Työelämän kriiseissä tärkeintä on luottamus

Temen luottamusmiehet saivat kiivaimpaan työtaisteluaikaan lokakuussa vieraakseen luottamusmieskurssille SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan, joka kertoi vaikeasta työmarkkinatilanteesta. Kolmikantainen sopiminen on kriisissä, työnantajaliitto EK ja Suomen Yrittäjät käyvät outoa valtakamppailua ja luottamus maan hallitukseen on täysin ruvella. Kevään vaalien jälkeen uusi pääministeri saa käskeä koko kolmikannan ”rehtorin kansliaan”.

Nappasin Temen luottamusmiesten joukosta kokeneen Ann-Mari Skrabbin, joka työskentelee Helsingissä Svenska Teaternin luottamusmiehenä. Hänellä on takanaan YT-neuvottelut.

Tarvitaan dialogia! Puhukaa toisillenne ja kuunnelkaa toisianne. Se on tärkeää.

Ann-Mari Skrabb aloitti Svenska Teaternin pienellä näyttämöllä työnsä vuonna 1982. Temen luottamusmiehenä hän on toiminut 12 vuotta. Ann-Marilla on triplanimike, järjestäjä-kuiskaaja-tarpeistonhoitaja.

Toimit luottamusmiehenä henkilökunnan edustajana YT-neuvotteluissa. Saitko tarpeeksi apua liitosta?

Nämä olivat Svenskanin ensimmäiset YT-neuvottelut ja myös minulle ensimmäiset. Onneksi minulla on luottamusmiehenä toimimisesta pitkä kokemus. Näistä Temen luottamusmieskursseista olen saanut tietoa ja tukea työhöni.

Aluksi YT-neuvottelut pelottivat. Oli suuri helpotus, kun teatterinjohtaja sanoi, ettei tavoitteena ole töiden ulkoistaminen, työntekijöiden irtisanomiset, lomautukset, palkan tai lomarahojen leikkaukset, vaan organisaatiomuutos.

Minulla oli neuvotteluiden aikaan hyvä turvaverkko: Temestä sain juridista apua ja TAM:n puheenjohtajalta Antti Hosialta tukea ja neuvoja. Meillä oli neuvotteluryhmässä hyvä henki ja luottamuksellinen ilmapiiri. Se oli todella tärkeää. Ilman luottamusta emme olisi pystyneet hoitamaan prosessia niin hyvin.

Pidimme neuvottelut teatterin ulkopuolella asianajotoimistossa. Se oli todella hyvä ratkaisu!

Ketkä osallistuivat YT-neuvotteluihin?

Pidimme neuvottelut teatterin ulkopuolella asianajotoimistossa. Asianajaja toimi sihteerinä ja teki muistiot ja pöytäkirjat. Oli todella hyvä ratkaisu mennä ulos talosta ja käyttää ulkopuolista ammattilaista. Neuvottelijoina olivat teatterinjohtaja, talouspäällikkö, minä luottamusmiehenä sekä Temen toiminnanjohtaja ja lakimies Karola Baran. Asianajaja piti huolta, että YT-laki toteutuu tarkasti ja Temen toiminnanjohtajalla oli asiantuntemus työehtosopimuksista.

Neuvottelut aloitettiin 29.5.2018. Mikä oli lopputulos?

Viisi henkilöä esimiesportaasta joutui lähtemään. Lähteneiden työt pitää jakaa uudelleen, se prosessi meillä on vielä kesken.

Neuvottelut alkoivat kesän kynnyksellä. Toisaalta se oli hyvä ja toisaalta huono. Pelko ja epävarmuus jäivät kesän ajaksi mieleen, mutta toisaalta aika auttoi. Kesän aikana asioihin sai etäisyyttä ja tunteet viilenivät.

Kaikki on hoidettava laillisesti ja ammattitaidolla.

Saitteko tarpeeksi tietoa taloudesta ja budjettivajeesta? Isonkin teatterin talous voi Suomessa joutua koville yhden tuotannon flopatessa, sillä vararahastoja ei ole.

Saimme tietoa hyvin. Tietoa ei pimitetty eikä vääristelty. Minulle tuotti vaikeuksia lukea tilinpäätöstä ja tasetta, mutta sain apua mm. Temestä.

Teatterilla oli 2,7 miljoonaa euron rahoitusvaje. Oli otettu lainaa ja velat olivat isot, minkä aiheuttivat teatterin peruskorjaus ja kaksi kallista musikaalia, Kristina från Duvemåla ja Mamma Mia! Ne vetivät ihan hyvin, mutta se ei riittänyt. Yle kertoi tilanteesta kesäkuussa… 

Miten onnistuitte YT-prosessissa?

Meillä neuvotteluryhmä toimi hyvin. Kokoukset olivat hyvin valmisteltuja ja asiallisia. Lopuksi keskustelut vedettiin yhteen ja tarkastettiin, että kaikilla on asioista samat näkemykset. Lisäksi sovimme selkeästi, mitkä asiat ovat julkisia ja mitkä eivät.

Neuvotteluryhmässä oli hyvin luottamukselliset välit sekä arvostus toisia kohtaan. Se, mikä sovittiin, siitä pidettiin myös kiinni. Pystyimme puhumaan hyvin avoimesti ja se oli hienoa.

Johtajat pitivät tiedotustilaisuuksia henkilökunnalle ja minulla oli kolme privaattia vastaanottoa, jonne työntekijät saivat tulla juttelemaan. Oli vaikeaa, kun ihmiset pelkäsivät työpaikkojensa puolesta ja teki mieli sanoa, että älä huoli, ei sinua irtisanota. Mutta en voinut sanoa, koska YT-neuvottelut olivat kesken ja asioiden julkistamisesta oli sovittu. Henkilökunnan pelot ja huolet olivat ymmärrettäviä, mutta niiden kohtaaminen oli myös vaikeaa.

Oli hankalaa olla johdon ja henkilökunnan välissä. Paras lääke siihen oli luottamus, joka minusta kesti molemmin puolin koko prosessin ajan. Minun oli tärkeää säilyttää henkilökunnan luottamus, vaikka en voinutkaan kertoa kuin tiedon murusia. Se oli henkilökunnallekin vaikeaa: heidän työstään puhutaan ja heidän on annettava minulle valtakirja, vaikka yksityiskohtaista tietoa oli vähän.

Neljäs seikka on kohdella reilusti irtisanottavia. Heille pitää tarjota apua, työnohjausta, uudelleenkoulutusta ja reilu irtisanomispaketti.

Mitä me voimme oppia tästä YT-prosessista?

Kaikkein tärkeintä YT-menettelyssä on: 1. luottamus ja 2. dialogi. Luottamus rakennetaan teoilla ja puhumalla. YT-menettelyssä tarvitaan dialogia! Puhukaa toisillenne ja kuunnelkaa toisianne. Se on tärkeää.

Kolmanneksi kaikki on hoidettava laillisesti ja ammattitaidolla. Meillä käytettiin ulkopuolista asianajotoimistoa ja se oli todella hyvä juttu. Menettelyä ”valvoi” ulkopuolinen juristi, joka suhtautui asioihin neutraalisti. Lisäksi irtisanomiset tehtiin asianajotoimistossa eivätkä irtisanotut joutuneet kohtamaan työkavereitaan heti ilmoituksen jälkeen, vaan saivat koota itsensä ennen kuin tulivat ns. siivoamaan pöytänsä.

Neljäs seikka on kohdella reilusti irtisanottavia. Heille pitää tarjota apua, työnohjausta, uudelleenkoulutusta ja reilu irtisanomispaketti. Meillä lähtijät saivat mm. työnohjausta ja työterveyshuolto oli voimassa puoli vuotta. Toivon heille kaikkea hyvää.

Anne Saveljeff

Kirjoittaja on Metelin päätoimittaja ja Temen tiedottaja.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..