Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Kuusi ihmistä hyppää korkealle ilmaan.
Kuva Timon Studler, unsplash

31 ideaa freelancereiden tilanteen kohentamiseksi

Freelance-neuvola, tuotantolomittaja ja työnvälitystinderi sekä 28 muuta ratkaisua freelancereiden työmarkkina-aseman parantamiseksi! Miltä kuulostaa? Lue tutkijoiden, Anna Anttila, Anu Järvensivu, Sikke Leinikki ja Milla Lähdeniemi, idealista jutun lopussa.

Freelance-neuvola on yksi Freet2030-hankkeen uusista ideoista ja malleista, joiden tarkoitus on tehdä freelance-työn teettämisestä ja tekemisestä entistä reilumpaa.

Freelancereiden heikosta asemasta työmarkkinoilla on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viime vuosien pandemiatilanne on ajanut kulttuurialan freelancerit entistä pahempaan ahdinkoon. Miten tilannetta voisi parantaa? Esimerkiksi managereita ja agentuureja on ehdotettu ennenkin, mutta entä jos freelancereille perustettaisiin oma neuvola?

Valtakunnallinen freelancer-neuvola huolehtisi kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnin seurannasta, kehityskeskusteluista ja antaisi täydennyskoulutusta sekä tukea sopimusten solmimiseen. Myös eri alueiden viranomaiset saisivat neuvolasta apua freelancerin erilaisten työmarkkinatilanteiden yhteensovittamiseen työllisyyspalveluiden, verohallinnan tai sosiaalipalveluiden kanssa. Neuvolan palveluita voisi saada digitaalisesti ja sillä olisi nopeasti ja hyvin toimiva chatbot.

Freelance-neuvola on yksi Freet2030-hankkeen uusista ideoista ja malleista, joiden tarkoitus on tehdä freelance-työn teettämisestä ja tekemisestä entistä reilumpaa. Muita ideoita on hankkeessa tähän mennessä kerätty ja kehitelty 30. Niitä ovat ideoineet työpajoihin eli kinkereille osallistuneet ja haastattelemamme freelance-työn asiantuntijat, useimmat heistä freelancereita itse.

Ideoita tuotetaan kinkereillä

Järjestämme kinkeriperinteen mukaisesti useita kinkereitä. Aloitimme käsitekinkereistä alan toimijoille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Nämä kinkerit olivat tarpeen, jotta käsittäisimme, mistä puhumme, kun puhumme freelanceriudesta. Ensimmäisten kinkereiden pohjalta pidimme purkukinkerit, joilla kehittelimme erilaisia toimintamalleja. Seuraavaksi suunnittelemme virkakinkereitä, joilla kehitettäviä uusia malleja pohditaan freelanceriuteen liittyvien viranomaisten kanssa. Kehittelytyötä tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa freelancereiden itsensä kanssa, palaute- tai purkukinkereiltä on luvassa lisää.

Kinkereillä on vahvistunut käsitys siitä, että freelancer-käsite kertoo vähän kaikkea eikä siksi oikeastaan mitään. Ennen kaikkea se ”ei sovi lomakkeisiin”. Se kertoo työmarkkina-asemasta palkansaajan ja yrittäjän välissä, vaikka varsinainen väliasema puuttuukin. Freelancerius kertoo myös toimeentulosta, identiteetistä ja vapaudesta. Vapaus on kuitenkin kinkereiden näkemyksen mukaan melko näennäistä. Huomattava osa freelancerin omasta ajasta kuluu työn hallinnointiin, ainaiseen rahoitusten hakuun, työntekoon ilman mitään korvausta, toistuvaan todisteluun omasta pätevyydestä sekä jatkuvaan raskaiden proggisten ja niiden johtajien sietämiseen, koska ”tämä on vain väliaikaista”.

Freelancerin vapaus on myös vapautta säännöllisistä tuloista, työyhteisön tuesta, täydennyskoulutuksesta, työterveyshuollosta, työsuojelusta ja virkistystoiminnasta. Muissa kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa tai yrittäjinä työskentelevät ovat usein vapaita myös systeemisen yhteiskunnan rakenteista, kuten asuntolainoista (jotkut pankit eivät myönnä asuntolainoja), kohtuullisista vuokrasuhteista, ansioihin sidotuista päivärahoista tai eläkkeistä.

Freelancer huolehtii itse toimeentulonsa sopimuksista, työhyvinvoinnistaan ja osaamisensa kehittämisestä

Jaoimme Freet2030-hankkeessa kerätyt 31 uutta ideaa kolmeen ryhmään sen mukaan, mitä osaa ne freelance-työn tekemisessä parantavat. Ryhmät olivat 1. sopimukset, 2. työhyvinvointi ja 3. osaamisen kehittäminen. Palautekinkereillä mietimme pienryhmissä, mistä ja miten ideoista saadaan toimivia malleja, joita viedään virkakinkereille. Pohdimme myös, keille viranomaisille näitä uusia malleja kannattaisi lobata.

Kinkereillä ja haastatteluissa on korostettu freelancereiden tarvetta ja tukea toimeentuloon liittyvien sopimusten hallintaan. Tarve välittäjäportaalle työn tilaajien ja tekijöiden välille on suuri. Tarvetta on byrokratiatuelle, kaivataan eräänlaista ”pykälätukea”. Tässä ammattiliitto on tälläkin hetkellä jo vahvasti apuna. Liitto tukee myös työntekoon ja sopimuksiin liittyvistä vakuutuksista ja tekijänoikeuksista huolehtimisessa. Koska freelancer voi toimia itsekin työnantajana, lisätietoa työnantajavelvollisuuksista kaivataan myös. Nykyiset rakenteet ja ohjelmat kannustavat kulttuurialalla toimivia yrittäjyyteen, mikä lisää myös tarvetta ja toiveita yrittäjäosaamisen lisäämiseen.

Freelancerit arvostavat työhyvinvointia ja oman ajan hallintaa. Freelance-työhön liitettyjä positiivisia puolia tarkastelemalla voikin käänteisesti paljastaa työhyvinvoinnin puutteita ja työkulttuurin heikkouksia vakituisissa työsuhteissa. Freelancerit ovat vapaita työkulttuurista tai työtahdista, jotka eivät olisi itselle parhaita mahdollisia – työpaikan myrkyllisestä ilmapiiristä ja tulehtuneista ihmissuhteista puhumattakaan. Työhyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, mutta ennen kaikkea freelancerilta puuttuu siitä yksi merkittävä osa: työyhteisön tuki. Hän on myös itse vastuussa ajankäytöstä, ylitöistä, lomista, terveydenhuollosta, tyky- ja tyhy-päivistä, kehityskeskusteluista, työturvallisuudesta ja työn kuormittavuuden hallinnasta.

Taidekoulutus on hyvä pohja tekemiseen, mutta itse työtapa opettaa freelancer-työn tekijöitä. Nykyinen jatkuvan oppimisen ideaalin toteuttaminen tapahtuu täysin freelancerin omalla vastuulla, ajalla ja varoilla. Osaamisen kehittäminen koostuu paljolti semi-, non- ja informaalista työssä oppimisesta. Freelance-työssä kasvavat niin sosiaaliset kuin tuotannollisetkin taidot, samoin sopimukselliset ja rahoitusten hakemisen taidot sekä itsensä markkinointi ja johtaminen, oman työn organisointi, kyky tehdä työtä ja selviytyä epävarmoissa tilanteissa. Freelancerilla onkin kompetenssia, ketteryyttä, resilienssienssiä ynnä muita nykyajan työntekijän ideaaliominaisuuksia. Freelancer on nykytyön mallikansalainen!

Freelance-työtä tehdään erilaisin sopimuksin

Sopimuksiin liittyvässä ryhmätyössä tunnistettiin neuvottelutilanteiden hankaluus. Neuvottelutilanteet tuottavat monelle kylmän hien otsalle, erityisesti kun kyse on omasta toimeentulosta. Freelance-työtä tekevät voivat hankkia elantonsa monella eri sopimuksella: työsuhteessa, yrittäjänä, työkorvauksien saajana sekä tekijänoikeuksien avulla. Erilaiset sopimukset asettavat freelance-työtä tekevät eriarvoiseen asemaan sosiaaliturvan suhteen. Sairastapauksissa työsuhteessa oleva freelancer voi keskittyä lepoon ja paranemiseen, kun taas yrittäjänä toimiva joutuu hoitamaan itselleen sijaisen tai järjestelemään työnsä uudelleen. Omat neuvottelutaidot nousevat arvoonsa silloin kun työtä ei tehdäkään perinteisesti työsuhteessa eikä taustalla ei ole turvana työlainsäädäntöä.

Taitelijaliitot tekevät jatkuvasti arvokasta neuvontatyötä. Työn tilaajien ja työn tekijöiden välisiin neuvotteluihin liiton on kuitenkin vaikea iskeä, varsinkin jos kyseessä on kahden yrityksen väliset neuvottelut. Temessä ja Muusikkojen liitossa jokainen jäsen voi laittaa sopimuksensa liittoon kommentoitavaksi. Oli kyse niin freelancer-jäsenestä kuin perinteisessä työsuhteessa olevasta työntekijästä. Liitosta saa apua työhön sisältyviin kuluihin ja työpanoksen totuudenmukaiseen hinnoitteluun. Tavoitteena estää alihinnoittelu ja turvata työn tekeminen siitä ansaitulla korvauksella. Joskus on hankala hahmottaa, onko järkevää matkustaa ja majoittua omakustanteisesti toiselle puolelle Suomea mielenkiintoisen proggiksen takia. Luovilla aloilla osaamista ei tarvitse jakaa ilmaiseksi. Samalla periaatteella toimivat myös ammattiliitot tarjoten palveluitaan maksaville jäsenilleen.

Ryhmässä keskusteltiin ammattiliittojen erilaisista käytänteistä suhteessa freelance-työhön. Ala hyötyisikin liittojen tiiviimmästä keskustelusta ja hyvien käytänteiden levittämisestä. Toiselta voitaisiin oppia paljon ja omia hyviä tapoja voitaisiin viedä eteenpäin. Käytännön tekemistä ja arjen freelance-työtä helpottaisivat valmiiden työkalujen käyttö, joita jo löytyy erilaisien laskureiden muodossa ja sopimuspohjiin liittyen. Erityisesti tuottajapuolelta löytyy laskureita, joiden avulla voitaisiin varmistaa korvausten ja palkkojen oikeudenmukaisuudet.

Työhyvinvointipalveluiden saatavuutta ja tiedon saamista paremmaksi

Työhyvinvointiryhmässä freelancerit tunnistivat aluksi, että freelancereille on työhyvinvointiin liittyviä palveluita tarjolla, mutta niiden pariin ei löydetä. Jotkut liitot tarjoavat työterveyspalveluita omakustannushintaan, toiset tarjoavat työnohjausta tai järjestävät ryhmätyönohjausta. Lisäksi esimerkiksi Taike tekee selvitystä siitä, miten freelancereiden työterveyspalvelut pitäisi järjestää. Myös Mela tarjoaa työhyvinvointipalvelua.

Ryhmä jatkoi tunnistamaan kehittämistarpeita. Tärkeäksi nousi se, että palveluiden saatavuutta ja tiedon saamista pitää kohentaa. Siihen olisi hyvä olla paikka, josta saisi tietoa soittamalla (freelance-luottamusmies tai freelance-neuvola). Freelance-neuvolalla ryhmä tarkoitti paikkaa, josta saa kaiken tarpeellisen tiedon ja josta pystytään ohjaamaan eteenpäin. Jossa myös osattaisiin tukea yksinäistä työtä tekevää. Palvelua tarjotaan sekä virkamiehille (te-toimistot, Kela, sosiaalipalvelut) että yksittäisille freelancereille. Neuvola voisi olla TE-keskuksien tai uusyrityskeskusten tai Taiken yhteyteen perustettava valtakunnallinen osasto/neuvola, jotta alueelliset erot tasoittuisivat ja kaikkialla osattaisiin neuvoa. Tänne myös yksityiset ihmiset voisivat soittaa. Neuvolan palvelu voisi olla täysin digitaalista.

Lisäksi ryhmässä pohdittiin, mitä tapahtuisi, jos Taike muuttaisi apurahat palkaksi ja tarjoaisi työnantajapalvelut. Tämä vaatisi valtiolta rahoituksen kaksinkertaistamista. Toisaalta säästöjä syntyisi jonnekin muualle (asumistuki, työttömyysturva, terveysmenot). Isoja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvittaisiin, jos luotaisiin kolmas kategoria työntekijän ja yrittäjän väliin. Lisäksi silloin syntyy lisää rajapintoja, joiden välillä tulee ristiriitoja. Uuden kategorian luomisen tarvetta voisi vähentää, jos tämä tekemisen tapa tehtäisiin tutuksi.

Jatkuva oppiminen sisältää freelancereiden osaamisen tunnistamista ja kehittämistä

Freelancer-työssä on tavanomaista tehdä useaa työtä ja toisinaan työt ovat myös eri ammattialoilta. Taiteenalalla vallitsee jonkinlainen konsensus siitä, että taiteilijan työnkuva tulee monipuolistumaan. Monet taiteilijat työskentelevät myös muualla kuin taiteen instituutioissa. Tästä puhutaan yhteisötaiteena, joka nähdään kentällä mahdollisuutena laajentaa taiteen kentän alaa ja parantaa samalla alan ammattilaisten työmahdollisuuksia.

Jotta työskentely useammalla ammattialalla onnistuu mahdollisimman luontevasti, on siirrettävät osaamisalueet osattava tunnistaa freelancereiden nykyisistä osaamisalueista. Tämä voi olla vaikeaa ammattilaisten itsensä ohella heidän työnsä potentiaalisille ostajille, sillä merkittävä osa tiedoista ja taidoista on työssä opittua ja niiltä puuttuu koulutusten mukanaan tuoma muoto ja status. Osaamisalueiden parempi tunnistaminen, sanoittaminen ja ulospäin kommunikoiminen on keskeinen tapa parantaa freelancereiden tilannetta jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Taiteen ja kulttuurin alan toimijat ovat havainneet, että monilla muilla aloilla työskennellään varsin samanlaisten asioiden parissa mutta niillä käytetyt käsitteet ovat erilaisia. Samoista asioista puhutaan kuin eri kielillä, mikä luo tarpeen ammattialojen väliselle tulkkaukselle.

Tarvetta tunnistettiin olevan myös erilaisille helposti ja edullisesti saatavilla oleville lisäkoulutuksille. Tärkeää olisi, että työvoimapalveluissa osattaisiin tunnistaa ja tarjota näitä eri alojen koulutuksia työllistymismahdollisuuksia lisäävinä työvoimapoliittisina koulutuksina. Kentällä on havaittu kiinnostusta etsiä mahdollisuuksia esimerkiksi taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisten pätevöittämiseen sotehy-sektorin tehtäviin. Toisaalta ammattialakohtaisesti eriytyneille ja mentorointia sisältäville yrittäjyys- ja johtamiskoulutuksille on esitetty olevan tarvetta. Verkkokinkereihin osallistuneet pitivät tärkeinä mahdollisuuksia verkkoperustaiseen opiskeluun, jotta Suomen eri alueilla asuvilla olisi yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet.

Freet2030-hankkeen 31 ideaa freelance-työn kohentamiseksi

  1. Agentuurit
  2. Allianssi-malli, joka tuo turvaa, mutta mahdollistaa oman taiteellisen uran tekemisen
  3. Aluekeskuksiin työnohjauskonsultti
  4. Apurahat pienemmälle joukolle ja pidemmälle ajalle -> tekijöille kunnon palkka
  5. Apurahat suuremmalle joukolle ja lyhyemmälle ajalle -> nuorille pääsy alalle
  6. Checklist ja koulutuspaketti laskuttamiseen
  7. Eduskunnan lobbaus, työlainsäädäntö
  8. Freelancerien oma etujärjestö, yhdistys
  9. Freelancerien oma luottamusmies
  10. Freelance-neuvola: kehityskeskustelut, työterveyshuolto, täydennyskoulutus, freelancerin hyvinvoinnin kokonaisvaltainen seuranta
  11. Freelance-kategorian, käsitteen vahvistaminen: palkansaajan ja yrittäjän lisänä työmarkkinoilla
  12. Jatkuvaa oppimista tukeva opintopaketti esim. Humakiin
  13. Kansalaispalkka
  14. Laitoksissa oma tila vieraileville, vapaille tuotannoille
  15. Life coach liittoon, kokonaisvaltaiset kehityskeskustelut
  16. Liikkuva, palkattu tuottaja eri ryhmille
  17. Managerit
  18. Monialainen yhteisömuoto, toiminta-alusta (taiteilijat yksin liian pieni ryhmä)
  19. Perustulo
  20. Taiteilijapalkka
  21. Tuotantoalustat, perustetaan erilaisia
  22. Tuotantolomittajat
  23. Tuottajalinjat kaikille koulutusaloille
  24. Tuottajaverkostot ja verkkoalusta (ks. Pirkanmaan Tuottajapankki, Treen AMK)
  25. Tutorit, sparraajat
  26. Työnantaja-osaamisen lisääminen koulutuksilla
  27. Työnvälitystinderi
  28. Valtakunnallinen osuuskunta
  29. VOS-tuesta korvamerkittäisiin osa vapaille produktioille, esim. laitosteatteriyhteistyönä
  30. Välittäjäporras ja byrokratiatuki, josta saa apua sopimuksiin
  31. Yrittäjä-osaamisen vahvistaminen jo perusopinnoissa

Anna Anttila, Anu Järvensivu, Sikke Leinikki & Milla Lähdeniemi 

Kirjoittajat ovat tutkijoita ja vetävät Temen Freet2030 -hanketta

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..