Siirry sisältöön
Tyylitelty maapallo, jonka ympärillä on kierrätykseen viittaavat vihreät nuolet.
Kuva Annca, Pixabay

Piia Peltola: Voidaanko työehtosopimuksissa huomioida ympäristö, jaksaminen ja yhdenvertaisuus paremmin? 

Kuinka pienentää hiilijalanjälkeä omalla työpaikalla? Voitaisiinko työpaikoille valita kierrätysmestari? Pitäisikö meidät kaikki velvoittaa opiskelemaan kestävää toimintaa ja ympäristötietoutta? Jokaisen TES-kirjauksen kohdalla pitäisi kysyä, mitä ekologisia näkökohtia siinä ei ole huomioitu, toteaa Piia Peltola.

Temen jäsenilleen järjestämässä TES-seminaarissa 3.10. keskusteltiin kolmesta uudesta kärjestä, joilla alkavaa työehtosopimusten uudelleenneuvottelun kierrosta lähestytään. Nykyiset sopimukset ovat katkolla, kunnes uudet sopimukset astuvat voimaan todennäköisesti vasta vuoden 2020 puolella. Neuvottelut käynnistynevät aikaisimmillaan loppuvuodesta. Seminaarin ilmapiiri oli toiveikas, avoin ja keskusteleva.

Työehtosopimuksia tarkastellaan kunnianhimoisesti ekologisen jälleenrakennuksen näkökulmasta, kun etsitään mahdollisuuksia tehdä kestävämpiin ratkaisuihin kannustavia kirjauksia esimerkiksi matkustamisen osalta.

Työntekijöiden yhdenvertaisuuden saralla suuri tavoite on aloittaa kaikkia käytäntöjä koskeva sukupuolivaikutusten arvionti -ja korjausprosessi. Laajemmassa ”suvauksessa” halutaan tutkia rakenteiden vaikutuksia yhdenvertaisuuden kannalta, mitä tulee vaikkapa palkkojen arviointiin tai työtilanteiden todellisuuksiin. Tällä TES-kierroksella Teme haluaisi ainakin saada käyttöön sukupuolineutraalit ammattinimikkeet.

Kolmantena TES:n läpivalaisun aiheena on kilpailukykysopimus ja työssäjaksaminen. Konkreettisesti tämä näkyy työelämän inhimillisen kestävyyden kysymyksinä. Seminaarissa ideoitiin tapoja, joilla esimerkiksi työssäjaksamista ja freelancereiden asemaa voisi helpottaa TES:n kautta. Etätyöskentelyä tai lyhennetylle työajalle siirtymistä koskevat kirjaukset ovat konkreettisia kohtia, joiden kautta TES voisi helpottaa työntekijöiden asemaa.

Maan edellisen hallituksen kilpailukykysopimus on pidentänyt työaikaa, mutta on vaikea nähdä kuinka 6 lisäminuuttia päivässä teatterityötä, tanssinopetusta tai elokuvan kuvauksia parantaisi Suomen kilpailukykyä.

”Jottei TES ainakaan pakottaisi valitsemaan epäekologisempaa vaihtoehtoa” 

Miten ekologisen jälleenrakennuksen pitkäjänteinen tavoite voisi toteutua tällä TES-kierroksella matkustusta, kierrätystä tai energian muuta kulutusta koskevissa kirjauksissa? Alku ei ole helppo, sillä ekologisen ajattelun näkökulma on työmarkkinatodellisuudelle niin uusi asia. Tällä hetkellä tilanne on se, että esimerkiksi vierailevan teatterityöläisen ei ole edes mahdollista matkustaa junalla lentokoneen sijaan, mikäli jälkimmäisen kustannukset ovat matalammat. Ideaalitapauksessa matkustaminen voitaisiin sopia työajaksi, vähimmillään toivotaan, että ekologisemman vaihtoehdon suosiminen tulisi ylipäätään mahdolliseksi.

Seminaarissa ideoitiin elinkaariajattelijan, kierrätysvastaavan tai vaikkapa jälleenrakennusmestarin tehtäväkokonaisuutta kaikille työpaikoille. Jos TES sallisi ekologisten ratkaisujen suosimisen, tämä ympäristöosaaja voisi tarkastella työpaikan prosesseja ja ehdottaa niitä muutoksia, joita juuri siellä on mahdollista tehdä. Työntekijöiden tulisi myös voida opiskella kestävää toimintaa ja ympäristötietoutta, sillä kun tätä osaamista ei ole edellytetty eikä sitä ole ollut mahdollista hankkia, sitä ei myöskään ole.

TES & VOS

TES-tavoitteiden kirjaaminen vaatii kekseliäisyyttä, ja niiden voitokas neuvottelu saattaa osoittautua haastavaksi. Joissain kohdissa työntekijän eri oikeudet ja edut risteävät.

Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäyttö teatterissa ei voi tarkoittaa lavastajien tekijänoikeuksien polkemista. Suuremmassa mittakaavassa se, miten laajoja uudistuksia työehtoihin voidaan kirjata, riippuu vääjäämättä luovien alojen rahoituksen kehityksestä ja siitä, syntyykö VOS-uudistuksessa kriteerejä, jotka motivoivat työnantajatahoja.

Jokaisen työehtosopimuksen kirjauksen kohdalla voisi kysyä, mitä ekologisia näkökohtia, inhimillistä kestävyyttä tai sukupuolten yhdenvertaisuutta koskevia näkökohtia siinä ei ole otettu huomioon.

Temen edustajana neuvotteluihin osallistuu Karola Baran, joka ottaa mielellään vastaan ehdotuksia kirjausten muutoksista.

Lisää aiheesta

Tuoreita kirjoituksia Temen verkkosivuilla ja Metelissä

Uutinen sukupuolittuneista ammattinimikkeistä

Pääkirjoitus, jossa Teme haastaa työmarkkinajärjestöt neuvottelemaan ekologisempia työehtosopimuksia

Temen toiminnanjohtaja Karola Baranin ja puheenjohtaja Atro Kahiluodon ajatuksia ay-liikkeen tehtävistä

Aiheesta muualla: 

Selvitysraportti: ”Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla”, Jaana Paanetoja, OKM, 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161024

Ekosetti, opas ekologisesti kestävämpään audiovisuaaliseen tuotantoon, Avek, Aalto-yliopisto ja Audiovisual Producers Finland, 2019.

 

Piia Peltola

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja STODin hallituksen jäsen.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.