Tähän on kerätty keskeistä tietoa työelämän pelisäännöistä kysymys-vastaus -muodossa. Tekstit ovat lyhyitä ja ne kannattaa lukea kokonaan, sillä vastaukset täydentävät toisiaan.
1. Työmarkkinatoiminta ja oikea TES
2. Työsuhteen pelisäännöt
3. Työttömyys- ja sosiaaliturva
4. Taiteellinen työ, tekijänoikeudet, freelancerit ja itsensätyöllistäminen
KANNATTAA käydä myös Temen Ajankohtaista -osiossa ja klikata välilehteä Tunne oikeutesi.
1. TYÖMARKKINATOIMINTA
Suomessa työn tekemisen ehdot määräytyvät kolmen kokonaisuuden kautta:
– lainsäädäntö
– alakohtaiset työehtosopimukset
– henkilökohtaiset (työ)sopimukset
Työtä tehdään monin eri tavoin: työsuhteessa, itsensätyöllistäjänä ilman yritystä, yrittäjänä, apurahatyössä, ei-työsuhteisessa työssä jne. Meille liitossa on samantekevää, missä ja miten jäsen työskentelee – me autamme ja neuvomme. Lainsäädäntö kohtelee eri työntekemisen muotoja eri tavoin esim. sosiaaliturvan osalta. Kaikesta työstä ei esim. kerry työttömyysturvaa.
Luovilla aloilla on monia yhdistyksiä ja kiltoja, mutta ammattiliiton tunnusmerkki on työehtosopimusten (TES) neuvotteleminen. Teme on ammattiliitto, joka neuvottelee kymmenkunta työehtosopimusta elokuva- ja tv-alalle, esittävän taiteen ja tanssinopetuksen pariin. Näistä kolme on yleissitovia, joten niitä on alalla pakko noudataa. Temen työehtosopimukset täällä
Miten löydän oikean työehtosopimuksen?
Kaikkien Suomessa toimivien yritysten ja henkilöiden on noudatettava Suomen lakeja. Suomessa ei lakiin ole kirjattu minimipalkkoja. Palkat määräytyvät alakohtaisten TyöEhtoSopimusten (TES) perusteella. Työstä on lain mukaan maksettava kohtuullinen korvaus.
Työehtosopimuksia on Suomessa paljon. Löydät oikean TES:n, kun varmistat työnantajasi ja sen, mitä työehtosopimusta tämä työnantaja noudattaa. Kun tähän löytyy vastaus, löytyy myös oikea ammattiliitto, sillä se on työehtosopimuksen neuvottelijaosapuoli.
Työntekijät sekä työnantajat järjestäyvät omiin liittoihinsa saadakseen neuvoja lakien ja sopimusten tulkinnassa. Juristit ja asiantuntijat ovat jäsenten käytettävissä.
Työntekijät voivat etsiä itselleen oikeaa ammattiliittoa täältä: Liitot.fi-sivulta
Mikä merkitys luottamusmiehellä on?
Puhumme luottamusmiehen sijaan luottamushenkilöstä. Hän on työpaikan avainhenkilö töiden sujumisen kannalta. Hän neuvoo ja neuvottelee sekä valvoo työntekijöiden etua. Hänen asemansa ja oikeutensa on määritelty laissa ja työehtosopimuksissa. Ammattiliitot auttavat ja kouluttavat luottamushenkilöitään. Temen luottamushenkilöt täällä
2. TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT
Millainen on hyvä työsopimus?
Työsopimus neuvotellaan. Sitä ei ”anneta allekirjoitettavaksi” eikä sanella. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena, vaikka suullinen sopimus on yhtä sitova ja pätevä kuin kirjallinen. Jos työsopimusta ei jostain syystä tehdä kirjallisesti, pyydä työsuhteen ehdot kirjallisesti. Tämä on tärkeää, jotta sovituista seikoista ei tarvitse kiistellä.
Täällä Temen työsopimusmallit vapaasti käytettävissä
Hyvässä työsopimuksessa on ainakin nämä asiat:
Työnantajan ja työntekijän nimet ja yhteystiedot
Työnteon alkamisaika
Palkka
Säännöllinen työaika
Työaika ja työaikamalli
Työnteon paikka
Työsopimuksen kesto
Määräaikaisuuden peruste
Koeaika (jos sitä noudatetaan)
Työtehtävät
Sovellettava työehtosopimus
Matkakustannukset ja muut erityisehdot.
Jos työsopimuksessa on lainvastaisia kohtia, ne eivät päde, vaikka sopimus olisi allekirjoitettu. Työntekijä voi vaatia lainvastaisia kohtia korjattavaksi jälkikäteen.
Mikä on työsuhde?
Jos nämä neljä tunnusmerkkiä täyttyvät, kyseessä on työsuhde ja kaikkea työlainsäädäntöä sovelletaan:
1. henkilökohtainen sopimus työnteosta
2. vastiketta vastaan (yleensä palkka)
3. työnantajan lukuun (työnantajan riski, työnantajan voitto)
4. työnantajan valvonnan ja johdon alla (direktio-oikeus)
Eli työsuhteen tunnistaa siitä, että työnantaja johtaa ja valvoo työtä sekä maksaa palkkaa ja hoitaa lakisääteiset velvoitteensa.
Jos nämä tunnusmerkit eivät toteudu, kyseon ei-työsuhteisesta työstä, kuten apurahatyöstä tai itsensätyöllistämisestä. Täällä lisätietoa työsuhteisesta ja ei-työsuhteisesta työstä
Mitä palkanmaksu kertoo työsuhteesta?
Työsuhde ja palkanmaksu ovat kaksi eri asiaa. Palkka voi olla tuntipalkka, urakkapalkka, kuukausipalkka, päiväpalkka, minuuttipalkka tai provisiopalkka. Työsuhteita on vain kahdenlaisia: määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia.
Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan – muutamasta tunnista kuukausiin tai vuosiin. Sopimuksella on alkamisajankohta ja päättymisajankohta eikä se ole irtisanottavissa ilman erillistä sopimista. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin laillinen syy, esimerkiksi sijaisuus tai työn projektiluonteisuus, kuten elokuva tai esitys.
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Sopimuksessa mainitaan alkamisajankohta, ei päättymispäivää. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa, mutta työnantajalla pitää olla laillinen syy. Lain mukaan työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on 1 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, lyhyemmissä työsuhteissa irtisanomisaika on 14 vrk. Työehtosopimuksissa voi olla eri irtisanomisaikoja, kuten teatterialalla jopa puoli vuotta.
Mitä, jos palkkaa ei ala kuulua?
Jos työnantaja on maksukyvytön, ei suoritusta pidä jäädä odottamaan paria kuukautta kauempaa. Palkkaturva vanhenee kolmessa kuukaudessa tilipäivästä, joten palkkaturvahakemus tulee tehdä hyvissä ajoin. Hakemuksen ehtii perua, jos työnantaja maksaakin saatavat.
Ammattiliitot auttavat jäseniään hakemuksen teossa. Täällä Temen ohje
Miten pitkä työpäivä voi olla?
Säännöllinen työaika, jonka työsopimukseen ja työvuoroluetteloon voi merkitä, on Suomessa yleensä 8 tuntia.
Laissa ei ole määritelty maksimityöpäivän pituutta, mutta työturvallisuuslain ja työaikalain pohjalta työsuojeluviranomaiset (AVI) ovat vahvistaneet lepoajat:
– Työntekijällä on oikeus 11 tunnin lepoon vuorokaudessa. Maksimityöaika on siis 13 tuntia/vrk (24-11=13h). Jaksotyössä minimilepoaika on 9 tuntia.
– Lisäksi työntekijällä on oikeus vähintään 35 tunnin viikkolepoon joka viikko.
Työaikalain mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana eikä moottoriajoneuvon kuljettajan työaika saa kalenteriviikon aikana ylittää 60:tä tuntia (Huom. esim valorekkaa ajava).
Työehtosopimuksissa ja työaikalaissa on monia eri työaikamalleja, mutta yllämainitut asiat ovat ns. ”nyrkkisääntö” josta poikkeamiselle pitää olla perusteltu ja laillinen syy.
Voivatko ylityökorvaukset sisältyä palkkaan?
Eivät voi. Ylityöstä on maksettava erillinen korvaus työaikalain tai työehtosopimuksen perusteella.
Ylityö edellyttää työantajan aloitetta ja ylityöhön pyydetään aina työntekijän suostumus. Työntekijä voi aina kieltäytyä ylitöistä eikä niistä voi sopia etukäteen työsopimuksella.
Miten lasketaan ylityökorvaukset?
Keskeinen käsite on säännöllinen työaika: 8 tuntia/vuorokausi ja 40 tuntia/viikko.
Säännöllisen työajan YLITTÄVÄ työaika on ylityötä, josta sovitaan erikseen.
Lakiin perustuvien ylityökorvausten määrät ovat seuraavat:
– vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka
– viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 % korotettu palkka
ESIM. Jos on sovittu 8-tuntisen päivän palkaksi 80 euroa ( 10,-/tunti):
– 10-tuntisen päivän palkan saat lisäämällä päiväpalkkaan 37,5% eli 80,- + 37,5% = 110,-
– 12-tuntisen päivän palkka= 80,- + 15,- (9.tunti+50%) + 15,- (10.t+50%) + 20,- (11.t+100%) + 20,- (12.t+100%) = 150,-
Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen: ei ns. tunti-tunnista, vaan 50/100 prosentin korotuksilla.
Eri työehtosopimuksissa on ylityön laskemisesta erilaisia määräyksiä. Myös jaksotyössä on omat laskutavat.
Korottaako sunnuntaina tehty työ palkkaa?
Kyllä. Sunnuntaina tehty työ korottaa palkkaa 100%:lla.
Sunnuntait, kirkolliset pyhäpäivät, vappu ja itsenäisyyspäivä on ”merkitty almanakkaan punaisella”. Ne ovat yleisesti vapaapäiviä. Jos työtä kuitenkin tehdään, palkka maksetaan työaikalain mukaan tuplana eli 100%:lla korotettuna.
Kirkkolaki määrittelee: ”Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.”
Esimerkiksi jouluaatto ja kiirastorstai eivät lain mukaan ole pyhäpäiviä, mutta työehtosopimusten mukaan ne saattavat olla. Tarkista asia oman alasi työehtosopimuksesta.
Voiko lomakorvauksen jättää maksamatta?
Ei voi. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jota kertyy lyhyessäkin työsuhteessa.
Lyhyissä, määräaikaisissa työsuhteissa lomaa ei pidetä, joten vuosiloma maksetaan prosentuaalisena lomakorvauksena. Se on lain mukaan joko 9 % tai 11,5 %:a riippuen työsuhteen kestosta.
Eri työehtosopimuksissa on eri määräyksiä lomakorvausprosentista: elokuva-alalla 13,5% ja teatterialalla joko 12% tai 12,5%.
Onko työmatka työaikaa?
Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei se samalla ole työsuoritus. Jos esim. kuljetat työnantajan autoa, henkilöitä tai tavaroita, se on työsuoritus ja työaikaa.
Kodin ja työpaikan väliset matkat eivät ole työaikaa.
Työ-, virka- ja virantoimitusmatkoista on erilaisia määräyksiä eri työehtosopimuksissa. Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksessa 70 %:n suuruinen tuntipalkka, joka maksetaan ensimmäisiltä 10 tunnilta. Tällä kompensoidaan menetettyä vapaa-aikaa.
Onko ruokatunti työaikaa?
Jos työntekijä on työnantajan käytettävissä eikä voi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, se on työaikaa.
Ruokis ei ole työaikaa, jos työntekijä voi esteettömästi poistua työpaikaltaan ja hoidella omia asioitaan. Silloin se on omaa aikaa, ei työaikaa.
Kun vuorokautinen työaika on kuusi tuntia, työntekijälle on annettava päivittäinen lepoaika eli ruokatunti. Lepoaika on vähintään puoli tuntia, mutta se voi olla tunninkin mittainen.
Miksi matkakustannuksista riidellään niin paljon?
Neuvottele ja sovi matkakustannuksista (eli päivärahat, matkat ja majoitus). Sovittu maksukäytäntö on hyvä kirjata työsopimukseen.
Usein työntekijä olettaa, että päivärahat maksetaan, mutta siitä on tärkeä sopia.
Jos työnantaja lähettää työntekijän esim. toiselle paikkakunnalle, työnantajan tulee maksaa siitä aiheutuvat matkakustannukset.
Päivärahat ja muut matkakustannukset saa aina maksaa työntekijälle. On verottajan tehtävä tulkita se, milloin matkakustannukset voidaan maksaa verottomina ja milloin ne ovat verotettavaa tuloa. Matkakustannusten maksamielle ei kuitenkaan ole mitään estettä.
Temen ohje matkakustannuksista täällä
Mitä jos allekirjoittaa lain vastaisen työsopimuksen?
Lainvastainen kohta sopimuksessa ei päde, vaikka sopimus allekirjoitetaan. Muilta osin sopimus voi olla sitova.
Temeläinen voi aina tarkistuttaa työsopimuksensa Temessä ennen allekirjoittamista.
Jos sopimuksessa lukisi esim, että ylityökorvauksia tai lomakorvausta ei makseta, on kohta lainvastainen eikä se päde.
Työntekijä voi vaatia lainvastaisen kohdan korjattavaksi vaikkapa työsuhteen päätyttyä. Korvaukset on maksettava. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan myös sovitella (kuten kilpailukielto), vaikka itse sopimus on sitova.
3. TYÖTTÖMYYS- JA SOSIAALITURVA SUOMESSA
Sosiaaliturva on laaja käsite, jossa on kyse toimeentulon ja elämänlaadun turvaamisesta palkattomina aikoina. Suomessa sosiaaliturva rahoitetaan suurelta osin verovaroin ja lisäksi työnantajan ja työntekijän maksamilla rahoilla.
Sosiaaliturva sisältää mm. sairausajan palkan, työttömyysturvan, perhevapaiden päivärahat ja eläketurvan. Kansaneläkelaitos Kelan sivuilla katsaus kokonaisuuteen
Tietoa Kelan maksamista etuuksista
Milloin työttömyyskorvausta voi saada?
Suomessa työttömyysturvaan on oikeutettu Suomessa asuva 18 – 65 -vuotias henkilö, joka on työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden käytettävissä.
Suomessa on kahdenlaista työttömyysturvaa: 1. Kelan maksama työttömyysturvaa ja 2. työttömyyskassojen maksama ”ansioihin suhteutettua” korkeampaa päivärahaa. Lisäksi Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on sosiaalisin perustein maksettava tuki, ei työttömyysturvaa.
Ansioon suhteutettua päivärahaa saa, kun täyttää työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon. Eli kuuluu työttömyyskassaan ja saa palkkaa. Työn on oltava työsuhteista työtä. Apurahalla työskentely, tekijänoikeuskorvausta vastaan tehty työ tai talkootyö ei kelpaa.
Työttömyysturvaoppaat eri kielillä täällä
Mitä teen, jos jään työttömäksi?
Tärkeintä on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Temen ohje työttömäksi jäävälle
Miksi laskutusosuuskunnan kautta tehty työ ei kerrytä työttömyysturvaa?
Ainoastaan työsuhteisesta työstä kertyy palkansaajalle työttömyysturvaa.
Laskutusfirmat, kuten Eazy, Ukko ja Palkkiopalvelu, eivät ole työnantajia. Ne eivät kanna työnantajan vastuita, kuten työnantajan lakisääteisiä tehtäviä, työaikakirjanpitoa, työturvallisuutta, sijaisen palkkaamista sairastuneen tilalle jne.
Työttömyyskassat eivät voi hyväksyä laskutusfirmoja eivätkä pieniä osuuskuntia työnantajiksi, jos niiden päätarkoitus on työstä laskuttaminen.
Mitä sosiaalivakuutusmaksut ovat?
Sosiaalivakuutusmaksut ovat lakisääteisiä työsuhteessa ja niitä maksavat Suomessa työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta prosenttimääräiset maksut ja vastaa niiden tilittämisestä.
Työnantaja:
Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Ryhmähenkivakuutusmaksu; Tapaturmavakuutusmaksu; Sosiaaliturvamaksu.
Näiden sosiaalivakuutusmaksujen kustannukset työnantajalle ovat noin 25 %.
Työntekijä:
Eläkemaksu; Työttömyysvakuutusmaksu; Sairausvakuutusmaksu (sisältyy ennakonpidätykseen).
Työntekijän palkasta ennakonpidätyksen lisäksi peritään sosiaalivakuutusmaksuja noin 6 %.
Yllä mainittujen erien lisäksi työnantaja vastaa loma-, sairausajan ja sijaisen palkasta ym. firman kuluista. Nämä palkkojen sivukulut nostavat henkilöstökulujen budjetointia yleensä 35-50 %. Maksut vaihtelevat vuosittain ja alakohtaisesti.
Lisätietoa Eläketurvakeskuksesta
Lisätietoa Tyoelake.fi -sivulta saat eläkekertymäsi, kun kirjaudut pankkitunnuksilla
Jos puutteita ilmenee, ilmoita ne heti Eläketurvakeskukseen, niin viranomaiset selvittävät asian.
4. TAITEELLINEN TYÖ, TEKIJÄNOIKEUDET, FREELANCERIT JA ITSENSÄTYÖLLISTÄMINEN
Suomessa freelanceriksi on usein kutsuttu luovilla aloilla työskentelevää henkilöä. Freelancer voi työskennellä työsuhteessa tai ei-työsuhteessa eli itsenäisesti toimeksiannon saaneena. On tärkeä tietää, tyskenteleekö työsuhteessa vai ei, sillä sosiaaliturvaa kertyy työstä eri tavalla. Esimerkiksi apurahatyö, vapaan kirjailijan, toimittajan tai kuvataiteilijan työ ei ole työsuhteosta, sillä työnantajaa ei ole. Tällä on merkitystä esim. työlainsäädännön ja työttömyysturvan näkökulmasta. LUE LISÄÄ.
”Free lance” tarkoitti vuosisatoja sitten vapaata miekkaa, palkkasoturia, joka värvättiin tarpeen mukaan. 2000-luvun freelancerit tekevät työtään vaihtelevin muodoin työsuhteessa, yrittäjänä, itsensätyöllistäjänä, apurahatyössä jne.
Esimerkkejä työnteosta
1. Käsikirjoittaja työskentelee tuotantoyhtiössä, jossa hänellä on tuottajan määrittämät työajat. Hän on solminut työsopimuksen ja hänelle maksetaan palkkaa.
Käsikirjoittaja työskentelee työsuhteessa, joten työlainsäädäntöä noudatetaan. Hän ansaitsee vuosilomaa ja hänelle kertyy työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa. Lisäksi työnantaja hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteet, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset.
2. Käsikirjoittajalta tilataan käsikirjoitus, jonka luovutus sovitaan neljän kuukauden päähän. Hän on solminut tilaussopimuksen. Hän työskentelee itsenäisesti.
Käsikirjoittaja ei ole työsuhteessa ja hänen tulee itse huolehtia eläke- ja sosiaaliturvavakuuttaminen sekä tapahturmavakuuttaminen. Työ ei myöskään kerrytä työttömyysturvaa.
Sama työ, mutta eri tilanne sosiaaliturvan/työttömyysturvan kannalta.
Mitä tarkoittaa, että kaikki tekijänoikeudet luovutetaan?
Tekijänoikeuksien luovutuksen laajuudesta ja maksettavasta korvauksesta pitää neuvotella ja sopia. Jos niistä ei sovita erikseen, oikeudet säilyvät tekijällä.
Kaikkien oikeuksien luovuttaminen on harvoin tarpeen, sillä käyttöoikeus usein riittää työnantajalle tai tuottajalle. Ne oikeudet, jotka työnantaja haluaa, niistä hänen tulee myös maksaa.
Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei myöskään lain mukaan ole mahdollista, sillä osa ”immateriaalisista oikeuksista” ei ole luovutettavissa. Kun oikeudet eritellään, kannattaa huolehtia, että immateriaaliset oikeudet (lähinnä isyys- ja respektio-oikeus) sekä ns. Kopiosto-korvaukset eivät ole luovutettavien oikeuksien mukana.
Onko taiteilijalla työaikaa?
Kyllä on. Työaikalaki ja työehtosopimukset tarkastelevat taiteellista työtä ja suunnittelutyötä ”tavallisena” työsuorituksena.
Elokuva-alalla työt jakautuvat kolmeen periodiin: ennakkotyöt, kuvaukset ja jälkityöt. Näissä lähdetään 8-tuntisista työpäivistä ja 40-tuntisista työviikoista.
Teatterialalla taiteellinen työ on usein kokonaistyöaikaa, jolloin ei kerry päivittäistä ylityötä. Työajan tulee kuitenkin tasoittua 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan (eli 7 h 40 min/päivä).
Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden työaika määritellään vuositasolla niin, että he tekevät enintään 224 työpäivää vuodessa.