Meteli tuottaa viikoittain uutta sisältöä Temen nettisivuille. Tänä vuonna Metelissä on julkaistu 51 artikkelia ja 11 pääkirjoitusta. Joka tiistai julkaistaan juttu, joka nostetaan viikkokirjeeseen keskiviikkoisin, jotta jäsenet löytävät jutut. Jos et vielä ehtinyt lukea kaikkia noin 30 haastattelua...
Kollektiivinen neuvottelu on tehokkain tapa vaikuttaa työntekijöiden asemaan työmarkkinoilla. Siksi ammattiliittojen jäsenmäärällä on yhteiskunnallista merkitystä. Teme on SAK:n jäsenenä päättänyt tiivistää palkansaajapuolella yhteistyötä neuvottelukierroksella.
Joulukuun pääkirjoitus 2022, Anne Saveljeff Teme teki kyselyn jäsentyytyväisyydestä loka-marraskuussa 2022. Kiitos palautteesta! Vastausprosentti oli vain 5,2, mutta palaute runsasta. Vastaan esitettyihin kysymyksiin, nostan esiin ehdotuksia ja kritiikkiä, mikäli ne toistuvat useammassa vastauksessa...
Suomen perustuslaissa säädetään oikeus perustoimeentulon turvaan. Vakituista kokopäivätyötä pidetään parhaana turvana köyhyyttä vastaan, mutta kokopäivätyöstä saatava palkkakaan ei välttämättä takaa toimeentuloa. Ylipäätään matalapalkattu silppu- ja pätkätyö – jota on myös luovilla aloilla – o...
Sami Rannila toteaa, että korona on lyönyt hänen kaltaisiaan freelancereita kolmella tavalla. Ensiksikin teatterit työllistivät koronasulkujen aikaan vain omaa henkilökuntaansa, jolloin freelancerit jäivät ilman tuloja. – Toiseksi näyttää siltä, että muutamat teatterit ovat tehneet hyvää tulosta ...
Ammattiliitot ovat kautta historiansa vaatineet parannusta työntekijöiden asemaan. Ne ovat yhdessä toimien saaneet aikaan huomattavia tuloksia, joita me saatamme pitää itsestään selvyyksinä. Työ jatkuu edelleen. Ammattiliitot edistävät parempaa työelämää tuomalla ehdotuksia lainsäätäjien pöytiin. La...
Teme on vahvistanut vuoden sisällä oikeudellista osaamistaan kahden asiantuntijan verran. Temeläisten alojen työelämän kysymyksissä auttavat oikeustieteen maisteri, juristi Jussi Kiiski ja humanististen tieteiden kandidaatti, kohta valmistuva oikeustieteen maisteri Ava Lainema. Lokakuussa Jussi Kiis...
Teatterin työntekijät ovat tutkitusti sitoutuneita työhönsä. Svenska Teatern i Helsingforsin kuiskaaja-järjestäjä ja luottamushenkilö Ann-Mari Skrabb on tästä esimerkki. Kuiskaaja-järjestäjä Ann-Mari Skrabb sai tunnustuksen 40 vuotta kestäneestä työurastaan Svenska Teaternissa. Elokuussa teatterinjo...
Marraskuun pääkirjoitus 2022, Anne Saveljeff Mitä demokratia eli kansanvalta nykyään on? Politiikkaa vai ihmisoikeuksia? Eurooppa on puolustanut äänekkäästi demokratiaa korostaen sitä itsestäänselvänä arvovalintana. Demokratialla on oma juhlapäiväkin 15.9. Demokratian kuuluu ehkäistä vallan väärink...
Vuoden alusta kuntien hyvinvointialueet käynnistävät toimintansa. OKM:n Riitta Kaivosoja uskoo, että taiteen ja kulttuurin ammattilaiset takaavat hyvinvointialueiden palvelujen korkean laadun. Kunnat saavat vuoden 2023 alusta lisärahaa sillä perusteella, miten ne tuottavat kuntalaisille hyvinvointia...
Tanssiala on alipalkattua, koska se on naisvaltaista. Kulttuurivaihtoa on tehtävä myös muiden kuin länsimaiden kesken. Naiset pyörittävät työllään hyvinvointiyhteiskuntaa. Tanssiesitykset tarvitsevat laajempaa ikäkirjoa. Muun muassa tätä mieltä on tanssialan vaikuttaja Alpo Aaltokoski.
Teatterit joutuvat ottamaan huomioon yleisön varovaiseksi muuttuneen ostokäyttäytymisen ja löytämään uusia yleisöjä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on entistä kiivaampaa. Teatterit ovat lisänneet markkinointipanostuksiaan verkkoon ja jättäneet printtimainontaa vähemmälle.
Korkean inflaation ja kasvavien elinkustannusten aikana paineet palkkojen korotuksille ovat ymmärrettävästi kovat ja niille on helppo löytää perustelut. Olemme tilanteessa, jossa ostovoima alenee ja erityisesti pienipalkkaisilla ja itsensä työllistäjillä on vaikeuksia selvitä kuukausittaisista maksu...
Kaksi tanssin ammattilaista kertoo, mikä alaa vaivaa ja miten ongelmia voisi ratkaista. Eeva Anttila ja hänen tyttärensä Suvi Honkanen ovat omistaneet elämänsä tanssille.
