Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Ann-Mari Skrabb on työskennellyt Svenska Teaternin pienen näyttämön kuiskaaja-järjestäjänä jo 40 vuotta. Kuva Tiina Tenkanen

Kuiskaaja-järjestäjän valtteina ovat kärsivällisyys ja organisointikyky

Teatterin työntekijät ovat tutkitusti sitoutuneita työhönsä. Svenska Teatern i Helsingforsin kuiskaaja-järjestäjä ja luottamushenkilö Ann-Mari Skrabb on tästä esimerkki.

Kuiskaaja-järjestäjä Ann-Mari Skrabb sai tunnustuksen 40 vuotta kestäneestä työurastaan Svenska Teaternissa. Elokuussa teatterinjohtaja Joachim Thibblin ojensi Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin vihrein ruusukkein.

— Hufvudstadsbladetissa oli vuonna 1982 ilmoitus, että Svenskanin pienelle näyttämölle etsitään kuiskaaja-järjestäjää. Sillä tiellä olen, Skrabb sanoo.

Hän uskoo, että työntekijän sopivuus teatterityöhön paljastuu kahdessa vuodessa.

— Jos on työskennellyt teatterissa 2 vuoden ajan, niin sitten yleensä jää pidemmäksi ajaksi. Kun tekee kaksiosaista työpäivää kuusi päivää viikossa, on periaatteessa aina töissä, Skrabb toteaa.

Svenskanin pienellä näyttämöllä on kaksi kuiskaaja-järjestäjää, joilla molemmilla on omat vastuunäytelmät. Tarvittaessa he myös sijaistavat toisiaan. Kuiskaaja-järjestäjät tulevat töihin aamupäivällä kymmenen aikaan valmistamaan aamupäivän harjoitukset, ja työpäivä loppuu näytöksen jälkisiivouksiin.

Rauhallisuus ja hyvä organisointikyky valtteina

Skrabb on omien sanojensa mukaan pärjännyt työssään rauhallisuudella, kärsivällisyydellä, ystävällisyydellä sekä hyvällä organisointikyvyllä. Hänestä on mielenkiintoista, että jokainen päivä on erilainen.

Henkisesti ja fyysisesti raskaimmiksi Skrabb on kokenut ajat, jolloin töitä on pitänyt tehdä 60 tuntia viikossa. Lisäksi kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa työryhmän hermot saattavat ruveta kiristymään. Skrabb toteaa, että hän on toisinaan se, johon puretaan jännityksen luomaa kiukkua.

Kaikkiaan Skrabb on nähnyt noin 100 näytöstä vuosittain 40 vuoden ajan.

— Minut on yllättänyt, miten jokainen näytös on hieman erilainen. Yleisön reaktiot tulevat todellakin näyttämölle.

Hän kertoo, että kaikilla näyttelijöillä ei ole taitoa ottaa kuiskausta vastaan. Siihenkin pitää opetella.

— Näyttelijän saa myös unohtamaan repliikkinsä, jos tarpeisto onkin toisin sijoitettu kuin aikaisemmin, Skrabb sanoo nauraen.

Lavasteet kadulle ja takaisin sisään

Vuosina 2010-2012 Svenska Teatern oli evakossa ahtaassa ja sokkeloisessa Aleksanterin teatterissa päärakennuksen peruskorjauksen vuoksi. Pieni näyttämö toimi Erottajankadulla nimellä Lilla Skillnaden, nykyisen Teatteri avoimet ovet -teatterin tiloissa. Lavastamo toimi Vallilassa.

Svenskan oli käynyt ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi. Esimerkiksi puu- ja metalliverstaat sijaitsivat kellarissa ja lavastamo vintillä. Niiden välissä ei ollut suoraa kulkuyhteyttä, joten lavasteet piti ensin kantaa verstaan ikkunoista kadulle ja sieltä takaisin teatteriin ylimpään kerrokseen.

Peruskorjaus maksoi kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Peruskorjauksessa talo sai muun muassa teknisen päivityksen.

— Hissit olivat parhaiden uudistusten joukossa, Skrabb sanoo.

— Tavarahissin kyytiin mahtuu suurempiakin lasteja ja yleisöhisseillä näyttämöt ovat paremmin saavutettavia.

Ylipäätään teatteritekniikka on 40 vuodessa mennyt hurjasti eteen päin. Skrabbin uran alkuaikoina näyttelijöillä ei ollut mikrofoneja, eikä lavasteita siirretty operaattorin pöydältä.

Ann-Mari Skrabb kuuluttamassa pienellä näyttämöllä.

 

Uudistukset ovat helpottaneet myös Skrabbin työtä. Nyt kuulutuspaikkoja on useampia eikä vain näyttämön viereinen luuri. Skrabbin ja neljän muun työntekijän jakamassa työhuoneessa on näyttö, josta voi seurata näyttämöiden toimintaa.

Muutoin työ on säilynyt sisällöltään lähes samana: kuiskaaja-järjestäjä on näyttelijöiden apuna harjoituksissa kenraaliharjoitukseen saakka. Lisäksi Skrabb järjestää rekvisiitan näytelmään ja pitää siitä huolta. Kuiskaaja-järjestäjänä hän myös tietää, kenen pitää milloinkin olla maskissa ja ketkä ovat paikalla harjoituksissa.

— Näyttelijöillä on aivan erilainen suhtautuminen teatteritekniseen henkilöstöön kuin 40 vuotta sitten. Nykyiset näyttelijät ymmärtävät, että kaikkia työntekijöitä tarvitaan onnistuneeseen näytökseen, myös lipunmyyjiä.

Luottamustehtävässä 16 vuotta

Päivätyönsä ohessa Skrabb on toiminut temeläisenä luottamushenkilönä 16 vuoden ajan. Hänen uralleen on osunut kahdet yhteistoimintaneuvottelut. Ensimmäiset pidettiin vuonna 2018. Neuvottelujen seurauksena väliportaan johtoa sanottiin irti.

Myös korona-aikaan Svenskanissa pidettiin yt-neuvottelut, mutta irtisanomisilta ja lomautuksilta vältyttiin. Neuvottelujen tuloksena teatterin henkilökunta siirtyi paikallisen sopimisen piiriin. Sopimuksissa joidenkin työntekijöiden työtehtäviä määriteltiin uudelleen, mutta palkkoihin ei kajottu. Ilta- ja lauantailisistä luovuttiin pandemian ajaksi, sillä kaksiosainen työpäivä muuttui viisipäiväiseksi päivätyöksi. Neuvottelut kestivät pari kuukautta. Paikallinen sopimus on voimassa vuoden loppuun saakka.

Pandemian aikana hätääntyneiltä työntekijöiltä tuli runsaasti yhteydenottoja. Skrabbin tehtävänä oli rauhoitella ja kertoa tehdyistä päätöksistä.

— Ihmiset pelkäsivät irtisanomisia ja lomautuksia. Kun palkat eivät ole mitkään huikeat, lomautukset olisivat aiheuttaneet monelle ongelmia.

Skrabb sanoo jaksavansa tehtävässä hyvien työkavereiden, luottamushenkilökollegojen ja hyvän palautteen ansiosta.

— Minulle on kerrottu, että kiva, kun jaksat hoitaa asioita ja että jaksat pitää meidän puolta. En kaipaa mitään erityistä palkintoa, ihan tavallinen kiitos riittää.

Neuvottelutaidot ovat tärkeät

Teatterialan työehtosopimuksessa on mainittu, että luottamushenkilöllä tulisi olla oma tila esimerkiksi luottamuksellisia keskusteluja varten. Tällaista Skrabbilla ei ole.

— Pitää aina löytää joku nurkka, missä keskusteluja voi käydä. Joskus käsitellään tosi arkoja asioita, hän toteaa.

Pahimpia tilanteita luottamushenkilölle ovat ne, joissa asioiden sijaan henkilöt riitelevät. Skrabbin keinona on yrittää kääntää keskustelu henkilökohtaisuuksista asia-aiheisiin.

— Yritän keskustella ja esittää vastakysymyksiä, kuten ”miten sinä haluaisit tai toivoisit, että asia ratkaistaan”. Yritän saada henkilön miettimään tilannetta turhautuneen vuodatuksen sijaan.

Vielä kaksi vuotta

Koska Skrabb on ilmoittanut jäävänsä varaluottamushenkilöksi vuoden vaihteesta, uuden luottamushenkilön perehdyttäminen on jo alkanut. 16 vuoden kokemuksella Skrabb tietää luottamustehtävän hyvät ja huonot puolet.

— Luottiskurssit ovat tosi kivoja. On myös mukavaa tavata muita luottiksia, Skrabb kiittää.

Ajankäyttö vaihtelee luottamushenkilötehtävässä todella paljon. Skrabb sanoo, että toisinaan voi mennä kuukausikin, ettei kukaan ota yhteyttä. Pandemia-aika oli kaikkein työllistävin.

Pandemian hyvänä puolena Skrabb pitää muuttunutta työkulttuuria: enää ei tulla töihin pää kainalossa. Samaan hengenvetoon hän kertoo omasta kokemuksestaan menneiltä ajoilta, jolloin hän oli töissä 39 asteen kuumeessa.

— Enää ei sellaista tapahdu.

Eläkkeelle Skrabb suunnittelee jäävänsä kahden vuoden kuluttua.

 

Tiina Tenkanen hymyilee kameraan vaaleanturkoosissa paitapuserossa.

Tiina Tenkanen

Teme viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..