Meteli on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen jäsenlehti

Kuva Lloyd Dirks, Unsplash

Teatteritilastot tuntevat teatterialan

Teatterin tiedotuskeskuksen julkaisema Teatteritilastot antaa yleiskuvan teattereiden toiminnan ja talouden volyymeista, kuten esim. julkisen tuen määrät kunnilta ja valtiolta, palkat teattereittain ja ammattinimikkeittäin sekä työn määrä henkilötyövuosina.

”Naisen euro on teatterialalla 93 senttiä”

Teatteritilastojen pohjalta ammattilaiset voivat seurata alan palkkakehitystä ja verrata omaa palkkaansa alan yleiseen tasoon. Teatterialan työehtosopimuksessa on minimipalkat.

Teatterialan palkat ovat nousseet 10 vuodessa 21%. Kuntapuolella samalla aikavälillä palkkakehitys on ollut 18,3 % ja yksityisellä sektorilla 17,7%. Prosentuaalinen nousu teatterialalla on korkeampi, mutta euromääräiset palkat huomattavasti pienemmät. Teatteri on matalapalkka-ala.

Säännöllisen työn keskipalkat olivat Tilastokeskuksen ja Teatteritilastojen mukaan:

v. 2008 v. 2018
Teatteriala 2425,- 2942,-
Kuntasektori 2614,- 3094,-
Yksityinen sektori 3037,- 3575,-

 

Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit (STOD) ry:n puheenjohtaja Anna-Maria Klintrup on seurannut Teatteritilastoja tiiviisti parikymmentä vuotta. Teatteritilastoissa näkyy 13 ohjaajan keskipalkka ja se oli viime vuonna 3689,50 (mediaani 3499,20). Dramaturgeja tilastossa on myös 13 ja heidän keskipalkkansa 3776,11 (mediaani 3575,76).

– Todellisuus palkkaneuvotteluissa on toinen. Kokeneillekin ohjaajille tarjotaan 3200 ja harvoin palkkaan saa kokemuslisiä. Edellä mainitut palkkatilastot vastaavat yksityisen sektorin keskipalkkoja, mutta vastuuseen ja koulutukseen verrattuna ohjaajien ja dramaturgien palkat ovat jälkeenjääneitä. Siksi STOD antoi viitisen vuotta sitten palkkasuosituksen, jonka mukaan ohjaajan ja dramaturgin palkan tulee olla vähintään 3300 euroa kuukaudessa. Tilanne on siis hiukan parantunut, mutta palkkojen tulisi alkaa 4:lla. Tosin VOS-teattereiden ulkopuolisella kentällä ohjaaja voi vain haaveilla 3:lla alkavasta kuukausipalkasta, Klintrup toteaa.

Henkilötyövuosien (HTV) osalta tiedot ovat hämmentäviä Teatteritilastossa, kun lukuja tarkastelee talokohtaisesti. Vakituisia dramaturgeja on 13,5 henkilötyövuoden edestä. Kiinnitettyjä ohjaajia on 17,7 henkilötyövuotta. Monissa taloissa on vain 0,5 – 0,8 ohjaajatyövuotta. Tämä on laskennallista eikä HTV kerro ohjaajien määrää henkilöinä. Palkkatilasto on lähempänä totuutta (13).

– Vierailevien ohjaajien määrä on noussut 2000-luvulla hitaan tasaisesti. Kymmenen vuoden ajanjaksolla vierailuohjausten määrä on noussut 16 %, koska kiinnitettyjä ohjaajia on niin vähän. Tämä vaikuttaa teatteritaiteeseen ja ohjelmistosuunnitteluun. Keikalla olevat vierailijat eivät rakenna ohjelmistoja. Se jää liiaksi teatterinjohtajien harteille. Kenenkään ei pitäisi tehdä pitkäjänteistä kehittämistyötä yksin, sillä se on tiimityötä. Tämän takia kiinnitetyt, ammattitaitoiset ohjaajat ja dramaturgit olisivat elintärkeitä laadukkaan sisällön takaamiseksi, Klintrup toteaa painokkaasti.

STOD on vuodesta 2014 selvittänyt ketkä ohjaavat VOS-teattereissa ja mikä on heidän pätevyytensä.

– STOD on huolissaan siitä, että ohjaamisesta on tullut ”ryhtymisammatti”, jossa melkein kuka tahansa voi ryhtyä ohjaajaksi. Rajanveto on hankalaa eikä ohjaajan ammattia ole suojattu sen kummemmin kuin teatterinjohtajankaan ammattia. Mutta molemmat ammatit vaativat pätevöitymistä ja työnjohdollisia taitoja. Kukaan ei ole seppä syntyessään. STOD toivoo, että teattereiden rekrytoinnista vastaavat tahot pitäisivät ohjenuoranaan ammattilaisuutta. Tämä ei saa olla rahasta kiinni, Klintrup toteaa.

TINFOn johtaja Hanna Helavuori toteaa, että taiteellisen teatterin/esittävän taiteen ja ohjaamisen kaventuneesta tilasta onkin käyty kriittistä keskustelua. Helavuori kiittelee Alma Lehmuskallion ja Piia Peltolan STOD:lle tekemää selvitystyötä ohjauksista.

Helavuori muistuttaa, että tilastojen tehtävä on luokitella. Ne luovat aikasarjoja ja kokonaiskuvia sekä tekevät toistojen myötä muutokset näkyviksi. Tilastot kertovat kuitenkin Helavuoren mukaan osatotuuden, kuten palkkatilastointi, jonka TINFO tuottaa valtionosuusteattereiden osalta Tilastokeskuksen palkkatilastointiluokittelun mukaisesti.

Teatteritilastoista ei välity taidetyön tekijöiden arkiset kokemukset ja juuri tästä syystä tilastot tarvitsevat rinnalleen laadullista ja kokemuksellista tietoa. Ajattelen laadullisella täydentävällä tiedolla organisaatioiden/toimijoiden/yhteisöjen toiminnan sisäistä sekä toisaalta ulkoista, esim. katsojiin ja sidosryhmiin liittyvää vaikuttavuutta.  Selvitetään myös teosideoiden omaperäisyyttä, tuotannon ammattimaista laatua jne. Tällaisilla kysymyspatteristoilla päästäisiin käsiksi esimerkiksi laatuun. Britanniassa ja Australiassa on kehitetty erilaisia kriteeristöjä, joilla yleisöt arvioivat teoksia ja taidetyön tekijät omaa työskentelyään, prosessejaan, johtamista, sitoutumisen astetta jne, Helavuori innostuu ja jatkaa:

– Britanniassa on käynnissä valtavan kiinnostava seurantatutkimushanke Talent25. De Montfort University Leicesterin (DMU) ja Arts Councilin yhteishankkeessa 100:aa Leicesterissä syntynyttä lasta tullaan seuraamaan heidän elinikänsä ajan, jotta saadaan tietoa vaikutuksista, kun ihminen on jatkuvasti kulttuurin kanssa tekemisissä. Tällaista kulttuuri- ja taideinterventiota voitaisiin ajatella Suomeenkin! Tästä pitäisi OKM:n, Taiken ja Cuporen ottaa koppi, Helavuori innostuu.

Hanna Helavuori puhuu Teatteritilastojen esipuheessa työelämän murroksesta. Se näkyy hänen mukaansa tilastoissa vain osittain, kun katsotaan pitkällä aikavälillä vakinaisessa työsuhteessa olevien määrää ja vierailijatehtävien määriä.

Esittävien taiteiden alueella digitalisaatio ei ole vähentänyt Helavuoren mukaan työn määrää, vaan päinvastoin. Se työllistää enemmän, mikä näkyy mm. suunnittelijoiden määrän kasvuna.

– Olemme TINFOssa tosi iloisia, että palkkatilastointiin saadaan lisätietoa vierailevien taiteilijoiden palkoista ja erilaisesta hybridityöstä. Tätä olemme tekemässä yhdessä Temen ja Suomen Teatterit ry:n kanssa sekä Näyttelijäliiton kanssa näyttelijöiden osalta, Helavuori iloitsee.

TINFOn tekemä Valta, vastuu, vinoutumat -kyselyn tulokset huolestuttavat Hanna Helavuorta ja siksi hän kysyy: Miten toimialan johtamis- ja työkäytäntöjä voitaisiin kehittää ja uudistaa yhdessä ja varmistaa jatkuvaa osaamisen kehittäminen? Missä olisi taidetyön kehittämisohjelma? Voisivatko Teme, Näyttelijäliitto, Teatterikeskus ja Stefi ryhtyä sellaista yhdessä rakentamaan?

Teatteritilastot löytyvät Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilta täältä… 

Anne Saveljeff

Kirjoittaja on Metelin-lehden päätoimittaja ja Temen tiedottaja.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..