- (11.t) + 20,- (12.t) = 150,-

– 10-tuntisen päivän palkan saat lisäämällä päiväpalkkaan 37,5% eli 80,- + 37,5% = 110,-

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen (ei tunti-tunnista, vaan prosenttikorotuksilla).

Eri työehtosopimuksissa on erityisesti viikottaisen ylityön laskemisesta erilaisia määräyksiä. Myös jaksotyössä on omat laskutavat.

Voiko lomakorvauksen jättää maksamatta?

Ei voi. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jota kertyy lyhyessäkin työsuhteessa.

Lyhyissä, määräaikaisissa työsuhteissa lomaa ei ehdi pitää, joten korvaus maksetaan prosentuaalisena. Se on lain mukaan joko 9 % tai 11,5 %:a riippuen työsuhteen kestosta.

Eri työehtosopimuksissa on eri määräyksiä lomakorvausprosentista: elokuva-alalla 13,5% ja teatterialalla joko 12% tai 12,5%.

Voivatko ylityökorvaukset sisältyä palkkaan?

Eivät voi. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus lain tai työehtosopimuksen perusteella. Ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella eikä ylitöistä voi sopia etukäteen.

Korottaako sunnuntaina tehty työ palkkaa?

Kyllä. Sunnuntaina tehty työ korottaa palkkaa 100%:lla.

Sunnuntait, kirkolliset pyhäpäivät, vappu ja itsenäisyyspäivä on merkitty almanakkaan punaisella. Ne ovat yleisesti vapaapäiviä. Jos työtä kuitenkin tehdään, palkka maksetaan Työaikalain mukaan tuplana eli 100%:lla korotettuna.

Kirkkolaki määrittelee pyhäpäiviksi: ”Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.”

Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia määräyksistä. Esimerkiksi jouluaatto ja kiirastorstai eivät lain mukaan ole pyhäpäiviä, mutta työehtosopimusten mukaan ne saattavat olla. Tarkista asia omasta työehtosopimuksestasi.

Onko työmatka työaikaa?

Matkaan käytetty aika ei yleensä ole työaikaa, ellei se samalla ole työsuoritus (esim. kokous junassa).

Kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa.

Työ-, virka- ja virantoimitusmatkoista on erilaisia määräyksiä eri työehtosopimuksissa.  Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksessa 75 %:n suuruinen tuntipalkka, joka maksetaan ensimmäisiltä 12-tunnilta. Jos matka kestää alle tunnin, ei korvausta makseta. Tällä kompensoidaan menetettyä vapaa-aikaa.

Onko ruokatunti työaikaa?

Se ei ole työaikaa, jos työntekijä voi esteettömästi poistua työpaikaltaan ja hoidella omia asioitaan. Silloin se on omaa aikaa.

Jos työntekijä työskentelee ja on työnantajan käytettävissä ruokatauon ajan, se on työaikaa.

Kun vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia, työntekijälle on annettava tunnin lepoaika eli ruokatunti. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin ajasta, mutta lepoaika on vähintään puoli tuntia.

Miksi matkakustannusten maksamisessa on niin monia käytäntöjä?

Käytännöt vaihtelevat työsuhteenkin mukaan. Asian haastavuutta lisää verottajan tulkinnat siitä, milloin matkakustannukset voidaan maksaa verottomina ja milloin ne ovat verotettavaa tuloa.

On hyvin tärkeä sopia matkakustannusten (eli päivärahat, matkat ja majoitus) maksamisesta ennen työkeikkaa. Neuvottele niistä ja selvitä itsellesi työnantajan käytäntö. Sovittu maksukäytäntö on hyvä kirjata työsopimukseen.

Jos työnantaja lähettää työntekijän esim. toiselle paikkakunnalle, työnantajan tulee maksaa siitä aiheutuvat matkakustannukset (kuten päivärahat ja matkat halvimman kulkuneuvon mukaan).

Temen ohje matkakustannuksista löytyy Neuvonta-osiosta…

Mitä jos allekirjoittaa laittoman työsopimuksen?

Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.

Jos sopimuksessa esim. lukisi, että ylityökorvauksia tai lomakorvausta ei makseta, on kohta lainvastainen eikä se päde. Työntekijä voi vaatii lainvastaisen kohdan korjattavaksi vaikkapa työsuhteen päätyttyä ja korvaukset on maksettava.

Jos sopimus on epäselvä, työntekijä voi tarkistuttaa työsopimuksensa ammattiliitossaan ennen allekirjoittamista. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan aina sovitella (kuten kilpailukielto), vaikka itse sopimus on sitova.

 

3. TYÖTTÖMYYS- JA SOSIAALITURVA SUOMESSA

Sosiaaliturva on laaja käsite, jossa on kyse elämänlaadun ja toimeentulon turvaamisesta. Vaikeina, palkattomina aikoina, kuten työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden tai vanhemmuuden aikoina, yhteiskunta turvaa kansalaisilleen perustoimeentulon.

Sosiaaliturva sisältää mm. eläketurvan, sairausajan palkan, työttömyysturvan ja äitiyspäivärahan. Suomessa sosiaaliturva rahoitetaan suurelta osin verovaroin ja osin työnantajan ja työntekijän maksamin rahoin. Kansaneläkelaitos Kelan sivuilla on hyvää perustietoa asiasta…

Milloin voi saada työttömyyskorvausta?

Suomessa työttömyysturvaa on oikeutettu Suomessa asuva 17 – 68 -vuotias henkilö. Suomessa on kahdenlaista työttömyysturvaa: Kelan maksama peruspäiväraha ja työttömyyskassojen maksama ”ansioon suhteutettu, korkeampi päiväraha”. (Lisäksi Kela maksaa työmarkkinatukea, joka ei ole työperusteista työttömyysturvaa, vaan sosiaalisin perustein maksettavaa tukea.)

Ansioon suhteutettua päivärahaa saa, kun täyttää kolme jäsenyys- ja työssäoloehtoa:

1) Ennakkoon on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi

2) Työttömyyskassan jäsenmaksut ovat kunnossa

3) On ollut työsuhteissa yhteensä 26 viikon ajan vähintään 18 tuntia/vko ja tänä aikana täyttyvät myös ehdot 1 ja 2

Työssäoloehto täyttyy yleensä, kun on ollut työssä ja samalla kassan jäsen 26 viikkoa ja maksanut palkasta liiton jäsenmaksun (kolme edellämainittua ehtoa).

Työsuhteet selviävät palkkatodistuksista. Työviikoksi lasketaan jokainen sellainen viikko, jossa on 18 tuntia työtä (paitsi opetuspuolella usein vähempikin tuntimäärä riittää). Työjaksojen ei tarvitse olla peräkkäin tai yhdenjaksoisia.

Työn on oltava  työsuhteista työtä. Apurahalla työskentely, tekijänoikeuskorvausta vastaan tehty työ tai talkootyö eivät kelpaa.

Työttömyysturvaopas eri kielilä täällä…

Päivärahan suuruus

Ansioon suhteutettu päiväraha tarkoittaa sitä, että päivärahan suuruus määräytyy ansioiden perusteella. Päiväraha vaihtelee noin 33 – 150 euroa/päivä.

Kelan perusturva on kaikille saman suuruinen (32,40 euroa/päivä vuonna 2019). Tarkista päivärahasi suuruus…

Mitä teen, jos jään työttömäksi?

Tärkeintä on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon.

Lue Temen ohje…

Miksi laskutusosuuskunnan kautta tehty työ ei kerrytä työttömyysturvaa?

Ainoastaan työsuhteista kertyy palkansaajalle työttömyysturvaa. Nämä laskutusfirmat, kuten Eazy, Ukko ja Palkkioplavelu, eivät ole työnantajia laskutusasiakkailleen, pikemminkin tilitoimistoja. Ne eivät ole työnantajan asemassa eivätkä kanna työnantajan vastuita, kuten valvo työaikoja, maksa työtapaturmavakuutusta tai palkkaa sairastuneen tilalle uutta työntekijää. Työttömyyskassat eivät voi hyväksyä laskutusfirmoja eivätkä pieniä osuuskuntia työnantajiksi, jos niiden päätarkoitus on laskutus.

Mitä ne sosiaalivakuutusmaksut ovat?

Sosiaalivakuutusmaksut ovat lakisääteisiä työsuhteessa ja niitä maksavat Suomessa työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta prosenttimääräiset maksut ja vastaa niiden tilittämisestä.

Työnantaja:

Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Ryhmähenkivakuutusmaksu; Tapaturmavakuutusmaksu; Sosiaaliturvamaksu.

Näiden sosiaalivakuutusmaksujen kustannukset työnantajalle ovat noin 25%.

Työntekijä:

Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Sairausvakuutusmaksu (sisältyy ennakonpidätykseen).

Työntekijän palkasta ennakonpidätyksen lisäksi peritään sosiaalivakuutusmaksuja noin 6% iästä riippuen.

Yllä mainittujen erien lisäksi työnantaja vastaa loma-, sairausajan ja sijaisen palkasta, työterveyshuollon maksuista, koulutuksesta ym. firman kuluista. Nämä ns. palkkojen sivukulut nostavat henkilöstökulujen budjetointia yleensä 35-50 %. Maksut vaihtelevat vuosittain ja alakohtaisesti.

Eläketurvakeskuksesta lisätietoa…

Täällä eläkelaskuri…

Tyoelake.fi -sivulta saat oman eläkekertymän tietoosi, kun kirjaudut pankkitunnuksilla

Jos puutteita ilmenee, ilmoita ne heti Eläketurvakeskukseen, niin viranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa.

 

4. TAITEELLISEN TYÖN ERITYISYYS,TEKIJÄNOIKEUDET, FREELANSERIUS JA ITSENSÄTYÖLLISTÄINEN

Sana freelancer ei kerro työn tai työsuhteen laadusta mitään. Freelancer voi työskennellä työsuhteessa tai ei-työsuhteessa eli itsenäisesti toimeksiannon saaneena. Sama koskee itsensätyöllistäjää, joka voi itsensä työllistääkseen toimia yrittäjänä tai laskuttaa laskutusfirman kautta ilman yritystä tai työllistyä omassa työssä, kuten vaikka ”vapaa” kirjailija, toimittaja tai kuvataiteilija.

Suomessa freelanceriksi on usein kutsuttu luovilla aloilla työskentelevää henkilöä. ”Free lance” tarkoitti vuosisatoja sitten vapaata miekkaa, palkkasoturia, joka värvättiin tarpeen mukaan. 2000-luvun freelancerit tekevät työtään pätkissä ja keikkoina, joita voi olla jopa parikymmentä vuodessa. Hän on usein työsuhteinen työntekijä, jonka työsuhteet ovat lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita.

Esimerkkejä työnteosta

1. Käsikirjoittaja työskentelee käsikirjoittajaryhmässä tuotantoyhtiössä, jossa hänellä on työhuone ja määrätyt työajat. Välillä hän työskentelee kotonakin, mutta hänellä on työajat ja tuottaja valvoo hänen työtään. Hän on solminut työsopimuksen ja hänelle maksetaan palkkaa.

2. Käsikirjoittajalta tilataan käsikirjoitus, jonka luovutus sovitaan neljän kuukauden päähän. Hän on solminut tilaussopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Hän työskentelee itsenäisesti eikä työnantaja valvo työtä.

Kohdassa 1 käsikirjoittaja työskentelee työsuhteessa, jossa noudatetaan työlainsäädäntöä. Hänelle maksetaan palkkaa, hän ansaitsee vuosilomaa ja hänelle kertyy työttömyysturvaa. Lisäksi työnantaja hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteet, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset.

Kohdassa 2 käsikirjoittaja ei ole työsuhteessa ja hänen tulee itse huolehtia eläke- ja sosiaaliturvavakuuttaminen sekä tapahturmavakuuttaminen. Työ ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa, joka vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Sama työ, mutta eri tilanne sosiaaliturvan ja työttömyysturvan kannalta.

Temen tavoitteena on työsuhteen määritelmän laajentaminen työsopimuslaissa, jotta työmuotoshoppailulla ei vaikuteta työvoimakustannuksiin eivätkä ihmiset joudu työn muodon perusteella ulos turvajärjestelmistä ja niiden rahoittamisesta. Lue lisää Temen hallitusohjelmatavoitteista.

Mitä tarkoittaa, että kaikki tekijänoikeudet luovutetaan?

Luovutuksen laajuudesta ja maksettavasta korvauksesta pitää neuvotella. Jos niistä ei neuvotella, oikeudet säilyvät tekijällä.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen on harvoin tarpeen, sillä käyttöoikeus usein riittää työnantajalle tai tuottajalle. Temen kanta on, että ne oikeudet, jotka työnantaja haluaa, niistä pitää myös maksaa.

Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei myöskään lain mukaan ole mahdollista, sillä osa ”immateriaalisista oikeuksista” ei ole luovutettavissa. Kun oikeudet eritellään, kannattaa huolehtia, että immateriaaliset oikeudet (lähinnä isyys- ja respektio-oikeus) sekä ns. Kopiosto-korvaukset eivät ole luovutettavien oikeuksien mukana.

Lisätietoa tekijänoikeuksista Kopioston sivuilta…

Onko taiteilijalla työaikaa?

Kyllä on. Työaikalaki ja työehtosopimukset tarkastelevat taiteellista työtä ja suunnittelutyötä ”normaalina työnä”. Työtä tehdään sovittuna aikana sovitussa paikassa. Ehdoista sovitaan työsopimuksella.

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on yleisimmin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Elokuva-alalla työt jakautuvat kolmeen periodiin: ennakkotyöt, kuvaukset ja jälkityöt. Näissä lähdetään 8-tuntisista työpäivistä ja 40-tuntisista työviikoista.

Teatterialalla taiteellinen työ on usein kokonaistyöaikaa, jolloin ei kerry päivittäistä ylityötä. Työajan tulee kuitenkin tasoittua 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan (eli 7 h 40 min/päivä).

Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden työaika määritellään vuositasolla niin, että he tekevät enintään 224 työpäivää vuodessa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..