Photo by Arnaud Mesureur on Unsplash

Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Työturvallisuus on fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia, terveellistä ja turvallista työntekoa.

Luovilla aloilla työ- ja lepoajat ovat yksi keskeisimpiä työturvallisuus- ja työhyvintvointiasioita, jotka vaikuttavat suoraan myös taiteellisen työn lopputulokseen.

Työterveyshuolto

Työnantajan velvollisuus on järjestää lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Halutessaan työnantaja voi myös järjestää vapaaehtoisen sairaudenhoidon työntekijöille, joka voi olla laajudeltaan hyvinkin erilaista eri työpaikoilla.

Työterveyshuolto on järjestettävä eri henkilöstöryhmille samanlaisena ja tasapuolisesti, ellei työtehtävistä johtuen toisin ole perusteltua. Työsuhteen kesto, osa-aikaisuus tai ns. freelancer-työsuhde eivät yksinään ole perusteita poiketa tasapuolisesta kohtelusta työterveyshuollon laajuutta määriteltäessä. Lue lisää.

Opas työterveyshuollon järjestämiseen.

Työ- ja lepojat

Erilaisia työaikamalleja on lukuisia eri työehtosopimuksissa ja työaikalaissa, on jaksotyötä ja vuorotyötä. Jos työsopimuksessa ei ole mainintaa työajasta, se on työaikalain mukaan 8 tuntia/päivä ja 40 tuntia/viikko.

Lepoajan tulisi olla 11 tuntia vuorokaudessa ja tämän lisäksi viikkolevon tulisi olla vähintään 35 tuntia.

Laissa ei ole määritelty maksimityöpäivän pituutta, mutta nämä lepoajat ovat AVIn työsuojeluviranomaisten vahvistamat ja ne pätevät myös luovilla aloilla ja taiteellisessa työssä.

Raskaan ajoneuvon kuljettajia sitovat tiukemmat työ- ja lepoajat. Lisää tietoa täältä.

Laki rajoittaa ylitöiden määrää

Työaikalain mukainen ylitöiden enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden aikana ja 250 tuntia vuodessa. Enempää ylitöitä ei saa kertyä.

Ylitöistä pitää aina maksaa lain mukaiset ylityökorvaukset. Jos ylityöt sovitaan pidettäväksi vapaina, lasketaan korotukset samoilla prosenteilla.

Vuorokautinen ylityö

Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka (puolitoistakertainen tuntipalkka tai puolitoistakertainen vapaa) sekä seuraavilta tunneilta 100%:lla korotettu palkka (tuplapalkka tai tuplatunnit vapaina).

Viikottainen ylityö

Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu palkka (tai tunnit). Jos esimerkiksi on tehty jo ma-pe 40-tuntinen työviikko ja lauantaina mennään töihin 6. päivänä, ovat lauantain työtunnit  puolitoistakertaisia eli +50%. Näin ollen 8 tunnin päivästä saa 12 tuntia vapaana tai 12 tunnin palkan.

Pyhäpäiviltä maksetaan lain mukaan 100%:lla korotettu palkka.

Oikeus lomaan

Lain mukaan työntekijälle kertyy yleisimmin palkallista vuosilomaa 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta. Jos lomaa ei työsuhteen aikana ehdi pitää, loma korvataan rahana.

Lyhyissä, määräaikeisissa työsuhteissa ei vuosilomaa yleensä ehdi pitää, joten työntekijälle maksetaan lomakorvaus. Lain mukaan se on vähintään 9 %. Työehtosopimuksissa on monia eri prosenttilukuja: teatteritaiteilijoilla 12,5% ja elokuva-alalla 13,5%.

Pidä huoli, että saat joko palkallisen vuosiloman tai lomakorvauksen. Molempia et saa.

Lomaraha on eri asia kuin em. lomakorvaus. Lomarahasta määrätään vain työehtosopimuksessa. Laki ei sitä tunne. Lisää tietoa vuosilomasta täältä

Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta vapaa työpaikka

Häirintään ja epäasialliseen kohteluun on velvollisuus puuttua työpaikalla. Siitä tulee ilmoittaa esimiehelle ja/tai työnantajalle.

Oma ammattiliitto neuvoo jokaista sekä viranomaiset AVIssa…

Työelämä 2020 on julkaissut yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa oppaan Häirinnästä vapaa työpaikka. Oppaaseen on koottu ajantasaista tietoa seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta työpaikoilla ja suomalaisessa työelämässä.

Elokuva- ja TV-alalle on tehty toimialakohtainen ohjeistus,  jonka tarkoituksena on toimia käytännön työkaluna seksuaalisen häirinnän ehkäisyssä elokuva- ja tv alalla. Ohjeistus pdf-muodossa täältä.

Tinfo tutki Valta, vastuu, vinoutumat -selvityksessä teatteri-, tanssi- ja sirkusalan työoloja…

OTT Jaana Panetoja teki selvityksen OKM:lle teatteri-ja elokuva-alan työoloista…

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaan tarkoitus on parantaa työntekijän jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen.

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat 1.1.2016. Vuorotteluvapaalle voi nyt päästä 20 vuoden työhistorialla ja enimmäiskesto on 180 päivää.

Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan. Se on yleensä 70% siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisi työttömäksi jäädessään. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.

TE-palvelut ohjeistaa vuorotteluvapaasta

Kela ohjeistaa vuorottelukorvauksesta

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..