Temen lausunto valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen

Vastaus lausuntopyyntöön OKM026:00/2016 Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen

Teatteri ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry kiittää mahdollisuudesta lausua. Teme lausuu yhdessä jäsenjärjestöjensä, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät ry SET ja Lavastus pukusuunnittelijat ry LP, kanssa.

Yhteiskunnallisten muutosten keskellä, taloudellisesti niukkoina aikoina kotimaisella elokuvalla on erityisen suuri merkitys. Elokuvataide kuvittaa ja sanallistaa suomalaisia tarinoita ja rakentaa identiteettiämme ainutlaatuisella tavalla.

Suomalainen elokuva on halpatuotantoa

Suomessa elokuvataidetta tehdään pienillä budjeteilla ja pyrkien samanlaatuiseen lopputulokseen kuin muissa Pohjoismaissa. Pitkän elokuvan keskimääräinen kokonaisbudjetti on muissa Pohjoismaissa noin 3,5 M€, kun Suomessa vastaava luku on vain 1,3 M€. Elokuvaa tuetaan kansallisesti laajalti koko Euroopassa. Pienillä kielialueilla, kuten Suomi, valtion tuki elokuvataiteelle on täysin välttämätön. Suomessa Suomen elokuvasäätiö on toiminut valtion elokuville varaaman tuen myöntäjänä 1970-luvulta.

Tukipäätösten perustuslainmukaisuus uuden lain keskiössä

Elokuvasäätiö on toiminnassaan kiinnittänyt huomiota perustuslainmukaisuuteen. Valtion tukien perustuslainmukaisuuteen kiinnitetään erityinen huomio myös esityksessä uudeksi elokuvalaiksi.

Teme haluaa nostaa esiin kaksi kohtaa, joihin toivomme ministeriön kiinnittävän huomiota.

Elokuvasäätiön nykyinen päätöksentekojärjestelmä on järkevä ja toimiva

Esityksen 8 §:n mukaan elokuvatukea koskevat päätökset tehtäisiin jatkossa Elokuvasäätiön toimitusjohtajan esittelystä säätiön hallituksessa. Esitys on perustuslaillisesti varmaan perusteltu. Tässä tapauksessa tuotantoneuvojien tulisi olla läsnä päätöskokouksissa. Tuotantoneuvojien rooli tukipäätösten valmistelussa ja yhteydenpidossa hakijoiden suuntaan on merkittävä ja he tuntevat parhaiten ja kokonaisvaltaisesti tukihakemukset. Elokuvien tuista päätettäessä elokuvataiteen ja elokuvatuotannon ymmärtäminen on keskeistä. Tämä osaaminen hallitukselta puuttuu. Se on päätöksentekijänä riippumaton ja neutraali, mutta ei tarkoituksenmukainen päätöksentekijä elokuvatukien osalta.

Näkemyksemme on, että Elokuvasäätiön nykyinen päätöksentekojärjestelmä toimii hyvin. Sitä kannattaa jatkaa. Tuotantoneuvojat esittelevät tukipäätökset toimitusjohtajalle, joka tekee tukipäätökset. Päätökset tuodaan sitten tiedoksi hallitukselle. Sekä tuotantoneuvojat että toimitusjohtaja työskentelevät 5 vuoden määräaikaisissa työsuhteissa, joten tehtävissä on vaihtuvuutta ja sen myötä päätöksentekojärjestelmä on välillä vaihtuva.

Eräänä vaihtoehtona voisi olla kollegio-malli, jossa mukana ovat tuotantoneuvojat, toimitusjohtaja ja esim. yksi hallituksen jäsen. Kollegio muodostuisi pääosin säätiön toimihenkilöistä, vahvistettuna riippumattomalla hallituksen jäsenellä, mikäli haetaan mallia, joka rakentuu henkilöistä säätiön toimiston sisältä ja ulkopuolelta.

Tukipäätöksiä ei voi ulkoistaa säätiön ulkopuolelle. Päätöksenteko, jossa olisi mukana vain säätiön ulkopuolisia päättäjiä, ei ole mahdollinen tai järkevä malli. Säätiön merkittävintä ydintoimintoa ei voi ulkoistaa säätiön ulkopuolelle.

Neuvottelukunnasta voi tulla alan vuorovaikutusta edistävä yhteistyöelin

Lakiehdotuksen 19 §:ssä ehdotetaan perustettavaksi neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on edistää elokuva-alan keskinäistä vuorovaikutusta. Alan kuuleminen elokuvasäätiön toiminnassa onkin erityisen tärkeää. Jos säätiön hallituksessa ei olisi alalla työskenteleviä ammattilaisia, olisi neuvottelukunnan asema entistä tärkeämpi.

Ehdotuksen mukaan neuvottelukunnalla ei kuitenkaan ole todellista valtaa, vaan päätökset tehdään muualla. Elokuvasäätiön hallituksella tulisi olla suora puheyhteys neuvottelukuntaan ja säätiön hallituksen tulisi olla mukana neuvottelukunnan kokouksissa. Tällä voidaan synnyttää alan yhteisen kehittämisen kannalta välttämätöntä dialogia.

Neuvottelukunnassa tulee olla riittävä tekijäedustus sekä alan keskeisiä järjestöjä tulee kuulla valintoja tehtäessä.

Uudessa lakiehdotuksessa Suomen elokuvasäätiön johtajalle keskittyy paljon valtaa. Esityksen mukaan hän myös toimisi neuvottelukunnan puheenjohtajana. Ehdotamme, että Suomen elokuvasäätiön johtaja olisi neuvottelukunnan sihteeri ja puheenjohtajan neuvottelukunta valitsee suljetulla äänestyksellä keskuudestaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Helsingissä 2.11.2017

Karola Baran, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja

Salla Hämäläinen, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät ry:n puheenjohtaja

Minna Santakari, Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry:n hallituksen jäsen

Kuva: istock.com/fzant

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..