Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Roosa Halme viimeistelee Turussa Puppet Studiolla erittäin uhanalaiseksi luokiteltua hömötiaista syyskuussa Turun kaupunginteatterissa ensi-iltansa saavaan Linnut -teokseen. Kuvaaja: Johanna Latvala

Nukketeatterikilta hakee jäsenilleen työehtosopimuksen turvaa

Kaikki teatterialan ammattilaiset eivät työskentele työehtosopimuksen piirissä. Yksi tällainen ryhmä on nukketeatteritaiteilijat, joiden kilta tekee työtä heidän edunvalvontansa eteen.

Nukketeatteri on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan historiansa aikana, toteaa nukketeatterialan tiedotus- ja yhteistyöverkosto Suomen Unima ry verkkosivuillaan. Suomessa nukketeatteriammattilaisia on noin 160. Heistä osa on järjestäytynyt Teatteri- ja mediatyöntekijöiden jäsenjärjestön Teatterialan Ammattilaiset TAMin jäseniksi. Valtaosa nukketeatteritaiteilijoista on freelancereita.

Nukketeatteritaiteilija Roosa Halme on ryhtynyt kohentamaan nukketeatteriammattilaisten asemaa TAMin Nukketeatterikillan kautta.

– Näen, että Nukketeatterikilta on väylä, jonka kautta voi edistää nukketeatteritaidetta ja sen asemaa, killan vetäjänä toimiva Halme toteaa.

Kilta viestii Temen, nukketeatteritaiteilijoiden verkosto Aura of Puppetsin sekä Suomen UNIMAn sekä TAMin kiltojen yhteisen Kumahdus-kotisivun kautta.

Alalle oma palkkasuositus

 TAMin Nukketeatterikillan suursaavutus on palkkasuositusten aikaansaaminen alalle vuonna 2015.

Suositukset pohjautuvat teatterialan työehtosopimuksiin, teatteri-ilmaisun ohjaajien palkkasuosituksiin ja teatterialan asiantuntijoiden lausuntoihin. Halme ja hänen kollegansa Katja Kähkönen ovat tehneet palkkasuositusten ja keikkasopimusmallin kirjalliseen muotoon saamisessa suuren työn, jonka he arvioivat hyödyttävän sekä nukketeatteritaiteilijoita, työnantajia että koko alaa.

– Vertasimme eri ammattinimikkeiden vastaavuutta Teatterialan työehtosopimukseen. Esimerkiksi vastaako nukenrakentajan työ tarpeistonvalmistajan työtä.

Suositus antaa selkänojan

Roosa Halme palikkateatteriteos Ko-Koo-Mon parissa. Kuva: Jussi Virkkumaa

Halme kertoo, että nukketeatteritaiteilijat ovat pitäneet palkkasuositusta hyödyllisenä. Taiteilijan on helpompaa mennä työneuvotteluihin, kun on voinut osoittaa kirjallista tietoa palkkatasostaan. Halmeen mukaan tavoitteena on saada nukketeatterialan palkkasuositukset leivottua sisään Teatterialan työehtosopimukseen. Hän edistää asiaa TAMin hallituksen toisen jäsenen, Elina Lajusen kanssa.

– Kyllä me näemme, että meidän ala on osa teatterialaa. TEA-TESiin liittyminen ammattinimikkeitä myöten olisi myös luontevaa, koska meidän freelancereitamme työskentelee myös TEA-TESia noudattavissa laitosteattereissa.

Alaa kehitetään pitkäjänteisesti

Nukketeatterialalla on monia organisaatioita, jotka ajavat nukketeatteritaiteen ja nukketeatterintekijöiden etuja sekä pyrkivät luomaan esiintymismahdollisuuksia.

– Ammattiliiton näkökulmasta Nukketeatterikilta toimii muiden alan yhdistysten rinnalla. Kilta on ollut mahdollistamassa muun muassa nukketeatteritaiteen kehittämispäivän järjestämisen muiden toimijoiden kanssa, Halme toteaa.

Esimerkiksi toukokuussa pidetyssä kehittämispäivässä pohdittiin nukketeatterin tulevaisuusstrategiaa ja Esittävien taiteiden koulutusvisiota 2030. Nukketeatterikillan lisäksi tilaisuuden järjestäjinä toimivat Esittävien taiteiden koulutuksen visio 2030 -hanke ja Suomen UNIMA ry.

Koko päivän kestäneen tilaisuuden aikana rakennettiin strategisia suunnitelmia nukketeatterin tulevaisuudelle ja keskityttiin nukketeatterikasvatuksen ja -koulutuksen tulevaisuuteen.

– Päivä oli jatkoa pari vuotta sitten järjestämällemme visiotyöpäivälle, jossa myös pohdittiin nukketeatterin tulevaisuutta.

Tilaisuuteen osallistui 30 nukketeatteriammattilaista eri puolilta Suomea.

– Viime syksynä järjestimme tekijänoikeuksiin liittyvän koulutuksen. Siellä puhujina olivat toiminnanjohtaja Karola Baran sekä tekijänoikeuksiin erikoistunut juristi Ilona Vartiainen Temestä.

Taiteilija on oma teatterinsa

Yksin toimiva nukketeatteriteatteritaiteilija on käytännössä oma teatterinsa. Hän rakentaa nuket, lavasteet ja tarpeiston, luo esityksen käsikirjoituksen ja nukettaa. Hän myös luo tarvittaessa esityksen äänitehosteet ja taustanauhan. Jos taitoa on, hän myös säveltää ja soittaa esityksessä instrumenttia. Lisäksi hän usein myy ja markkinoi esityksensä sekä neuvottelee oman palkkionsa. Siksi nukketeatteritaiteilijan ammattitaito on laaja ja verkostoituminen on tärkeää.

Siksi Nukketeatterikilta tekee yhteistyötä myös TAMin muiden kiltojen kanssa. Suunnitelmissa on Tarpeistokillan kanssa järjestettävä koulutus ekologisista materiaaleista. Myös Lavastekillan kanssa on yhteisiä mielenkiinnon kohteita.

Nukketeatterikilta on järjestänyt yhteistyössä TIO- eli Teatteri-ilmaisun ohjaajien killan kanssa työnteon eettisyyteen liittyvän seminaarin, jossa luennoi psykoterapeutti Kirsi Törmi.

– Siellä esiteltiin Suomen Tanssi- ja Sirkustaiteilijat STST:n tekemä upea Eettinen toimintaohje tanssin ja sirkuksen kentälle -ohjeistus.

Halme arvioi, että Nukketeatterikillan jäsenillä on myös taiteellisia mielenkiinnon kohteita muiden ammattikuntien kiltojen kanssa.

– Ei ole tarkoituksellista, että tehdään töitä vain omassa nukketeatterikuplassa, vaan avaudutaan myös muille aloille. Sitä varmasti syntyykin ihan itsestään.

Muusikko ja nukketeatteritaiteilija

Nukkehallitus: Mytty-iltamat. Esiintyjinä Roosa Halme ja Emilia Lajunen. Ohjaus Elina Lajunen. Kuva: Sami Perttilä

Halmeen oma matka nukketeatteritaitelijaksi alkoi muusikon urasta. Hän on toiselta ammatiltaan säveltäjä, pääsoittimenaan piano.

– Kyllästyin treenaamaan pianonsoittoa yksin kopissani ja siksi aloin öisin rakentamaan nukkien päitä. Tavoitteena ei ollut nukketeatterin tekeminen.

Ranskaan muutettuaan Halme näki paljon nukketeatteria, sillä Keski-Euroopassa nukketeatteriperinne on vanhaa ja vahvempaa kuin Suomessa. Ranskan jälkeen Halme lähti Unkariin ja päätyi Budapestissä nukketeatteriin kisälliksi parin kuukauden ajaksi. Sitten hän havaitsi, että Turussa voi opiskella nukketeatteritaidetta.

Halme aloitti nukketeatteriopinnot vuonna 2005. Samaan aikaan hän jatkoi säveltäjän opintojaan. Säveltäjäksi Halme valmistui vuonna 2008 Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja nukketeatteritaiteilijaksi seuraavana vuonna Turun taideakatemiasta.

– Nukketeatteri kiehtoo siksi, että siinä yhdistyvät kaikki taiteen lajit nukenrakennuksesta tarinanluomiseen. Värit, valot ja musiikki luovat nukkien ja tarinankerronnan kanssa kokonaistaideteoksen, jonka parissa voi rakentua uusia maailmoja ja näkökulmia.

Koulutuksen paluuta kaivataan

Halmeen mukaan keskusteluissa on noussut esiin koulutuksen tarve ja alan korkeakoulutuksen rakentaminen uudelleen.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole mahdollista saada korkeakoulutasoista nukketeatteritaiteilijan koulutusta. Turun taideakatemian nukketeatteritaiteen koulutusohjelma alkoi vuonna 1994, vuonna 2010 linjalle ei enää otettu uusia opiskelijoita ja vuonna 2016 se lopullisesti lakkautettiin viimeisten valmistuneiden myötä. Korkeakoulutasoinen nukketeatterikoulutus oli Pohjoismaiden ainut. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Suomesta oli yleisesti karsittava kulttuuri- ja viestintäalan koulutusta.

Suomessa yli 50 nukketeatteria

Suomessa toimii kolme valtionosuutta nauttivaa nukketeatteria: Teatteri Hevosenkenkä, Teatteri Mukamas ja Nukketeatteri Sampo. Lisäksi kaksi toimijaa, Nukketeatteri Akseli Klonk ja Aura of Puppets -verkosto saavat harkinnanvaraista valtionavustusta.

Kaikkiaan Suomessa toimii runsaat 50 nukketeatteria.

Tiina Tenkanen hymyilee kameraan vaaleanturkoosissa paitapuserossa.

Tiina Tenkanen

Temen viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..