Kuva: istock.com/Gitanna

Matkakustannukset kuuluu maksaa keikkailevalle freelancerille. Verottajan asia on määritellä veronalaisuus

Olemme ajautuneet teatterialan työnantajaliitto Stefin kanssa eri linjoille teatterivierailijoille maksettavista matkakustannuksista (=päivärahat, matkat ja majoitus). Kyse on TES-tulkinnasta.

Teatterialan työehtosopimuksen liitteessä 8 on määräyksiä vierailevan ohjaajan, koreografin, skenografin ja valo-, ääni- ja videosuunnittelija työehdoista näin:

  • Liite 8, 11 § Matkakustannukset: Työntekijälle MAKSETAAN päiväraha ja muut matkustamiskustannusten korvaukset teatterialan työehtosopimuksen liitteen 2 mukaan. Matkojen määrästä, matkustustavasta ja hotelli-/muun majoituksen päivämääristä sovitaan työsopimuksella.
  • Liitteessä 2 on kohta Matkustamiskustannusten korvaus, jossa on määräyksiä matkakustannusten korvausten suuruuksista.

TEMEN KANTA ON, ETTÄ TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAAN VIERAILIJOILLE KUULUU MAKSAA PÄIVÄRAHAT SEKÄ KORVATA MUUT MATKAKUSTANNUKSET PALKAN LISÄKSI.

Tätä kiistaamme TES-tulkinnasta ei pidä sekoittaa verotukseen. Verottaja on tiukentanut ohjeitaan verottomista matkakustannuksista jo vuosia. Laki ei ole muuttunut, mutta käytännöt ovat. Pointti on, että matkakustannukset saa maksaa vierailijalle. Verottaja ei kiellä tätä. Verottaja vain ohjeistaa milloin matkakustannukset saa maksaa verottomina ja milloin niistä pitää pidättää vero.

Verottomina matkakustannuksia voidaan maksaa vain, kun verottomuuden edellytykset täyttyvät. Teatterissa vierailevan freelancerin kohdalla edellytykset eivät juurikaan täyty, sillä yleensä vierailuteatteri katsotaan varsinaiseksi työpaikaksi.

Eläketurvakeskus puolestaan on ohjeistanut, että mikäli matkakustannukset maksetaan noudattaen Verohallinnon verovapaita enimmäismääriä, ei korvauksia lueta eläkkeen perusteena olevaa työansioon eli niistä ei tarvitse maksaa eläkettä. Tämä ”halpuuttaa” matkakustannusten maksamista työnantajalle, mikä on hyvä asia.

Varsinainen vai erityinen työntekemispaikka?

Kun vierailija matkustaa VARSINAISELLE TYÖNTEKEMISPAIKALLE (muun kuin kotipaikkakunnan teatteri), hän ei ole oikeutettu verovapaisiin korvauksiin. Matkakustannukset täytyy kuitenkin maksaa yleissitovan Teatterialan työehtosopimuksen perusteella – mutta ne maksetaan verollisina!

Eri tilanne syntyy, jos kotiteatteri esim. tekee kiertueen ja lähettää ohjaajan vaikkapa tarkastamaan esiintymistiloja. Tämä on matka varsinaiselta työntekemispaikalta ERITYISELLE TYÖNTEKEMISPAIKALLE. Tällaisissa tilanteessa verovapaat matkakustannukset tulee aina maksaa. Asia on silläkin tavalla erikoinen, että jos ensin mainitussa tapauksessa vierailijalla on olemassa vakinainen työpaikka kotipaikkakunnallaan ja hän on sieltä työlomalla tehdäkseen vierailun, niin tulkinnan mukaan hänellä on olemassa varsinainen työntekemispaikka. Vierailuteatteri on tällöin erityinen työntekemispaikka ja tämä mahdollistaa verottomien korvausten maksamisen. Sama tilanne saattaa olla esim. lavastajalla, kun kodin yhteydessä on oma työhuone. Sitä voidaan pitää hänen varsinaisena työntekemispaikkanaan ja vieraillessaan hän tekee matkoja erityiselle työntekemispaikalle. Jälleen verovapain korvauksin!

Työehtosopimuskirjauksen johdosta yllämainituille vierailijoille kuuluu korvata matkakustannukset riippumatta siitä, onko kyseessä veroton vai veronalainen korvaus.

Kuitit talteen!

Tilanteessa, jossa matkakuluja ei ole korvattu olleenkaan, työntekijän tulee säilyttää kaikki kuitit kustannuksia aiheuttaneista kuluista ja ilmoittaa ne tulonhankkimiskustannuksina. Esitä siis veroilmoituksessa kaikki kulut matkalipuista kahvilakuitteihin ja lounaisiin. Niistä saa vähennyksiä ja hyöty tulee lopullisessa verotuksessa.

Kuva: istock.com/Gitanna 

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..