Kuva: istock.com/bjones27

Puhuttaisiinko palkkatasa-arvosta myös elokuva-alalla?

Cuporen selvitys Sukupuolten välinen tasa-arvo elokuvatuotannossa (Tarja Savolainen, 2017) on ensimmäinen tutkimus elokuva-alan tasa-arvosta. Cupore julkaisi sen kesäkuussa 2017.

Selvityksessä analysoitiin miten noin 150 miljoonaa euroa julkista rahaa jakautui vuosien 2011-2015 aikana miesten ja naisten ohjaamien tuotantojen kesken. Selkeästi suurimmat julkisen tuen jakajat olivat Elokuvasäätiö ja Yle.

Selvityksessä analysoidusta rahasummasta naisten ohjaamille elokuville ja naispuolisille elokuvataitelijoille ohjautui vain neljännes (24 %). Naiset saivat siis käyttöönsä huomattavasti vähemmän taloudellisia resursseja kuin miehet. Ylen osalta tilanne oli vielä huonompi. Sen elokuviin ja tv-sarjoihin käyttämästä 45,6 miljoonasta eurosta 79 % käytettiin miesten ohjauksiin ja 18 % naisten ohjauksiin. Tilatut sarjat olivat yksinomaan miesten ohjaamia.

Kun ottaa huomioon, että naisten osuus elokuvataitelijoista on noin 43 % (2010) ja naisten osuus alalle koulutetuista on noin puolet, voi tutkimuksen valossa päätellä, etteivät naiset saa samanlaisia mahdollisuuksia kuin miehet.

Elokuvasäätiön toimintakertomus osoittaa, että naisten osuus käsikirjoitustuen saajista on vielä kohtuullisen hyvä. Vuonna 2016 käsikirjoitustuensaajista 44 % oli naisia. Kuitenkin tuotantotukien osalta naisohjaajia oli enää 26 %. Jotain siis tapahtuu käsikirjoittamisen ja tuotantoon hakemisen välillä ja naiset putoavat pois.

Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä:

Tilastot: Suomen elokuvasäätiö, Elokuvavuosi 2016.

Cuporen tutkimuksen pohjalta WIFT Finland kokosi yhteen Sanoista tekoihin -yhteistyöfoorumin pohtimaan, mitä konkreettisia tekoja elokuva-alalla voidaan tehdä alan epätasa-arvoisen tilanteen korjaamiseksi. Tilaisuuteen oli pyydetty 1 – 3 ratkaisuehdotusta kultakin mukaan kutsutulta rahoittajaorganisaatiolta eli Yleltä, Avekilta ja Suomen elokuvasäätiöltä.

SES saa ensi vuonna OKM:stä ylimääräisen tuen tilastointiin ja tutkimukseen. Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat naisten kohtaamat hidasteet ja esteet elokuva-alalla, jonka vuoksi naisten osuus tuotannoissa pysyy niin alhaisena.  Lisäksi Elokuvasäätiö perustaa tasa-arvofoorumin, jonka tarkoituksena on sukupuolen tasa-arvon ohella pohtia myös kielellistä, alueellista ja kulttuurista tasavertaisuutta. Myös elokuvasäätiön uusien tuotantotukineuvojien kouluttamisessa tullaan ottamaan huomioon tasa-arvokysymykset.

Yle taas aikoo aloittaa vuosittaisen tasa-arvotilaston tekemisen, seurata tilanteen kehittymistä ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Draamasarjojen osalta Yle on jo keskustellut tuotantoyhtiöiden kanssa naisohjaajien määrän lisäämisestä.

Avek oli rahoittajista ainoa, jonka luvut eivät olleet räikeän epätasa-arvoiset. Tosin jaettava tukisummakin oli merkittävästi pienempi kuin Ylellä ja SES:llä. Naisten osuus myönteisesti tukipäätöksistä oli 36,5 % ja osuus tukieuroista 39 %. Avekilla on käytössään uusi hakujärjestelmä, joka myös mahdollistaa tilastoinnin, ja tähän Avek aikoo panostaa.

Naistaiteilijan euro on 78 senttiä

Samaan aikaan kun käydään keskustelua siitä, miten elokuva-alan tasa-arvotilannetta voidaan parantaa, tulisi tarkasteluun ottaa mukaan myös naisten tulotaso elokuva-alalla. Cuporen tutkimus Taitelijan asema ja sukupuoli (Roiha, Rautiainen & Rensujeff, 2015) vuodelta 2015 vahvistaa jo aikaisemmissa tutkimuksissa tehdyn havainnon taitelijakunnan naisistumisesta. Tutkimuksen tarkasteluvälillä vuosina 2000–2010 naisten osuus oli lisääntynyt kaikilla taiteenaloilla, ainoastaan säveltaide ja elokuvataide olivat miesvaltaisia aloja. Kuitenkin miespuolisten taitelijoiden tulotaso on naistaitelijoita korkeampi työmarkkina-asemasta riippumatta. Vuonna 2010 naistaiteilijoiden tulot olivat keskimäärin 78 % miestaiteilijoiden tuloista. Koko Suomen palkansaajaväestössä naisten tulojen osuus miesten tuloista oli molempina vuosina 82 %. Naisten osuuden lisääntyminen taitelija-ammateissa ei siis automaattisesti johda naisten tulotason tai aseman paranemiseen.

Tutkimustuloksen valossa tulisi ottaa myös huomioon se, miten naisten palkkatasa-arvoa elokuva-alalla parannetaan. Keskustelun aloittaminen on kuitenkin vaikeaa, koska alalla ei tehdä palkkatilastointia – toisin kuin muilla aloilla työmarkkinaosapuolten toimesta. Esimerkiksi teatterialalla Teatterin tiedotuskeskus Tinfo on tehnyt sitä jo yli 30 vuotta. Teatteralan tilasto on eurooppalaisittain tarkasteltuna poikkeuksellisen laaja ja kattava. Se huomioi esim. keskipalkat teattereittain (talokohtaisesti) sekä ammattinimikkeittäin niin, että naisten ja miesten keskiansiot näkyvät ammattiryhmittäin.

Erityisesti freelancer- ja pätkätyöpohjaisella elokuva-alalla palkkatasa-arvon kehittämiseen tarvitaan tilastointia tueksi. Lyhyissä silpputöissä on hankalaa tarttua lain tarjoamiin keinoihin, joita ovat esimerkiksi työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat. Laki nimittäin edellyttää, että työpaikoissa, joissa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä töissä, työnantaja laatii vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman, jonka mukaan toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet. Parhaimmat keinot kohti palkkatasa-arvoa elokuva-alalla ovat tilastoinnin aloittaminen sekä avoin puhuminen palkoista.

(Kuva: istock.com/bjones27)

Marika Väisänen

Marika Väisänen on Temen järjestötoimitsija ja dokumenttiohjaaja.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..