Työn ja levon määrä on keskeinen osa työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Ne vaikuttavat työn laatuun ja ovat siksi myös taiteellinen asia.
Työehtosopimuksissa ja työaikalaissa on lukuisia työaikamalleja, on jaksotyötä ja vuorotyötä. Jos työsopimuksessa ei ole mainintaa työajasta, työaikalain mukainen yleistyöaika on 8 tuntia/päivä sekä 40 tuntia/viikko. Kaikki nämä työajat ylittävä aika on ylityötä, erikseen sovittavaa ja korvattavaa työaikaa.
Uusi työaikalaki korostaa työajan enimmäismäärää. Yleistyöaika on uudessa työaikalaissa 40 tuntia viikossa, 8 tuntia päivässä. Enimmäismäärä on 2300 tuntia vuodessa. Tämä freelancerienkin tulee huomioida omassa työaikakirjanpidossaan. Lisäksi työntekijän työaika (sis. säännöllisen työn, lisätyön ja ylityön) ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjaksolla.
Laissa ei ole määritelty maksimityöpäivän pituutta, mutta nämä lepoajat ovat AVIn työsuojeluviranomaisten vahvistamat ja ne pätevät myös luovilla aloilla ja taiteellisessa työssä. Lepoajan tulisi olla 11 tuntia vuorokaudessa ja tämän lisäksi viikkolevon vähintään 35 tuntia.
Raskaan ajoneuvon kuljettajia esim. elokuvatuotannoissa sitovat tiukemmat työ- ja lepoajat. Lisätietoja täältä…
Työturvallisuuskeskus (TTK) määrittelee työaikaan liittyvät keskeiset käsitteet ja kuvaa työaikalain periaatteet.
Lue lisää kuormittumisen hallinnasta ja palautumisesta TÄÄLTÄ TTK:n sivustolta…
Oikeus lomaan
Lain mukaan työntekijälle kertyy palkallista vuosilomaa 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta.
Jos vuosilomaa ei lyhyehkön määräaikaisen työsuhteen aikana ehdi pitää, maksetaan prosentuaalinen lomakorvaus (väh. 9%). Työehtosopimuksissa on monia prosenttilukuja: teatteritaiteilijoilla 12,5% ja elokuva-alalla 13,5%.
Pidä huoli, että saat joko palkallisen vuosiloman tai lomakorvauksen. Molempia et saa.
Lomaraha on eri asia kuin em. lomakorvaus. Lomarahasta määrätään työehtosopimuksessa. Laissa lomarahasta ei ole kirjausta.
Temen ohje kesäajan duuneihin ja tapahtumiin…
Temen Juristin blogissa vuosilomasta lisää…
Opi laskemaan ylityöt
Ylitöihin ei koskaan määrätä, vaan niistä sovitaan erikseen. Työsopimuksella ei myöskään voi sopia ylityöstä. Ylityötä on kaikki työ, jota tehdään yli säännöllisen työajan eli 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Vuorokautinen ylityö
Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka (puolitoistakertainen tuntipalkka tai puolitoistakertainen vapaa) sekä seuraavilta tunneilta 100%:lla korotettu palkka (tuplapalkka tai tuplatunnit vapaina).
Viikottainen ylityö
Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu palkka (tai tunnit). Jos esimerkiksi on tehty jo ma-pe 40-tuntinen työviikko ja lauantaina mennään töihin 6. päivänä, ovat lauantain työtunnit puolitoistakertaisia eli +50%. Näin ollen 8 tunnin päivästä saa 12 tuntia vapaana tai 12 tunnin palkan.
Pyhäpäiviltä maksetaan aina 100%:lla korotettu palkka.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työnantaja järjestää työterveyshuollon eikä määräaikaisuus voi vaikuttaa työterveyshuollon laajuuteen. Työterveyshuolto on lakisääteisestä, ennaltaehkäisevää huoltoa.
Jos työpaikka ei kustanna yksityistä työterveyspalvelua, jokainen voi mennä julkiselle sektorille ja pyytää terveyskeskuksen kautta työterveyspalveluita.
Määräaikaisille sama työterveyshuolto kuin vakituisille…
OPAS työterveyshuollon järjestämiseen…
Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta vapaa työpaikka
Häirintään ja epäasialliseen kohteluun on velvollisuus puuttua työpaikalla. Siitä tulee ilmoittaa esimiehelle ja/tai työnantajalle.
Oma ammattiliitto neuvoo jokaista sekä viranomaiset AVIssa
Lue Temen Juristin blogista Häirintä ja kiusaaminen työpaikalla
Elokuva- ja TV-alalle on tehty toimialakohtainen ohjeistus, jonka tarkoituksena on toimia käytännön työkaluna seksuaalisen häirinnän ehkäisyssä elokuva- ja tv alalla. Ohjeistus pdf-muodossa täällä.
OTT Jaana Panetoja teki selvityksen OKM:lle teatteri-ja elokuva-alan työoloista
Tinfo tutki Valta, vastuu, vinoutumat -selvityksessä teatteri-, tanssi- ja sirkusalan työoloja
Temen luottamusmiestoiminnan opas
Luottamusmiestoiminnan opas on tarkoitettu Temen sopimusaloilla elokuva- ja tv-tuotannoissa, oopperassa, tanssikouluissa ja teattereissa työskenteleville jäsenille, luottamusmiehille ja luottamusmieheksi aikoville. Oppaan tavoitteena on helpottaa luottamusmieheksi ryhtymistä ja tehtävässä onnistumista.
Opas neuvoo luottamusmiehen valinnassa ja kertoo luottamusmiehen oikeuksista ja tehtävistä. Oppaassa kerrotaan mm. mikä luottamusmies on ja ketkä hänet valitsevat.
Luottamusmiestoiminnan opas täällä (pdf)
Työsuojeluopas elokuva- ja tv-alalla työskenteleville
Elokuva- ja tv-alalle löytyy toimialakohtaista työsuojelutietoa Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta. Sivustolta löytyy mm. elokuva- ja tv-tuotantoalan työsuojeluopas, turvallisuuden tarkistuslista, ohjeita palotorjuntaan sekä tapaturmiin ja hätäensiapuun.
Esittävän taiteen turva- ja hyvinvointiraideri
Työterveyslaitoksen raideriin on koottu tietoa ja työkaluja, jotka tukevat tuotannon sujuvuutta turvallisuudesta tinkimättä sekä kaikkia alan toimijoita turvallisen työskentelyn ja turvallisuuden johtamisen kehittämisessä. Ennakoi, hallitse, suunnittele ja pysähdy pohtimaan…
OiRA riskien arvioinnin työkalu…
Vuorotteluvapaalle akkuja lataamaan
Vuorotteluvapaan tarkoitus on parantaa työntekijän jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen.
Vuorotteluvapaalle voi päästä 20 vuoden työhistorialla. Enimmäiskesto on 180 päivää.
Vuorottelukorvaus on noin 70% siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisi työttömäksi jäädessään. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.