Siirry sisältöön
Kolmen hengen kuvausryhmä valmistautuu kuvauksiin meren rannalla.
Työaikalaki rajoittaa työn määrää vuositasolla. Enimmäistyöaika on 2300 tuntia vuodessa. Kuva Stephane Yaich Unsplash

Työaika haltuun jaksotyössä elokuva- ja tv-alalla

Jaksotyö on erityinen työaikamalli, josta sovitaan työsopimuksella. Työajan suunnittelu on jaksotyössä tärkeää ja keskeiseen asemaan nousevat tasoitusvapaat. Ne ovat jaksamisen ja työturvallisuuden kannalta tärkeitä palautumispäiviä.

Jakson pituus ja säännöllinen työaika

Jaksotyössä jakson pituus voi Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan olla kahdesta päivästä 27 viikkoon. Työaikalaki on tiukempi. Sen mukaan jaksotyössä on vain joko kahden tai kolmen viikon pituisia jaksoja.

Työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika ei saa yhdenkään kolmiviikkoisjakson aikana ylittää 150 tuntia. Vuorokausi- ja viikkolepoon tulee kiinnittää työajan suunnittelussa erityistä huomiota ja tasoitusvapaita tulee antaa säännöllisesti työsuhteen aikana.

Jakson pituus tulee määritellä selkeästi. Usein se on sama kuin työsuhteen pituus, mutta ei välttämättä. Jaksotyössä pitää muistaa, että jaksoa tarkastellaan kokonaisuutena. Yksittäisen päivän tai viikon työaika ei ole niin merkitsevä kuin jakson.

Säännöllinen työaika on myös jaksotyössä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Esim. kuuden viikon jaksossa säännöllinen työaika olisi 6 X 40 t = 240 tuntia. Jos tunteja on enemmän, ne ovat korvattavaa jaksoylityötä, mikäli työtunteja ei ole tasoitettu työsuhteen aikana säännölliseen työaikaan.

Työaikaseuranta ja työvuoroluettelon merkitys

Työtunnit, jotka on merkattu työvuoroluetteloon, ovat sitovia ja niistä on maksettava palkka.

Työvuoroluettelon tunnit sitovat myös työntekijää ja hänen on oltava tuona aikana työnantajansa käytettävissä. Poistuminen omille asioille tai kotiin kesken työpäivän voi vähentää työaikaa.

Esimerkki: Työvuoroluetteloon on merkitty 10-tuntinen päivä, mutta työt saadaan tehtyä 9:ssä tunnissa ja työntekijöille ilmoitetaan, että he voivat lähteä kotiin. Tällöin pitää kysyä tuottajalta väheneneekö työaika tunnilla vai maksetaanko tunnit työvuoroluettelon mukaan. Jos tunti vähennetään, riittää että ilmoittaa jäävänsä töihin tunniksi ja olevansa työnantajan käytettävissä. Kyseisessä tilanteessa työntekijöillä on oikeus jäädä työpaikalle ja saada palkkansa kymmeneltä tunnilta tai lähteä kotiin ja tyytyä yhdeksän tunnin palkkaan.

Onko callsheet riittävä työvuoroluettelo?

Callsheet riittää, jos siihen on selkeästi kirjattu jokaisen työntekijän työpäivän aloitus- ja päättymisaika tarkasti. Se ei riitä, että kerrotaan kuvausaikataulu, josta jokainen itse päättelee työaikansa. Työntekijälle on ilmoitettava tarkat päivittäiset työajat joko callsheetillä tai työvuoroluettelolla.

Jaksotyön merkitseminen työsopimuksiin

Jaksotyötä ei voida teettää ellei siitä ole sovittu työsopimuksella.

Työsopimuksiin on merkittävä työsuhteen kesto ja palkka kyseiseltä ajalta. Alan työehtosopimus tuntee vain päiväpalkan tai kuukausipalkan. Pelkkä työtuntien määrä ei riitä.

Työsopimuksissa näkee mainittuna työsuhteen keston kohdassa esim. näin:  1.5. – 1.7. yhteensä 248 tuntia.

Kyseinen 248 tuntia viittaisi jaksotyössä 31 työpäivään (248 t : 8 t = 31), mutta tämä on huono kirjaus. Työntekijälle on olennaista sopia  työnteon ajankohta ja työpäivien määrä eli tietää koska hänen tulisi olla työnantajan käytettävissä. Työtunteja lasketaan vasta silloin, kun korvataan ylityötunteja.

LUE Elokuvan ja median ammattilaiset ry:n, ELMAN, palkkasuositus, jossa on esimerkkejä palkan ja työajan suhteesta jaksotyössä…

KYSY lisää Temen asiantuntijoilta…

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.