Meteli on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen jäsenlehti

Kuva Tim Gouw Unsplash

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?

Marraskuun pääkirjoitus 2019, Anne Saveljeff

Nyt kun verotiedot on taas julkaistu, listataan suomalaisia miljonäärejä ja pohditaan verotuksen oikeellisuutta. Voisi luulla, että Suomessa köyhän tunnistaa siitä, että hänen veroprosenttinsa on melkein nolla. Mutta ei, köyhyys on suhteellista. Joku tulee toimeen 1500 eurolla kuussa. Joku toinen, esim. ylivelkaantunut, ei tule toimeen 7000 euron kuukausituloilla.

Vaikka rikkaat eivät olisi rikastuneet valtavasti tai köyhät köyhtyneet hirveästi, on köyhien joukko suuri ja leipäjonot pitkiä. Suomessa asuu hyvinvointiyhteiskunnan perustuksilla vauras ja onnellinen kansa, joka voi pahoin.

Suomessa pienituloisia köyhiä oli 654 000 vuonna 2017. Köyhyyden kasvu Suomessa on pysähtynyt, mutta pienituloisia on paljon.

EU:ssa köyhyysraja on määritelty suhteessa mediaanituloon. Mediaani on tilastollinen luku, jonka alapuolella on puolet ja yläpuolella puolet väestöstä. Kotitalous on köyhä, jos sen käytettävissä olevat nettotulot ovat vähemmän kuin 60 % mediaanista.

Tilastokeskus julkistaa vuotta 2018 koskevat pienituloisuusrajat joulukuussa, mutta vuonna 2017 ne olivat erikokoisissa kotitalouksissa:

1 aikuinen 14 750,- vuodessa 1229,- kuussa
1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v 19 180,- vuodessa 1598,- kuussa
1 aikuinen ja 2 lasta alle 14 v 23 600,- vuodessa 1967,- kuussa
2 aikuista 22 130,- vuodessa 1844,- kuussa
2 aikuista ja 1 lapsi alle 14 v 26 550,- vuodessa 2213,- kuussa
2 aikuista ja 2 lasta alle 14 v 30 980,- vuodessa 2582,- kuussa

Lähde Tilastokeskus 

Summat ovat kuin suoraan Temen jäsenilleen tekemistä toimeentulokyselyistä. Teatterin, tanssin ja sirkuksen alat ovat pienipalkkaisia, vakituisia työpaikkoja on vähän, työttömyyttä on paljon, työtilaisuudet on monasti luotava itse, mistä taas sosiaaliturva voi kärsiä, apurahat ovat pieniä ja hakijoita on valtavasti. Luovilla aloilla tehdään paljon työtä ilmaiseksi ja 20 000 euron vuosiansiot ovat monelle vain haave. Ongelma on siinä, että taiteilija ja luovan alan ammattilainen haluaa tehdä luovaa työtään, mutta ei tule sillä toimeen. Näin on aivan liian usein.

Tähän on helppo ja kannattava ratkaisu: lisäsatsaukset taiteeseen julkisista varoista. Tämä ei ole naivistinen heitto poliitikoille. Jokainen taiteeseen satsattu euro palautuu takaisin yhteiskunnalle. Joidenkin selvitysten mukaan moninkertaisena. Vältän arvelemasta palautuuko se kaksin- vai kuusinkertaisena. Palautuu joka tapauksessa.

Nämä pointit tulevat varmasti esiin, kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden vaihteessa, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö tuntee taiteen kentän läpikotaisin niin lukujen kuin sivistyksen valossa:

”Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen merkitys tuotanto-ja palvelusektorina kasvaa edelleen. EU-alueella kulttuuri työllistää suoraan 8,4 miljoonaa ihmistä; kulttuuri- ja luovien alojen yritykset yli 12 miljoonaa ihmistä (7,5% EU:n työvoimasta). Suomessa suppeammin määritelty kulttuurin toimiala työllistää 3,5 % työvoimasta. Kulttuurin kulutuksen osuus yksityisistä kulutusmenoista on 5,9 %. Kulttuurin ja sitä hyödyntävien toimintojen viennin arvo on merkittävä, mm. musiikkialalla n. 60 milj. euroa ja pelialalla n. 2 mrd. euroa v. 2017. Kulttuurikohteet ja -tapahtumat ovat Suomelle vetovoimatekijä, ja niihin panostaminen tulee moninkertaisesti takaisin taloudellisina ja muina hyötyvaikutuksina.” Lähde Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto

Yllämainitut luvut ovat vain lukuja taiteesta ja kulttuurista. Taiteen arvo ja merkitys on syvempi. Luvut ovat kuitenkin perusteluita niille, joiden mielestä taide maksakoon itse itsensä. Tai niille, joiden mielestä tosi taide puristuu timantiksi kurjuudessa ja köyhyydessä kärvistelemällä. Tai niille, jotka eivät jaa käsitystä siitä, että taide on elämän merkitystä syventävä, maailman ja ihmisyyden ymmärrystä avaava. Niille, jotka eivät usko, että taide on voimavara.

Anne Saveljeff

Kirjoittaja on Metelin päätoimittaja ja Temen tiedottaja. Metelissä ilmestyy artikkeli joka tiistai ja kerran kuussa pääkirjoitus.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..