Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Työttömyys altistaa köyhyydelle, mutta myös työlliset voivat olla taloudellisessa ahdingossa. Kuva Lukas Rychvalsky, Pixabay

Työssäkäyvä köyhä tekee silpputyötä, asuu yksin tai on yksinhuoltaja

Suomen perustuslaissa säädetään oikeus perustoimeentulon turvaan. Vakituista kokopäivätyötä pidetään parhaana turvana köyhyyttä vastaan, mutta kokopäivätyöstä saatava palkkakaan ei välttämättä takaa toimeentuloa. Ylipäätään matalapalkattu silppu- ja pätkätyö – jota on myös luovilla aloilla – on köyhyysriski.

Työssäkäyvien köyhyysriskiä kasvattaa epäsäännöllisten työsuhteiden lisääntyminen. Palkkatyököyhyys koettelee todennäköisimmin maahanmuuttajia, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja vajaatyöllisiä kotitalouksia, etenkin yksinhuoltajaäitejä, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin Köyhyysvahdissa todetaan. Köyhyysvahti on vuosittainen raportti Suomen köyhyystilanteesta.

Työssäkäyvien köyhien määrä on kasvanut trendinomaisesti koko Euroopassa, erityisesti Suomen vertailumaissa kuten Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Jyväskylän yliopiston mukaan sosiaalipolitiikka on muuttunut niin, ettei valtio enää tavoittele täystyöllisyyttä. Työssäkäyvien köyhien määrän lisääntyminen kertoo työmarkkinoiden kahtiajakautumisesta.

Köyhyys on ihmisoikeusloukkaus, Köyhyysvahdissa todetaan.

Jokainen menoerä mietittävä tarkkaan. Mistä luopuu….lääkkeet ovat elintärkeitä. Ruoka ja vaatteet eivät.

Hintojen nousu riskinä

Ruuan sekä energian hinnan nousu saattaa aiheuttaa kotitalouksien köyhtymistä entisestään. Hinnat ovat nousseet voimakkaasti tänä vuonna ja nousun on arvioitu jatkuvan. Hinnannousu vaikuttaa raskaasti pienituloisten talouteen.

Jo nyt tiedetään, että hintojen nousu on nostanut köyhyysastetta 2,5 prosenttiyksikköä, mikä merkitsee 62 000 kotitalouden vajoamista köyhyyteen. Tästä määrästä Köyhyysvahdin mukaan yhteensä 16 000 lapsiperhettä on jo köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti köyhyys on noussut yhden aikuisen lapsiperheillä. Toiseksi eniten köyhtyvät yksinasuvien taloudet.

Hintojen ja korkojen nousu iskee myös velkaantuneisiin. Kotitalouksilla on ennätyksellisen paljon velkaa suhteessa nettotuloihin. Vuoden 2021 lopussa velkaa oli 133 prosenttia suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

Ruokana usein makaronia, reikiä sukissa, samat kengät kesät-talvet, jatkuva stressi, huonommuudentunne.

Yksinasujat maksavat enemmän

Yksinasuvat ovat useammin köyhyys- ja syrjäytymisriskissä kuin puolison kanssa asuvat. Pitkään yksin asuneet asuvat muita useammin vuokralla ja asumisen kallistuminen siirtyy vuokralaisen maksettavaksi. Kaikista yksin asuvista lähes puolet asuu vuokralla, kun koko väestöstä vuokralla asuu noin neljännes.

Pienituloisten yksinasuvien ongelmana ovat myös suuret elinkustannukset. Nykyinen sosiaaliturva ei vastaa heidän tarpeisiinsa, mistä on merkkinä, että yksinasuvien hyvinvoinnissa on merkittäviä puutteita useammin kuin muulla väestöllä.

Pienituloisia yhden hengen kotitalouksia oli hieman yli 29 prosenttia vuonna 2020. Kolme neljäsosaa toimeentulotukea saaneista oli yksinasuvien kotitalouksia vuonna 2021. Myös työllisillä yksinasuvilla on enemmän toimeentulo-ongelmia kuin muissa työssäkäyvillä.

Vuonna 2020 yhden hengen talous laskettiin pienituloiseksi, jos sen kuukausittaiset tulot olivat alle 1 277 euroa. Pienituloisia oli tämän määritelmän mukaan 678 800 henkeä eli 12,5 prosenttia väestöstä. Kotitalouksien pienituloisuusaste on säilynyt viime vuodet samana, noin 12 prosentissa.

Ei varaa lämmittää, syödä kunnolla, käydä missään sekä maksaa laskuja. Lääkkeiden ostamisesta puhumattakaan.

Sosiaaliturva ei jousta

Työelämä perää tekijöiltä joustavuutta, mutta sosiaaliturva ei jousta etenkään pätkätöitä tekevien hyväksi.

Perusturvan varassa on yhä useampi, erityisesti perusturvan varassa olevien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Vuonna 2020 heidän määränsä oli 104 610. Tulottomien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuoden 2021 marraskuussa tulottomia kotitalouksia oli runsaat 35 300. Heidän tulonsa koostuvat perustoimeentulotuesta ja lisäksi mahdollisesti asumistuesta, lapsilisästä, elatusavusta tai elatustuesta.

Elokuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä oli 92 300. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 239 100 työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan.

Ei voi tehdä tulevaisuuden suunnitelmia kun valtio jopa rankaisee pienipalkkaisen työn tekemisestä.

Lisää neuvontaa ja pois velkakierteestä

Köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on löytänyt 14 keinoa köyhyyden vähentämiseksi. Ehdotukset kattavat lähes kaikki väestöryhmät lapsista eläkeläisiin.

Verkosto ajaa muun muassa perusturvan korottamista, elinkustannusten nousun korvausta sekä uudistuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä mielenterveys- ja päihdepalvelujen lisäämiseen ja kehittämiseen, Köyhyysvahdissa ehdotetaan. Koronakriisi on koetellut väestön mielenterveyttä, ja palvelut olivat riittämättömiä jo ennen sitä. Raportissa vaaditaan jatkoa työttömien terveystarkastuksille vuoden alusta aloittavilla hyvinvointialueilla.

Lisäksi EAPN-Fin vaatii asumis- ja talousneuvontaa, joka ehkäisisi vakavaa velkakierrettä. Talous- ja velkaneuvontaa olisi lisättävä erilaisissa palveluissa, kuten neuvolassa ja mielenterveyspalveluissa.

Kun on ulosotossa niin ei voi edes eläkepäivinään mitään tehdä.

Köyhyyden vähentäminen junnaa

Suomi tavoittelee köyhyyden vähentämistä 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Aikaisempi tavoite ei onnistunut: Suomen tavoitteena oli vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on useasti todennut Suomen perustoimeentuloturvan tason liian alhaiseksi. Tuki on liian alhainen, jos se ei kata kansalaisen perustarpeita ja mahdollista osallistumista elämään muiden tavoin.

Erityisesti vuosina 2015-2019 tehdyt leikkaukset ja indeksien jäädytykset osuivat heikoimmassa asemassa oleviin. Myöhemmin tehdyt korotukset eräisiin etuuksiin eivät yltäneet korvaamaan leikkauksia.

En usko, että tilanne tästä muuttuu paremmaksi. Minulla ei oikeastaan ole tulevaisuudensuunnitelmia.

Väliaikaisia pikalaastareita

Suomi pyrkii uudistamaan toimeentulotukilakiaan kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien hyväksi. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Hallitus on laskenut sähkönmyynnin arvonlisäveroa joulukuusta huhtikuuhun, joulukuun lapsilisä maksetaan kaksinkertaisena ja kotitalouksille jaetaan väliaikaista sähkötukea.

Nämä ovat varmasti tarpeellisia laastareita kotitalouksien vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin, mutta eivät ne paranna köyhyyttä.

Sitaatit Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry – Tatsin Kuka olet, köyhä? -kyselystä.

Tiina Tenkanen hymyilee kameraan vaaleanturkoosissa paitapuserossa.

Tiina Tenkanen

Temen viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..