Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Tanssijaryhmä
Kuva Miguel Angel Hernandez

Anna Anttila: Vapaus on suuri vankila

Anna Anttila on Temen Freet2030 -hankkeen projektipäällikkö. Hän etsii tutkijaryhmän kanssa ratkaisuita freelancerien työelämän ongelmiin. Yksi ratkaisu on valtakunnallinen ja digitaalinen palvelukeskus, kaikenkattava freelance-neuvola.

– Isona teen rahaa mun harrastuksella, eräs poika vastasi, kun tutkin nuorten unelmia tulevaisuudesta. Ihminen tekee rahasta mitä vain, mutta taiteilijat tekevät valtavasti työtä ilmaiseksi. Vaikka haave taide- ja kulttuurialan harrastuksesta ammattina toteutuisi, harras toive rikastumisesta jatkuu. Raha ei ole tärkein syy tehdä kulttuurialan työtä. Vapaat taiteilijat eli freelancerit osoittavat käytännössä, mikä muu kuin palkka motivoi työntekoa.

Freelance-työssä vetää puoleensa oman ajan hallinta. Freelancerit korostavat vapauttaan valita itse, mitä, missä, milloin ja kenen kanssa tekevät. He ovat vapaita vakituisen työpaikan työtahdista, joka ei ole itselle paras mahdollinen – myrkyllisestä ilmapiiristä, arveluttavista arvoista, tulehtuneista ihmissuhteista ja sietämättömistä johtajista puhumattakaan.

Nykyisessä määräaikaistyö- ja hankemaailmassa kulttuurialan freelancereiden kokemukset ovat yhä yleisempiä. Käsitykset paremmasta työhyvinvoinnista on helppo jakaa muillakin toimialoilla.

Freelance-työn positiivisten puolien lista paljastaa käänteisesti heikkoudet, joita on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa tai yrittäjyydessä. Työhyvinvoinnissa ja työkulttuureissa on puutteita.

Vapaus tuottaa työhyvinvointia, mutta vapaana työntekijä on vapaa myös säännöllisistä työkorvauksista, työyhteisöstä, työterveyshuollosta, palkallisista lomista ja lomakorvauksista, tulevaisuudenturvasta sekä työnantajan tarjoamasta täydennyskoulutuksesta, lounasedusta ja virkistystoiminnasta.

Kirjailija Sinikka Nopola kuvaa omaa vapautumistaan Markku Turusen toimittamassa Miten kirjani ovat syntyneet -kokoelmateoksessa:

”Olin jäänyt Helsingin Sanomista freelanceriksi kolmekymppisenä, sillä uskoin olevani fiktion kirjoittaja, ja fiktion kirjoittajanhan pitää heti sanoa itsensä irti työpaikasta. Tein henkeni pitimiksi lehtijuttuja, aamusta iltaan, lähinnä Helsingin Sanomiin. (Vapauteni oli siis sitä, ettei minulla ollut työhuonetta Hesarissa eikä kuukausipalkkaa eikä lomakorvauksia eikä hauskoja työtovereita eikä kukaan maksanut työmatkojani eikä lounaita, joita tarjosin haastateltaville.)”

Väliaikaista kaikki on vaan

Freelancerin oma aika kuluu verkostojen ja ammattitaidon ylläpitämiseen sekä jatkuvaan uusien rahoitusten tai proggisten löytämiseen. Työkeikalta tai työroolista toiseen siirtyminen vie aikaa ja vaatii kykyä palautua ja joustaa.

Rahasta puhuminen on edelleen tabu, ja esimerkiksi tanssijoiden alipalkkaus on yleistä. Tanssialalla freelance-työ on vallitseva ansaintamuoto, koska vakituisia työpaikkoja on vain parikymmentä. Sirkusalalla on vielä pienemmät mahdollisuudet saada työsuhde. Vaikka Suomessa sirkustaiteilijoita koulutetaan kahdessakin eri oppilaitoksessa, vakituisia työpaikkoja ei ole ainuttakaan. Kuvataiteilijoista työsuhde on vain kolmella prosentilla, ja kirjailijoista kaksi prosenttia työskentelee työsuhteissa. Työnantajia ei ole.

Työstä laskuttamiseen liittyy ongelmia. Freelancerin asiakas tai työn tilaaja ei ole aina valmis maksamaan kaikkia työn tekemiseen liittyviä kuluja. Teoksen suunnittelu, harjoituskerrat, matka-aika ja muut matkakulut jäävät korvaamatta.

Työ on silppuista ja toimeentulo epävarmaa nyt työikäisenä ja tulevaisuuden eläkeläisenä. Freelancer joutuu vastaanottamaan työtarjouksia toistuvasti mistä ja millä ehdoilla vain, jopa täysin ilman työkorvauksia. Freelancer sietää jatkuvat sietämättömät proggikset, koska teen tätä vain väliaikaisesti.

Vapaa taiteilija arvostaa omaa aikaa ja sietää hyvin väliaikaisuutta, mutta on käytännössä koko ajan töissä. Taiteilija on taiteilija myös vapaa-ajallaan. Hän saattaa olla tuloton, vaan ei koskaan työtön.

Ainainen turvattomuus, epävarmuus tulevasta ja viranomaiskontakteissa kohdattu sattumanvaraisuus varjostavat freelance-työtä. Jo Franz Kafka sen tiesi: On usein turvallisempaa olla kahleissa kuin vapaana.

Ei vapaata vangita voi, mutta freelance-neuvola auttaa

Työn tekijät, teettäjät, laskuttajat ja sopimuksia solmivat kaipaavat lisää tietoa. Kun myös päättäjien ja yksittäisten virkailijoiden tieto taide- ja kulttuurityönteon muodoista kasvaa, freelance-työ ei enää aiheuta jatkuvia ongelmia ja puutteita sosiaaliturvaan. Neuvontaa ja tukea tarvitsevat sekä freelancerit itse että heiltä työtä tilaavat asiakkaat ja työnantajat.

Yksi ratkaisu freelance-työn ongelmiin on valtakunnallinen ja digitaalinen palvelukeskus, kaikenkattava freelance-neuvola.

Tiedon välittämisen lisäksi freelance-neuvola voisi yhdistää töitä ja tekijöitä, koska työtilaisuuksien välittäminen suhteilla ja umpinaisissa verkostoissa ei ole aina ja kaikille yhtä reilua. Yhdenvertaisuus vahvistuisi.

Freelance-neuvola tai palvelukeskus voi myös vahvistaa osaamista ja hyvinvointia täydennyskoulutuksilla ja yksilöllisillä kehityskeskusteluilla. Sen palvelut kaventaisivat epäreiluuden kuilua, joka nyt erottaa freelancerin työsuhteisista kollegoistaan. Unelmien kutsumusammatissakin on oikeus ansaita rahaa, vapaa-aikaa ja työhyvinvointia.

Täällä 31 ideaa  freelancerien työelämän parantamiseksi…

Anna Anttila

Kirjoittaja on tutkija ja Temen Freet2030 -hankkeen projektipäällikkö.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..