Kuva: Unsplash / thought catalog

Pätkätyöntekijät saikulla omaan piikkiin?

Elokuva- ja TV-alalla työskentelevät puhuvat kasvavasta jaksamis- ja uupumisongelmasta. Sairaspoissaoloja tarkastelemalla uupuminen ei välttämättä tule esiin, koska lyhyet määräaikaiset työsuhteet yleensä loppuvat ja ihminen päätyy sairastamaan omalla kustannuksellaan tai työttömänä. Jääkö sairastaminen tilastoissa näkymättömiin, kun työsuhteena on muu kuin vakituinen työ?

Luin viime viikonloppuna Long Playn pitkän artikkelin Yön sankarit, joka käsitteli unettomuutta. Artikkelissa kerrottiin, että Työterveyslaitoksen tutkimuksien mukaan univajetta ja unihäiriöitä on eniten niillä, jotka tekevät vuoro-, yli- tai jaksotyötä. Elokuva- ja TV-alalla työskentelevät tekevät kaikkea näitä kolmea. Olen huomannut viimeisen kolmen vuoden aikana, jotka olen ollut Temessä töissä, että huolet koskien uupumista ja työssäjaksamista ovat lisääntyneet.

Syy uupumiseen jaksotyössä?

Yksi syy väsymiseen ja uupumiseen voi löytyä jaksotyöstä. Jaksotyössä toteutunutta työaikaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa jaksotyöllä voi joutua tekemään kolmen peräkkäisen viikon aikana 150 tuntia töitä. Jaksotyö on otettu viime vuosina laajasti käyttöön elokuva- ja TV-alalla. Jaksotyö itsessään ei ole ongelmallinen, mikäli sitä käytetään oikein.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan keskeisin ongelma jaksotyössä on liian lyhyt vuorokausilepo. Palautumisaika jää liian lyhyeksi. THL:n mukaan, jos kahden vuoron välillä on alle 11 tuntia, väsymys lisääntyy. Jaksotyössä lepoaika voi lain mukaan olla yhdeksän tuntia.

Tuijotan edessäni olevia Temen jäsenten työaikakirjanpitoja. Saman viikon aikana on ollut sekaisin niin iltavuoroa, yötyötä kuin aikaista aamuvuoroa. Työpäivät ovat olleet 10-12 tuntisia ja päälle vielä työmatkat. Lisäksi töitä on tehty myös viikonloppuna. Lasken, että vaikka lepoaika on lain mukainen, se ei voi riittää palautumiseen. On varmaan selvää, että väärinkäytettynä jaksotyö vaikeuttaa kenen tahansa vapaa-aikaa ja elämänhallinta. Siitä kärsivät perheet, lemmikit, kuin muut sosiaaliset suhteen.

Näkymätön ongelma

Suomalainen palkkatyöyhteiskunta on rakennettu 1970-80 luvulla vakituisen ja kokoaikaisen työsuhteen varaan. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työnantaja on lähtökohtaisesti kiinnostuneempi työntekijän jaksamisesta, koska uupumisesta mahdolliset syntyvät sairaspoissaolot kaatuvat työnantajan huoleksi ja maksettavaksi.

Elokuva- ja TV-alalla työskentelevien työsuhteet ovat valtaosaksi lyhyitä määräaikaisia palkkatyösuhteita. Usein kuulee sanottavan, että ihanaa kun raskas tuotanto loppuu ja pääsee työttömänä lepäämään. Työsuhteet päättyvät ja ihmiset jäävät uupumuksen kanssa yksin. Sairastaminen tapahtuu omalla ajalla, näkymättömissä sairaspoissaolotilastoista. Käsissä on mahdollisesti kasvava ja näkymätön ongelma, tikittävä aikapommi, johon on vaikea päästä käsiksi, koska olemassa olevat tilastointimenetelmät eivät sitä tavoita ja tunnista.

Apua kuormittaviin työvuoroluetteloihin digitalisaatiosta

Työvuorosuunnitteluun voi ottaa mallia muilta aloilta. THL tutki vuosina 2008-2015 erilaisten työvuorojen vaikutusta sairaaloissa työskentelevien uneen, väsymykseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Lyhyiden vuorovälien ja yövuorojen vähentäminen paransi työntekijöiden vireyttä ja väsymyshaittoja. Tutkimuksen pohjalta Titania vuorosuunnitteluohjelmaan tulivat ns. liikennevalot varoittamaan vuorolistan tekijää, jos työajoista uhkaa tulla liian kuormittavia. Miten mainio idea olisi käyttää digitalisaatiota apuna myös elokuva- ja TV-alan työvuorosuunnitteluun ja parempaan jaksamiseen.

Haastan nyt elokuva- ja TV-alan niin työntekijät, työnantajat, rahoittajat kuin kanavat yhteisesti pohtimaan ratkaisuja työssäjaksamiseen. Jos ammattilaiset uupuvat ja lopettavat työuransa siinä vaiheessa, kun osaaminen olisi parhaimmillaan käykö silloin niin, että arvokas osaamispääoma häviää?

Koulutuksia keväällä 2019

Temen jäsenille on tarjolla runsaasti maksuttomia työoikeuden koulutuksia tulevana keväänä. Tule ottamaan oma työelämä haltuun.

7. – 8.5.2019 Elokuva- ja TV-alan työoikeuden koulutussarja. Keskeisenä järjestäjänä Temen lisäksi Palta, APFI ja Journalistiliitto yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen.

15.5 Työoikeuden koulutus elokuva- ja TV-alan ammattilaisille osa II: Aiheena mm. työsuojelu, jaksotyö, työaikasuunnittelu ja työvuoroluettelot, häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä ylityöt ja lepoajat. Kouluttajina dosentti Jaana Paanetoja, Marika Väisänen (Teme) ja Terhi Tarvainen (Journalistiliitto).  Lisätietoa ja ilmoittautuminen.

Marika Väisänen

Temen työehtoasiantuntija elokuva- ja TV-alalla

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..