Temen hallitus valittiin 28.4.2019

Puheenjohtaja Atro Kahiluodon tervehdys jäsenille

Tulin kevään liittokokouksessa valituksi Temen puheenjohtajaksi. Saamastani luottamuksesta lämmin kiitos paitsi kokousedustajille, myös kaikille muille temeläisille! Kiitokset myös kilpakumppanilleni Ville Virkkuselle, jonka asiantuntevista näkemyksistä luulen saaneeni monta hyvää vinkkiä tulevan varalle. Ja erittäin suuri kiitos  väistyvälle puheenjohtajalle Kalle Ropposelle, joka jättää käsistään vahvan liiton ja toimivan yhteisön. Hänen työnsä varaan on helppo lähteä rakentamaan.

Olen iloinen, että minulla on rinnallani työtä ja vastuuta jakamassa vahva ja nuorekas puheenjohtajisto sekä asiantunteva, paneutuva hallitus. Odotan, että pääsen aloittamaaan työskentelyn Hinriikka Lindqvistin ja Joona Mielosen sekä vastavalitun hallituksen kanssa.

Minulta oli pyydetty puheenjohtajan vaalia varten liittokokoukseen linjapuhe. Kuten puheessani sanoin, on suuri osa Temen arkisesta ammattiyhdistystyöstä sellaista, josta voi olla vain yksi linja. Työhyvivoinnin ja erityisesti tasa-arvon edistämisen  tulee olla itsestäänselvyys.

Kaikenlaisen hyväksikäytön, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän  määrätietoisen kitkemisen työelämästä pitää olla Temen agendalla aivan keskeisellä sijalla.

Temen on kyettävä tarjoamaan konkreettista apua jäsenistön työpaikoilla ja työelämässä kohtaamiin ongelmiin. On pyrittävä vahvistamaan Temen näkyvyyttä ja läsnäoloa työpaikoilla. On panostettava tiedottamiseen  ja kyettävä kertomaan jäsenistölle – ja jäseniksi aikoville –  niistä asioista, joita on saavutettu ja niistä, joita tavoitellaan. Tuskinpa kukaan on näistä tavoitteista eri mieltä.

Edelleen Temen on huolehdittava, että taiteilija tai taidealalla työskentelevä saa riittävävän ja oikeudenmukaisen korvauksen työstään ja alalle pesiytyneestä ilmais- ja talkootyöstä pitää pyrkiä eroon. On reagoitava työelämän muutoksiin ja huomioitava uudenlaisten työntekijäryhmien, kuten itsensätyöllistäjien aseman parantaminen. Ja näinhän Temessä on tehtykin.

Työttömyys- ja sosiaaliturvan ongelmakohtiin on tartuttava ja tekijänoikeuskysymyksissä on pysyttävä valppaana.

On tehtävä väsymätöntä kulttuuripoliittista vaikuttamista, jotta taiteen ja kulttuurin merkitys ymmärretään ja tunnustetaan poliittisessa päätöksenteossa.

On hyvä, että on pyritty siirtymään reaktiivisesta vaikuttamisesta aloitteellisuuteen, hyvänä esimerkkinä Temen vaatimus kulttuurin osuuden nostamisesta valtionbudjetissa kahteen prosenttiin.

Temen sisäisessä toiminnassa on tunnistettava eri jäsenjärjestöjen yhteiset intressit, mutta myös lähtökohtien ja painotusten eroavuudet. Moniäänisyys ja näkökulmien erilaisuus on Temessä aina kyetty käääntämään voimaksi, enkä näe mitään syytä, miksei jatkossakin niin olisi.

Edellä olevaa listaa voisi vielä jatkaa, mutta varsinainen syy sille, miksi päätin ryhtyä ehdolle Temen puheenjohtajaksi, liittyy ennen muuta siihen huoleen, jota tunnen yhteiskuntaelämän yleisestä suunnasta.

Ilmastonmuutoksen uhka, eriarvoistuminen, varallisuuserojen kasvu, syrjäytyminen ja osallisuuden tunteen menettäminen ovat johtaneet poliittisen ilmapiirin kärjistymiseen, ääriliikkeiden nousuun ja jopa aivan alastoman fasismin paluuseen kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.

Esitin linjapuheessani, että tässä ympäristössä ammattiyhdistystoiminta on tärkeä tasapainottava voima. Työntekijöiden oikeuksia puolustaessaan ammattiyhdistysliike kamppailee yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tasa-arvon puolesta koko yhteiskunnassa. Osallistaessaan ja aktivoidessaan ihmisiä huolehtimaan oikeuksistaan se luo osallisuutta ja tukee demokratiaa.

Edunvalvontatyö, joka  konkretisoituu tes-neuvotteluissa, on ammattiyhdistystoiminnan runko ja sementti, se voima, joka saattaa meidät yhteen. Mutta näen niin, että ammattiyhdistystoiminta on kuitenkin olemuksellisesti myös jotain muuta ja jotain enemmän. Ammttiyhdistys on solidaarisuusyhteisö. Ja solidaarisuusyhteisönä se on ennen muuta voimavara. Voimavara, jolla voi tehdä asioita.

Haluaisin, että voisimme ajatella ammattiliittotoimintaa ennakkoluulottomasti ja luovasti, ilman jyrkkiä ennakkokäsityksiä siitä, mitä se on tai mitä sen tulisi olla. Millaisen ammattiyhdistysliikeen loisimme, jos keksisimme sen nyt?

Millainen toimija Teme sitten on ammattiyhdistyskentässä? Usein sanotaan, että ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuus on rajallista ja että se jättää esimerkiksi huomiotta työelämän ulkopuolelle jääneet, tai että se ei tunnista riittävästi työelämän muutoksia tai työn uusia muotoja. Ainakin tässä suhteessa Teme on erilainen. Teme on edelläkulkija. Suurelle osalle Temen jäsenistöä ovat erilaiset työsuhteet, pätkätyöt, työllistymisen ja työtttömyyden rajamaastossa risteilevä työura ja lukuisista lähteistä koostuva ansio ollut arkipäivää jo iät ja ajat. ”Viis virkaa, kuus nälkää kuvaa” monen temeläisen työuraa.

Työelämän ilmiöt, jotka monilla aloilla ovat uusia, ovat olleet temeläisille tuttuja jo pitkään. Temessä on myös totuttu sovittamaan yhteen erityyppisissä työsuhteissa toimivien ihmisten edut. Teme ja sen jäsenistö ovat monella tavalla edelläkävijöitä ja pioneereja.

Ammattiyhdistystoiminta on käsitykseni mukaan aina yhteiskunnallista, ja siten myös poliittista. Toivon, että Temessä edunvalvonta ymmärretään laajasti niin, että se sisältää aktiivisen osallistumisen koko yhteiskunnnan tulevaisuuden rakentammiseen.

Uskon, että ilmastonmuutos on yksi lähitulevaisuuden työelämään perustavimmin vaikuttava tekijä, olipa sitten kysymys sen torjuntaan liittyvistä energiahuollon syvällisistä uudistuksista tai sen etenemisestä johtuvista järisyttävistä globaaleista muutoksista. Olisi sinisilmäistä kuvitella, että työelämä –  tai taide- ja kulttuuriala, jolla jäsenistömme työskentelee – voisi vältttyä ilmastonmuutoksen vaikutuksislta. Mielestäni ammmattiyhdistysliike ei ole ottanut sitä roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa, johon se kykenisi. Ei ehkä voikaan olettaa, että metalli- tai paperimiehet olisivat tässä asiassa eturintamassa. Teme ja sen jäsenistö on aina ollut edelläkävijöitä. Haluaisin nähdä Temen, joka ottaa täyden vastuun ja edelläkävijän roolin myös ilmastonmuutoksen torjunassa ja ilmastonmuutoksen torjunnan viemisessä osaksi suomalaista ammattiyhdistystoimintaa.

Tiedän, etttä kaikessa tuolla edellä sanotussa on paljon hartaita toiveita ja vähän konkretiaa tavoitteisiin pääsemiseksi. Käytännön keinojen etsimisen ja rakentamisen toivon olevan juuri sitä työtä, jota ryhdymme tekemään yhdessä hallituksen, jäsenjärjestöjen ja Temen jäsenien kanssa.

Millaisena puheenjohtajana sitten itseni näen? Ne jotka tuntevat minua paremmin, tietävät, että olen laiska ja saamaton jahkailija. Ilman temeläisten aktiivisuutta ei asioista tule kyllä sitten yhtikäs mitään. Kutsunkin kaikki temeläiset piiskaamaan minuun vauhtia.

Pentti Linkola sanoi joskus suunnilleen niin, että eiväthän ihmiset oikeasti mitään vaikuttaa halua, eihän ketään saa edes taloyhtiön hallitukseen kuin korvista kiskomalla. Uskon, toivon ja olen varma, että temeläiset ovat tässäkin suhteessa toista maata. Toivon, että pystyn puheenjohtajana avaamaan ovia ja vaikuttamisen reittejä Temen jäsenistölle. Teme on väline muuttaa maailmaa paremmaksi. Tartutaan siis siihen mahdollisuuteen.

Puheeni lopuksi palasin vielä ajatukseen ammattiliitosta solidaarisuusyhteisönä ja halusin liittokokousväelle utopian, joka painettakoon loppukaneetiksi myös tähän: Utopia Temestä, jossa solidaarisuuden piiri voisi ulottua työelämän ongelmien ja epäoikeudenmukaisuuksien kanssa kamppailevista kollegoista kaikkiin olemassaolon ehdoista kamppaileviin ihmisiin, ehkä joukkosukupuuton uhkaamiin toisiin lajeihinkin ja vihdoin koko elonkehään.

Puheenjohtaja Atro Kahiluoto

Olen 60-vuotias teatteriohjaaja ja näyttämötaiteen taiteilijaprofessori.

Koulutukseltani olen teatteritaiteen maisteri ja lisäksi olen opiskellut Helsingin yliopistossa mm. kirjallisuustiedettä ja suomen kieltä.

Olen urani aikana tehnyt yli seitsemäkymmentä teatteriohjausta sekä lukuisia näytelmäkäsikirjoituksia ja romaanidramatisointeja. Lisäksi olen ohjannut kuunnelmia ja poikkitaiteellisia esityksiä. Olen toiminut ohjaajana hyvin erilaisissa olosuhteissa ja rakenteissa ja olen tehnyt esityksiä laitosteattereihin, vapaille ryhmille, harrastajateattereihin, lasten- ja nukketeattereihin, radioteatteriin, katuteatterille ja yhteistyössä nykytanssiryhmien sekä esitystaide- ja performanssitaiteilijoiden kanssa. Työskentelen jatkuvasti aktiivisesti vapaana ohjaajana, tällä hetkellä minulla on käynnissä yhteistyö nykytanssiryhmän kanssa.

Päätin suostua ehdolle Temen puheenjohtajaksi, koska hetki tuntuu sopivalta. Minulle on kertynyt laajasti kokemusta teatterikentästä ja sen rakenteista sekä toimimisesta teatterialan järjestöissä sekä myös erilaisesta hallitustyöskentelystä.  Ajatus, että Temen puheenjohtajana voisin käyttää karttunutta osaamistani koko teaterikentän hyväksi, tunuu palkitsevalta.

Toimin aktiivisimmin ammattiyhdistysliikkeessä vuosina 2006 – 2010, jolloin olin STODin puheenjohtaja ja Temen hallituksen jäsen ja lisäksi mm. Suomen teatterijärjestöjen keskusliiton hallituksen jäsen. Luovuin ammattiyhdistystehtävistä siirtyessäni johtajaksi Rovaniemen teatteriin. Suomen Näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:ssä ja Suomen teatterijohtajaliitossa olen toiminut rivijäsenenä. Vuodesta 2018 lähtien olen ollut STODin kunniajäsen.

STODin puheenjohtajuuden ajan toimista ovat jääneet erityisesti mieleeni osallistuminen Tatusotu -hankkeeseen, jolla parannettiin merkittävästi apurahansaajien sosiaali- ja työttömyysturvaa, työ tekijänoikeuskysymysten kanssa ja siinä erityisesti työsuhdeolettaman torjuminen sekä työehtosopimusten neuvotteleminen esimerkiksi kuunnelmaohjussopimuksen uusimiseksi Ylen kanssa. Hiukan erilaista ammattiyhdistystoimintaa edusti Uuden suomalaisen teatterin festivaalin järjestäminen Venäjälle yhdessä Petroskoin Kansallisen teatterin kanssa.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana olen toiminut ainakin Esitystaiteen seurassa, Myllyteatterissa ja Esitystaiteen keskuksessa sekä hallituksen jäsenenä edellämainittujen lisäksi mm. Teatteri Jurkan hallituksessa.

Koulutukseen liittyviä kysymyksiä tunnen parhaiten opetustyön kautta.

Olen toiminut Teakin ohjaajantyön lehtorina sekä viimevuosina tuntiopettajana Taideyliopiston lisäksi Aalto-yliopistossa ja Metropoliassa. Tässä yhteydessä kannattaa ehkä mainita vielä Teakin hallituksen jäsenyys ja Teakin oppilaskunnan puheenjohtajuus, jos kohta niistä onkin jo melkoisesti aikaa.

Johtajakokemusta minulla on ohjaajantyön sekä edellä mainittujen puheenjohtajuuksien antaman kokemuksen sekä myös jo mainitun Rovaniemen teatterin johtamisen ohella Teatteri Jurkan ja Ylioppilasteatterin johtamisesta. Vuonna 2013 toimin Eskus – Esitystaiteen keskuksessa projektijohtajana ja toiminnanjohtajan sijaisena. Johtajakoulutustani olen täydentänyt osallistumalla Aaltoyliopiston järjestämille Johda luovuutta, Taitava esimies ja Professional Master of Project Management -täydennyskursseille.

Koen, että minulla on vahva osaaminen kulttuuripoliittisesssa vaikuttamisessa ja hyvä kulttuurihallinnon ja sen rakenteiden tuntemus.

Olen käytännöllisesti katsoen kaikissa edellä mainituissa tehtävissäni osallistunut aktiivisesti myös kulttuuri- ja taidepoliittiseen keskusteluun ja vaikuttamiseen niin kaupungin- kuin valtionhallinnonkin tasolla. Minulla on hyvät yhteiskuntasuhteet ja kontakteja poliittisiin päättäjiin. Olen Vihreän liiton jäsen, mutta en puoluepoliittisesti aktiivinen. Maailmankatsomustani voi luonnehtia vasemmistolaieksi.

Puolisoni on Vihreiden kansanedustaja, filosofiantohtori ja kirjallisuudentutkija Outi Alanko-Kahiluoto. Meillä on kaksi aikuista lasta.

Temen puheenjohtaja ja teatteriohjaaja Atro Kahiluoto

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..