Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Sami Rannila kertoo koronasulkujen omakohtaisista vaikutuksista tähän päivään. Kuva: Sami Rannilan kotialbumi.

Koronan pitkä häntä kurittaa freelancereita 

Vaikka koronapandemian pahimmista ajoista ollaankin selvitty, taudilla on pitkä häntä. Ohjaaja ja tekstintekijä Sami Rannila kertoo, että hän on saanut pahimmat taloudelliset iskunsa tänä vuonna, kun koronarajoituksista on periaatteessa jo päästy.

Sami Rannila toteaa, että korona on lyönyt hänen kaltaisiaan freelancereita kolmella tavalla. Ensiksikin teatterit työllistivät koronasulkujen aikaan vain omaa henkilökuntaansa, jolloin freelancerit jäivät ilman tuloja.

– Toiseksi näyttää siltä, että muutamat teatterit ovat tehneet hyvää tulosta korona-ajalta. Ne ovat lisänneet tuen mieluummin taseisiinsa, eivätkä valuttaneet tukea freelancereille. Tästä ei ole juuri puhuttu, Rannila sanoo.

Hän toteaa, että valtio on avokätisesti tukenut teatterilaitoksia, mutta tuki on mennyt suurelta osin tillinpäätöksiin, eikä tekijöille. Rannila arvioi, että monen kunnallisen teatterin päätöksentekijät ovat poliittisia toimijoita, jotka osaavat katsoa vain teatterin tasetta, eivätkä ottaa kantaa teatterin työllistävyyteen.

Kolmanneksi koronan väistyttyä töitä ei edelleenkään riitä freelancereille, koska nyt puretaan esityssulkujen aikana tehtyjen produktioiden sumaa.

Kirjoittamaan pystyi, ei ohjaamaan

Rannila on tehnyt jo kolmen vuosikymmenen ajan muun muassa lastenteatteria eri teattereille. Laskujensa mukaan hän on kirjoittanut 80 tekstiä ja tehnyt 70 ohjausta. Hän on ohjannut suuren osa omista teksteistään.

– Ammattiteatterit ostavat mielellään koko paketin eli esimerkiksi kiertäväksi suunnitellun lastenteatteriesityksen teksteineen, jos niillä itsellään ei ole mahdollisuutta tehdä lastenesitystä, Rannila toteaa.

Rannilan mukaan hänen tekemänsä esitykset ovat teatteritilastoissa 10 eniten myydyn teoksen joukossa. Siksi teatterit mielellään ostavat häneltä tekstin ja ohjauksen. Rannilan tulot koostuvat siis teatterialan työehtosopimuksen määrittämästä ohjaajapalkkiosta sekä esitettävän teoksen lipputulojen prosenttiosuudesta.

Koronasulkujen vuoksi ohjaajan työt loppuivat.

– Teattereiden ollessa kiinni saatoin kuitenkin kirjoittaa.

Esimerkkinä koronan kurimuksesta Rannila oli sopinut Helsingin kaupunginteatterin kanssa Tatu ja Patu Helsingissä -produktiosta. Rannila ohjasi ja oli mukana sovittamassa tekstin näyttämölle Tatu ja Patu -hahmojen luojien Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kanssa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan näytelmän olisi pitänyt saada ensi-iltansa keväällä 2020, mutta useamman keskeytyksen ja peruutuksen jälkeen produktion ensi-ilta toteutui loppusyksystä 2021.

– Sopimuksen mukaan sain loput ohjauspalkkiosta ensi-illan jälkeen, joten odotin palkkapäivää puolitoista vuotta.

Tekijänoikeuskorvaukset kutistuivat

Suurin taloudellinen menetys seurasi vajaista lipputuloista. Koska koronasulut rajoittivat näytösten määrää ja myöhemmin katsomopaikkoja, myytyjen lippujen määrään sidottu kirjoittajapalkkio jäi kovin vähäiseksi.

– Linnateatterille tein vuonna 2020 kiertue-esityksen eli dramatisoin tekstin ja ohjasin. Tekstikorvaus oli sidottu esitystuloihin. Normaalivuonna kiertue-esityksiä olisi ollut noin 200, nyt niitä kertyi 18.

Rannilan laskujen mukaan hänen tekijänoikeuskorvauksensa putosivat tuona vuonna noin 90 prosenttia.

Vuonna 2021 Linnateatteri ei tehnyt vuosittaista kiertue-esitystään, jolloin laskennallisesti hän menetti 9 000 euron ohjauspalkkion ja rojaltit.

Kiertue-esityksen sijaan Rannila kirjoitti Linnateatterille uuden esityksen. Hän dramatisoi Jenni Karjalaisen Setäkuiskaajan käsikirjasta komedian, mutta sitä ei saatu harjoitusrupeaman päätteeksi ensi-iltaan koronasulkujen vuoksi.

– Sain ohjauspalkkion, mutta en korvausta monen kuukauden dramatisointityöstä.

Setäkuiskaajaa päästiin viimein esittämään Linnateatterin kesäteatterissa rajoitetuin katsomopaikoin. Rannila arvioi saaneensa rojalteja noin puolet normaalikesän korvauksista.

Työt valuivat hukkaan

Taloudelliseen pulaan Rannila ei kokenut korona-aikana joutuneensa, kiitos ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sekä Taiteen edistämiskeskus Taiken korona-avustusten. Rannila taipuu myös muihin töihin esimerkiksi tapahtumateollisuuden puolelle, jossa hänen mukaansa on polttava työvoimapula.

– Hain ja sain Taiken korona-avustusta, jotka oli sidottu uusiin projekteihin. Mutta 4 000 euron korvaus on vain pieni osa suunnitelluista 23 000 euron lippuosuuksista viime keväältä, Rannila laskee.

Hän arvioi, että puolen vuoden työt ovat valuneet hukkaan, koska esityksiä ei ole voitu esittää.

– Pahimmat taloudelliset iskut ovat tulleet tänä vuonna. Ensinnäkin tekijänoikeuskorvaukset ovat jääneet puuttumaan. Toiseksi teatterit ovat ilmoittaneet, että ne ovat jo tehneet suunnitelmansa vuodelle 2024 saakka, koska ne purkavat koronan aikana syntynyttä ohjelmistosumaa.

Rannila kertoo jatkavansa työnhakukierrosta teattereihin. Hänelle on jo luvassa töitä runsaan vuoden päästä. Sitä ennen hän työllistää itseään muilla töillä.

– En ole suunnitellut jättäväni tätä alaa kokonaan.

Kommentti: Teme on huolissaan koronan pitkäaikaisista vaikutuksista

Sami Rannila kertoo rehellisessä haastattelussaan, miten korona edelleen kurittaa luovien alojen ammattilaisia. Koronan hyllyttämiä esityksiä on varastossa edelleen paljon, joten freelancereita on kehotettu ottamaan uusien töiden osalta yhteyttä uudelleen 1-2 vuoden päästä. Tämä on alan freelancereille musertavaa.

Erityisesti freelancereiden ja yksinyrittäjien asema on vaikea. Korona vei työt ja tulonmenetykset ovat olleet kymmeniä miljoonia. Onneksi työttömyyskorvaukset ovat paikanneet osan tulonmenetyksistä. Korona-apurahoja ei ole riittänyt kaikille eikä niillä paikata vuosien velkakierrettä.

Koronan lisäksi taide- ja kulttuurialojen ammattimaista työtä vahingoittavat monet rakenteelliset ongelmat, joilla tarkoitamme julkisen tuen, muun rahoituksen ja kiinteiden työpaikkojen kroonista niukkuutta. Näitä asioita on pidettävä toistuvasti esillä ja ne vaativat jatkuvaa lobbaamista poliitikkojen, virkahenkilöiden ja päättäjien suuntaan. Temen Freet2030-hankkeessa on myös etsitty ratkaisuja freelancereiden työelämään. Temen tavoitteet maan uudelle hallitukselle voit lukea tästä linkistä.

– Anne Saveljeff, Temen tiedottaja, Metelin päätoimittaja

Tiina Tenkanen hymyilee kameraan vaaleanturkoosissa paitapuserossa.

Tiina Tenkanen

Temen viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..