Kuva: Simo Migaj / Unsplash

Vuosiloman perusasiat

Tässä käydään läpi vuosilomalain (162/2005) perusasiat, jotta voit tarkastaa lomaoikeutesi. Vuosilomaan liittyy monia eri käsitteitä, jotka on syytä erottaa toisistaan: 

vuosilomapalkka = vuosiloman ajalta maksettava keskimääräinen palkka luontoisetuineen 
(vuosilomalaki 9 §) 

lomakorvaus maksetaan työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia. Korvauksen määrä on 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. (vuosilomalaki 8 § ja 16 §) 

lomaraha tai lomaltapaluuraha = perustuu työehtosopimukseen, ei lakiin. Maksetaan vuosilomapalkan tai lomakorvauksen lisäksi.  

vapaakun vuosilomaa ei ole kertynyt = jos työntekijä sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, hänellä on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. (vuosilomalaki 8 §) 

Edellä mainitut etuudet määräytyvät vuosilomalain tai työehtosopimuksen perusteella. Tarkemmat säännökset vuosilomapalkan maksamisesta, ajankohdasta ja muista vuosilomaan liittyvistä asioista löytyvät vuosilomalaista. Lisäksi työehtosopimuksissa voi olla vuosilomalaista poikkeavia säännöksiä.  

VUOSILOMAN LASKEMINEN

Vuosilomalain mukainen lomakausi on 2.5.–30.9. 

Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. Tällä ajanjaksolla tehty työ määrittää vuosilomapäivien määrän tulevalle lomakaudelle.  Esimerkiksi 1.4.2018 – 31.3.2019 aikana tehty työ on kerryttänyt lomapäiviä kesälomakaudelle 2019. 

  • Esimerkki: Tuotantokoordinaattori on aloittanut kokoaikaisen toistaiseksi voimassaolevan työn 1.1.2019. Lomakaudelle 2019 tuotantokoordinaattorille kertyy kuusi lomapäivää. Kertyneet lomat tulee pitää lomakauden aikana.

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vuoden tai yli, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 

  • Teatterialan työehtosopimuksen (Teates) mukaan vuosilomaoikeus on kuitenkin kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltajos työntekijä on ollut palvelussuhteessa omassa teatterissa 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, ja hänelle on siihen mennessä kertynyt henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä 15 vuotta. Jos henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa on yhteensä vähintään 5 vuottatyöntekijä on ollut palvelussuhteessa 31.3. ja palvelussuhde on välittömästi jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, vuosiloman kertymä on kaksi ja puoli arkipäivää lomanmääräytymiskuukaudelta 

Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. 

14 PÄIVÄÄ TAI 35 TUNTIA

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiyslomaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 

Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan loma-ajan palkan sijasta prosenttiperusteista vuosilomakorvausta. Lomakorvauksen laskentaperusteesta lisää jäljempänä. 

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy lain mukaan enintään kuuden kuukauden ajalta (156 arkipäivää) 

  • Teatterialan työehtosopimuksessa on sovittu erikseen siitä, että perhevapaat ovat työssäolon veroista aikaa kokonaisuudessaan. 
  • Teatterialan työehtosopimuksessa mainitaan lisäksi, että vanhempainvapaan aikana vuosiloma karttuu vain sille vanhemmalle, joka saa vanhempainrahaa. 

VUOSILOMAPALKKA SISÄLTÄÄ MYÖS SÄÄNNÖLLISET VUOROLISÄT

Vuosiloman ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomapalkkaa, jonka laskenta selviää vuosilomalaista tai työehtosopimuksesta. Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Pääperiaate on, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Vuosilomapalkka perustuu vuosilomalain mukaiseen laskentakaavaan, joita ovat viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva, keskipäiväpalkkaan perustuva, prosenttiperusteinen tai palvelurahoihin perustuva vuosilomapalkka. 

Työehtosopimuksissa saattaa olla poikkeavia määräyksiä.

  • Esimerkiksi Teatterialan työehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkka lasketaan kalenteripäiväkohtaisesti jakamalla varsinainen palkka vuosilomakuukauden kalenteripäivillä. Vuosilomapalkkaan voidaan tehdä vielä työaikoihin liittyvä prosenttilisäys, joka lasketaan palkkauskohtaisesti erikseen. Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut vuosilomaa ja osan vuotta kuulunut yllä mainitun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen. 

Vuosilomapalkka on pääsääntöisesti maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. 

PROSENTTIPERUSTEINEN VUOSILOMAKORVAUS 

Lomakorvaus työsuhteen aikana maksetaan prosenttiperusteisesti. Niissä tapauksissa, joissa työsuhteen kestäessä työntekijälle ei ole kertynyt vuosilomalain mukaista vuosilomaa vaan vapaata (täysi lomanmääräytymiskuukausi ei tule työajassa täyteen), on työntekijällä oikeus saada lomakorvauksena prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Palkan määrässä ei oteta lukuun hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Työehtosopimuksissa saattaa olla vuosilomalaista eriäviä määräyksiä.  

  • Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevassa työehtosopimuksessa vuosilomakorvauksen laskentaprosentti on 13,5.
  • Teatterialan työehtosopimuksen liitteen 8 (vierailevan ohjaajan, koreografin, skenografin, valo-, ääni- ja videosuunnittelijan teatterityöehtosopimus) mukainen vuosilomakorvauksen laskentaprosentti on 12,5 ja liitteen 10 (vierailevan tanssijan/sirkustaitelijan työehdot) mukainen vuosilomakorvauksen laskentaprosentti on 12. 

Lomakorvaus työsuhteen päättyessämaksetaan työntekijälle, joka ei työsuhteen päättymiseen mennessä ole saanut pidett jo kertynyttä vuosilomaa. Lomakorvaus lasketaan vastaavalla tavalla kuin vuosilomapalkka.  

Jos työntekijälle on työsuhteen ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertynyt työssäolopäiviä, työssäolotunteja tai niiden veroista aikaa täyden lomanmääräytymiskuukauden verran, eikä hän ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta, kyseiset kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. 

  • Esimerkki: Järjestäjä on kokoaikaisesti töissä tv-tuotannossa 26.2-6.5. Helmikuussa työpäiviä on kolme, toukokuussa neljä ja maalis-huhtikuussa täydet työpäivät (21/22 päivää). Järjestäjälle kertyy vuosilomaa kolmelta kuukaudelta yhteensä 6 päivää. Vaikka helmi- ja toukokuu ovat vajaita kuukausia, lasketaan näiden kuukausien työssäolopäivät yhteen. 

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtanaelleivät työnantaja ja työntekijä muuta sovi. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. 

Lomarahan saaminen perustuu työehtosopimukseen.

Lomarahan (lomaltapaluurahan) saaminen perustuu työsopimukseen sovellettavaan työehtosopimukseen, ei lakiin. Lomarahasta nauttivat siis ainoastaan ne, joille työehtosopimuksen mukaan loma-ajan palkan tai korvauksen lisäksi tulee maksettavaksi myös lomarahaa. Lomarahasta säädetään esimerkiksi Teatterialan työehtosopimuksessa, Tanssinopettajien työehtosopimuksessa, sekä Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa.  

  • Esimerkiksi Elokuva- ja TV-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle tulee maksaa lomaraha, joka on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosilomapalkasta. 

VUOSILOMALAIN SAIRAUSPÄIVÄKARENSSI

Vuosilomalain mukaan työntekijän tullessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana, kuusi ensimmäistä vuosiloman aikaan sattuvaa työkyvyttömyyspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään siirretyksiJokaiselle työntekijälle turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma edellyttäen, että vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Käytännössä tämä koskee siis niitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa vuodessa enemmän kuin neljä viikkoa. Kuuden omavastuupäivän piiriin kuuluva työkyvyttömyysjakso voi sijoittua sekä kesäloman että talviloman aikaan tai yksittäisinä lomapäivinä pidettävään loma-aikaan.  

Huom! Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. 

  • Esim. Teatterialan työehtosopimuksessa on sovittu vuosilomapäivien siirrosta erikseen, eikä määräystä sairauspäiväkarenssista ole. (Huom. kuitenkin Teates:n 39 §:n määräys kesävapaan aikana sairastumista). 

Muista siis välittömästi pyytää loman siirtoa aina, jos sairastut vuosilomaa ennen tai sen aikana.

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

Vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin työntekijällä on oikeus silloin, kun hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, eli 1.4.–31.3. väliseltä ajalta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, on työntekijällä oikeus vajaan lomanmääräytymisvuoden kestoa vastaavaan suhteelliseen osuuteen 24 lomapäivästä. 

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen (14 työssäolopäivää tai 35 työtuntia). Osa-aikaiseen sairauspoissaoloon perustuva työskentely taikka sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa tai vuosiloma eivät katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta.  

Lisävapaapäivien antamiseen ja maksamiseen sovelletaan pääosin vuosilomaa koskevia säännöksiä. Lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta ei kuitenkaan makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, eikä niiden ajalta kerry vuosilomaa.  

Työntekijän työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, korvataan pitämättömät lomat työntekijälle rahana.  

Vuosilomalain muutokset tulevat voimaan 1.4.2019, joten niitä sovelletaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen. Muutokset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi jo vuonna 2019 lomakorvauksen laskennassa. 

Mari Koskinen

Lakimies

Eeva Kaplas

Lakimies

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..