Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Kyltissä lukee No justice, no peace eli ei oikeutta, ei rauhaa
Kuva Kalea Morgan Unsplash

Demokratiaa on puolustettava jatkuvasti

Marraskuun pääkirjoitus 2022, Anne Saveljeff

Mitä demokratia eli kansanvalta nykyään on? Politiikkaa vai ihmisoikeuksia? Eurooppa on puolustanut äänekkäästi demokratiaa korostaen sitä itsestäänselvänä arvovalintana.  Demokratialla on oma juhlapäiväkin 15.9.

Demokratian kuuluu ehkäistä vallan väärinkäytöksiä, mutta demokratia ei kuitenkaan koske kaikkia. Humanitääriset  katastrofit, kuten sodat ja nälänhädät, vaarantavat demokratian. Paperittomia pakolaisia demokratia ei koske. Naiset kohtaavat väkivaltaa demokraattisissakin maissa siksi, että ovat naisia. Vähemmän demokraattisissa maissa naisia kuolee, jos rikkoo normeja eikä peitä hiuksiaan. Ihmisiä kuolee ja katoaa eri puolilla maailmaa, koska he ovat ay- tai ihmisoikeusaktivisteja. Demokratia ja ihmisoikeudet  kuuluvat yhteen eikä niiden erottelu ole tarpeen, kun sortajana on valtio eivätkä viranomaiset puutu rikoksiin.

Demokratiassa on pitkälti kyse kansalaisten perusoikeuksista ja rehellisistä vaaleista. Minulle demokratia on enemmän vastuuta kuin valtaa. Vastuuta puolustaa heikoimpien oikeuksia, niiden, joilla ei ole ääntä eikä mahdollisuuksia. Kansalaisena minä saan, ja mielestäni minun kuuluu, äänestää. Minun pitää myös voida luottaa vaalituloksiin, eduskuntaan, valtioneuvostoon, virkamiehiin ja oikeuslaitokseen. Se on minun tärkeä ja hieno oikeuteni Suomessa.

Demokratian pahimpia vihollisia ovat diktatuuri, sodat, korruptio, nälänhädät, ihmisviha ja välinpitämättömyys. Demokratian puolustaminen vaatii ongelmien ja epäkohtien jatkuvaa esillä pitämistä. Niistä on puhuttava ja kirjoitettava toistuvasti. Kritiikki kuuluu demokratiaan.

Demokratiaa on tutkittu paljon eikä sillä ole yhtä globaalia määritelmää. Demokratian toteutumista on tarkasteltu vaalien lisäksi ihmisten arjessa vaikkapa asumisympäristöissä ja organisaatioissa, kuten ay-liikkeessä. Temessä järjestödemokratia on tarkoittanut laajapohjaista päätöksentekoa, matalaa osallistumis- ja yhteydenottokynnystä sekä keskustelevaa ilmapiiriä. Jäseniltä kysytään säännöllisesti, mitä he tarvitsevat. Jäseniä tulee  kuunnella erityisesti silloin, kun he kritisoivat.

Temen strategiaan kirjatut tavoitteet ovat arvoiltaan hyvin demokraattiset:

1. Sopimusyhteiskunnan puolustaminen
2. Hyvä työelämä kaikille työn tekemisen muodosta riippumatta
3. Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen ja viestintä alan rahoituksen ja ammattimaisen taidetyön puolustamiseksi

Temen liittokokous on 28.11. jonne jäsenjärjestöt nimeävät kokousedustajat. Koko jäsenistö kutsutaan 8.12. pikkujouluihin keskustelemaan lähitulevaisuuden tehtävistä ja haasteista.

Eduskuntavaalit ovat 2.4.2023 ja Teme kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan sekä tenttaamaan omalta ehdokkaaltaan suhtautumista kollektiiviseen sopimiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikkaan. Teme myös tukee kaikkia vaaleissa ehdolla olevia jäseniään antamalla näkyvyyttä Temen viestintäkanavilla.

Eräs Temen järjestöaktiivi on todennut, että maailmassa on kaksi asiaa, joihin on alistuttava: enemmistöpäätös ja kuolema. Kaikkea muuta voi yrittää muuttaa.

Anne Saveljeff

Metelin päätoimittaja

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..