Meteli on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen jäsenlehti

Kuva Jungwoo Hong Unsplash

Ammattiyhdistysliike ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva saari

Teme valmistautuu työmarkkinasyksyyn ja TES-neuvotteluihin. Temen toiminnanjohtaja Karola Baran korostaa työntekijöiden työssäjaksamista. Temen puheenjohtaja Atro Kahiluotoa kiinnostaa ekologinen jälleenrakennus ja ilmastoasioiden kytkeminen työelämään.Kuluva vuosi on superpoliittinen. EU- ja eduskuntavaalien sekä hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen käynnistyy tiukka työmarkkinasyksy. Sen vaikeuskertoimia on lisätty julkisuudessa pitkin elokuuta tiukoilla kannanotoilla. Myös Teme valmistautuu TES-neuvotteluihin. Kysyin toiminnanjohtaja Karola Baranilta ja puheenjohtaja Atro Kahiluodolta syksyn haasteista ja tavoitteista.

Atro Kahiluoto valittiin Temen puheenjohtajaksi huhtikuussa. Kahiluoto on teatteriohjaaja ja näyttämötaiteen taiteilijaprofessori. Hän on toiminut laaja-alaisesti taiteen kentällä: yli 70 teatteriohjausta, näytelmäkäsikirjoituksia ja kuunnelmia ja nyt hän työskentelee mm. nykytanssiryhmän kanssa. Hän on myös poliittisesti aktiivinen kansalainen, jonka puoliso on Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Atro Kahiluoto on toiminut Temessä luottamustoimisena aiemminkin: Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry:n puheenjohtajana ja Temen hallituksessa vuosina 2006-2010. Tultuaan nyt huhtikuussa valituksi Temen puheenjohtajaksi, hän kirjoitti jäsenille linjapuheenvuoron.

– Väki tuntuu olevan innostunutta ja sitoutunutta. Minusta näyttää, että ihmiset ovat huomanneet, että työelämään ja yhteiskuntaan voi Temen kautta vaikuttaa ja ihmisillä on myös halua tarttua tähän mahdollisuuteen, Kahiluoto iloitsee.

Puheenjohtajan ja hallituksen työssä on valtavasti ns. näkymätöntä asiantuntijatyötä: kokouksia, muistioita, selvityksiä, taustoihin ja historiaan perehtymistä, kannanottoja. Kahiluoto toteaa, että tarkempi työnjako ja priorisointi toiminnanjohtaja Karola Baranin kanssa on vielä työn alla.

– Haluan aluksi kuunnella ja perehtyä enkä marssia sisään raamit kaulassa jonkin oman mission kanssa. Mutta kuten linjapuheenvuorossanikin sanoin, vähän pitemmällä tähtäimellä minua kyllä kiinnostaa nimenomaan Temen – ja yleensä ammattiyhdistysliikkeen – mahdollisuudet olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja ekologisessa jälleenrakennuksessa. Ne ovat kuitenkin kaiken työelämämmekin tulevaisuuden fundamenttejä. Myös yleistä yhteiskunnallista ilmapiiriä ja erityisesti äärioikeiston nousua on syytä pitää silmällä. Ammattiyhdistysliike ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva saari, Kahiluoto sanoo painokkaasti.

Temen hallituksen syksy starttaa kokouksella 30.8. Kahiluoto nostaa esityslistalta mm. uusien hallituksen jäsenten perehdyttämisen ja Temen palvelukonseptin tarkistamisen.

– Karola täydentää vielä esityslistaa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon ehdimme kokouksessa paneutua yleisempiin kysymyksiin, kuten Temen strategian uudistustyöhön ja työehtosopimuksiin. Kokoukset eivät saa olla pelkkää ”suorittamista”, vaan periaatteelliselle pohdinnalle on jätettävä aikaa, Kahiluoto pohtii.

Temen yksi painopisteistä TES-neuvotteluissa tulee olemaan työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen turvaaminen.

”Edessä hurja työmarkkinakierros: Julkisen sektorin naisvaltaiset alat vaativat vientialoja selvästi suuremmat palkankorotukset. Tehy ja JHL tyrmäävät työnantajan vaatimukset vientivetoisesta palkkakierroksesta ja vaativat budjettiriihestä rahaa palkankorotuksiin.” (Yle 15.8. )

Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies varoitteli palkansaajaliittoja tavoittelemasta liian suuria palkankorotuksia (Yle 18.8.)

STTK:n Antti Palola puolestaan totesi, että ”asioita lukitaan ennen kuin neuvottelupöytään on kunnolla istuttu.” (STTK 19.8.)

– Antti Palola osuu naulan kantaan, mutta suhtaudun tulevaan syksyyn rauhallisesti. Teme neuvottelee seitsemän työehtosopimusta tällä kierroksella ja neuvotteluissa osapuolilla on omat tavoitteensa ja lähtökohtansa – Temellä omansa ja työnantajaliitoilla omansa. Neuvotteluissa on kyse näiden yhteensovittamisesta, kompromissista, Karola Baran toteaa.

Luvassa on siis vaativa työmarkkinasyksy. Teme neuvottelee 8 työehtosopimusta: Paltan kanssa kolme, Suomen Teatterit ry:n kanssa kaksi, Yleisradion kanssa yhden, Mediaringin kanssa yhden ja Tikkurilan teatterin kanssa yhden työehtosopimuksen. Nämä työehtosopimukset ovat katkolla 30.11.2019 – 31.3.2020. Ne irtisanotaan hyvissä ajoissa ennen päättymispäivää, sillä sopimusneuvottelut alkavat ennen sopimuksen umpeutumista. Kun työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt, alkaa sopimukseton tila, ellei uusia sopimuksia ole saatu neuvoteltua. Sopimuksettoman tilan aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on solmittu. Sopimuksettomana aikana ammattiliitot voivat ryhtyä laillisiin työtaistelutoimenpiteisiin, muina aikoina työtaistelut olisivat laittomia.

Teatterialan työehtosopimus ja Tanssinopettajien työehtosopimus edustavat hyvin pienipalkkaisia aloja. Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen palkat ovat paremmat, mutta työsuhteet ovat lyhyitä ja työttömyyttä on paljon. Millaisia linjauksia työryhmissä on tehty näiden kolmen TES:n osalta?

– Teme on erityisen huolissaan työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Työelämän koventuessa ja työurien pidentyessä me etsimme ratkaisuita siihen, että työntekijät pysyvät työelämän menossa mukana, sanoo Karola Baran painokkaasti.

– Meillä on työehtosopimuksistamme hyvä käsitys. Jokainen taideala on omansa ja kullakin on erityispiirteensä. Luottamusmiesten ja hallitusten aktiivijäsenten kanssa olemme priorisoineet TES-tavoitteet tulevalle kierrokselle. Näistä tehdään vielä yhteenvetoa ja laadullista analyysiä. Palkankorotuksista neuvotteleminen jätetään yleensä neuvotteluiden loppuvaiheeseen. On kuitenkin tärkeää, että työntekijöiden ostovoima ei heikkene ja he saavat asialliset palkankorotukset myös tulevina vuosina, Baran arvioi.

Mitä arvelet kilpailukykysopimuksen, kikyn, tulevaisuudesta?

– Työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat aivan eri linjoilla kikyn tulevaisuudesta. Itse koen, että siitä on luovuttava. Luoville aloille kiky soveltuu erittäin huonosti. Taidealoilla ollaan töissä rakkaudesta ja intohimosta alaan, töitä tehdään joustavalla asenteella ja pienillä palkoilla. Luovilla aloilla on paljon freelancervaltaista pätkä- ja keikkatyötä sekä työttömyyttä. Tähän kiky istuu huonosti ja tuntuu lähinnä latistavalta ja loukkaavalta, Baran toteaa.

Kirjoitin Metelissä viime viikolla, että koko ay-liikkeen on ryhdyttävä ”suvaamaan”. Miten tämä tulee näkymään Temen TES-neuvotteluissa?

– Suvauksella tarkoitetaan sukupuolivaikutusten arviointia ja se on hyvin kokonaisvaltainen asia. Meillä on Teatterialan työehtosopimus, jossa ammattinimikkeistä paistaa edelleen sukupuoli, kuten näyttämömies, valo- ja äänimies. Näitä ”miesammatteja” tekevät kaikki sukupuoleen katsomatta. Tavoitteenamme onkin poistaa sukupuoleen perustuva jaottelu ja arvioida laajemmin onko meidän eri työehtosopimuksissa kohtia, jotka eivät ole tasa-arvoisia, reiluja ja siten tämän ajan mukaisia. Työ on tarkoitus aloittaa tällä kierroksella, Baran kertoo.

Temen edustamat luovat alat ovat julkisesta rahoituksesta ja Veikkauksen tuesta voimakkaasti riippuvaisia. Rahoitusvaje on ilmeinen teatterin, tanssin, sirkuksen ja elokuvataiteen aloilla. Lisäksi työllistyminen on vaikeaa, freelanceriutta on paljon eli työtä tehdään pätkissä ja lyhyissä projekteissa sekä työttömyyttä on paljon.

Teme esittää edustamilleen taidealoille lisärahaa hyvin kohtuulliset noin 30 miljoonaa euroa. Temen hallitusohjelmatavoitteissa todetaan, että tanssin ja sirkuksen vapaa kenttä tarvitsisi noin 10 miljoonaa euroa lisärahaa, VOS-teattereiden rahoitusvaje on noin 10 miljoonaa ja elokuvataide tarvitsisi noin 10 miljoonaa kiriäkseen umpeen muiden Pohjoismaiden rahoitustasoa. Temen tavoite kaksi prosenttia taiteelle ja kulttuurille on kallis tavoite, mutta yksi prosentti ei riitä, kun esim. soveltava draama tuntuu pyrkivän taiderahoituksen piiriin. Miten kommentoit rahoituksen korotuspaineita?

– Nyt avasit Pandoran lippaan! Toivottavasti Metelin palstatila riittää! Taiteen itseisarvo on kaiken A ja O. Taide on, ja sen tuleekin olla, julkisesti rahoitettua. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetissa on vuonna 2020 VM:n esityksessä noin 456 miljoonaa (0,82% koko budjetista). Noin puolet tästä rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotolla. Taiteen ja kulttuurin osuus pysynyt vuosina 2010-2018 lähes muuttumattomana – noin 0,8 %. Taiteen ja kulttuurin osuuden nosto yhteen prosenttiin valtion budjetissa pitäisi tehdä tehtävä välittömästi, vaikka se ei riitä! Vuoden 2020 talousarviossa tämä tarkoittaisi noin sadan miljoonan euron lisämäärärahaa, Baran laskee.

Baran toteaa, että OKM:n tekemässä budjettiesityksessä taiteen ja kulttuurin osuus oli noin 0,9%:n luokkaa valtion (55,5 miljardin euron) kokonaisbudjetista. Syyskuun puolivälin jälkeen käydään maan hallituksen neuvottelut ja lopullinen talousarvio vuodelle 2020 julkaistaan 7.10.2019.

– Teme haluaa kasvattaa taiteen ja kulttuurin rahoitusta pitkällä aikavälillä. Määrärahalisäys on tarpeellinen niin valtionosuusuudistuksen toimeenpanemiseksi kuin vapaan kentän uudistusten toimeenpanemiseksi sekä esimerkiksi taiteilija-apurahojen uudistamiseen, taiteilija-apurahojen sekä -eläkkeiden määrän kasvattamiseen, av-alan tuen korottamiseen. Toivon, että Suomessa ymmärretään, miten järkevää on satsata taiteeseen ja kulttuuriin. Muutama Euroopan maa on viime aikoina tehnyt niin ja Suomi saisi mennä perässä, Baran innostuu.

Teme on kiinnittänyt vuosien varrella paljon huomiota siihen, miten aliresursointi näkyy työehdoissa. Esimerkiksi elokuvien tuen osalta Suomen satsaukset ovat huomattavasti pienemmät kuin muiden Pohjoismaiden tuet ja tämä näkyy  ennakkovalmistelupäivien ja kuvauspäivien määrissä, työpäivien ja -viikkojen pituudessa, lepoajoissa ja palkoissa. Työntekijät uupuvat. Työn ja perheen yhteensovittaminen on todella vaikeaa. Jopa nuoretkin työntekijät hakeutuvat unelma-ammatistaan pois, koska eivät jaksa ja joutuvat sairastamaan omalla kustannuksella. Työnantajataidoissa on paljon parantamisen varaa.

– On tärkeää kehittää mm. av-alan tuotantokannustinjärjestelmää, koska sitä kautta Suomeen saadaan ulkomaisia tuotantoja, jotka hyödyntävät suomalaista yhteiskuntaa, tuovat euroja Suomeen ja lisäksi antavat rahallisen panoksen ohella meille uutta osaamista ja ammattitaitoa, Baran arvioi.

Onneksi hallitusohjelma on kulttuurimyönteinen

Baran muistuttaa, että ammattimaisella esittävällä taiteella on merkittävä asema Suomessa mm. historiallisesti ja alueellisesti. Teatterilla, tanssilla, sirkuksella ja oopperalla on katsojia yhteensä  3,9 miljoonaa (Teatteritilastot 2018).

– Suuri osa taidelaitosten kuluista, jopa 70 %, on henkilöstömenoja. Tämä johtuu siitä, että esitykset rakennetaan ”käsityönä”. Ne perustuvat ihmisten läsnäoloon, Baran toteaa.

Baran on huolissaan vuonna 2017 aloitetusta valtionosuusalojen rahoitusuudistuksen valmistelusta. Sitä ei saa hänen mukaansa vesittää vain jakamalla riittämättömiä resursseja uudella tavalla.

– VOS-teattereihin tulee lisätä määrärahoja ainakin se 10 miljoonaa eli vuodesta 2012 jäädytettyjen indeksien verran. Ja vapaa kenttä tarvitsee kipeästi lisäresursseja, sillä se on kasvanut valtavasti. Teatterikeskuksen mukaan vapaa kenttä tavoittaa jopa 20 % kaikista teatterin, tanssin ja sirkuksen katsojista. Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolinen esittävän taiteen kenttä tuottaa paljon esityksiä erityisryhmille ja mm. lapsille ja vanhuksille. Sen piirissä tuotetaan merkittävä osa suomalaisista tanssiesityksistä ja kaikki nykysirkusteokset, Baran arvioi.

– Lisäksi temeläisten taideopettajien toimeentulo on heikkoa. Tanssi- ja muut taidekoulut elävät säästöliekillä, vaikka ne tekevät yhteiskunnallisesti valtavan tärkeää työtä. Tilanne huononee huomattavasti, kun mennään kehä III:n ulkopuolelle. Palkat ovat pienet ja erityisesti kesäaikaan opettajia lomautetaan. Taideopetuksen puolella lisäykset taiteen perusopetukseen toisivat alan toimijoille lisää pelivaraa, joka se taas heijastuisi myös työehtoihin, Baran sanoo.

Taiteilijoiden toimeentulo on yleisesti ottaen heikko, kuten tutkija Kaija Rensujeff on Taiteilijan asema -tutkimuksissa todennut. Taiteilijoiden määrä on kasvanut, mutta taiteen tuki ja apurahajärjestelmä eivät ole pysyneet mukana. Tämän seurauksena kilpailu apurahoista on ankaraa. Siksi taiteilija-apurahojen määrää ja tasoa on Baranin mukaan korotettava. Sadan apurahan lisäys maksaisi Taiken mukaan vain noin kolme miljoonaa.

– Jotain positiivista on ilmassa. Hallitusohjelma on kulttuurimyönteinen. Taiteen ja kulttuurin osuus näyttää nousevan vähitellen yhteen prosenttiin valtion budjetin loppusummasta. Lisäksi valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2020 on toiveikas. VOS-toimijoille on luvassa lisärahaa ja av-alan tuotantokannustimeen sekä apurahoihin on lisätty jonkin verran määrärahaa. Erittäin ikävä yllätys on tekijänoikeuskorvauksiin liittyvän hyvitysmaksun leikkaaminen 11 miljoonasta seitsemään miljoonaan. Joten työtä taiteen ja kulttuurin resurssien puolesta jatketaan sitkeästi. Keväällä kiersin kaikki isot puolueet puhumassa taiteen ja kulttuurin rahoituksen puolesta ja Temen hallitusohjelmatavoitteista, Baran toteaa.

Taetteriohjaaja ja Temen puheenjohtaja Atro Kahiluoto

Lakimies ja Temen toiminnanjohtaja Karola Baran

Päätoimittaja ja Temen tiedottaja Anne Saveljeff

savel@teme.fi, 050 539 0746

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..