Kuva Jani Pulkka

Mitä teen, kun menetän töitäni koronan takia?

Päivitetty 25.3.2020

Tässä ohjeessa neuvotaan sekä toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa työllistyviä sekä määräaikaisia. Täydennämme ohjetta ja tiedotamme muuttuneista säännöksistä kaavailtujen lainsäädäntömuutosten tultua voimaan.
Työkeikkani peruttiin koronaviruksesta johtuvaan viranomaismääräykseen vedoten. Onko minulla oikeus palkkaan tai muuhun korvaukseen?

Vastaus riippuu sopimussuhteesta. Jos olet työsuhteessa ja työnteko estyy työnantajasta tai työntekijästä riippumattomasta syystä, työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä. Tilanne on tämä, jos esimerkiksi viranomaismääräyksen takia esitystoiminta estyy.

Muissa sopimussuhteissa korvausvelvollisuutta tarkastellaan tapaus- ja sopimuskohtaisesti. Lähtökohtaisesti noudatetaan sitä, mitä force majeure -tilanteista on sopimuksessa sovittu. Tapahtumaa tai tapahtuma-aluetta koskeva viranomaismääräys voi muodostaa objektiivisen force majeure -perusteen peruutukselle puolin ja toisin.

Työnantajani muutti yksipuolisesti työvuorolistoja niin, että lähiviikkojeni vuorot vähenivät radikaalisti tai poistuivat kokonaan. Onko minulla oikeus palkkaan ja mistä vuoroista?

Työaikalain ja työehtosopimusten mukaan työnantaja voi tehdä muutoksia jo vahvistettuun työvuorolistaan, kun muutoksille on töihin liittyvä painava syy. Tämän painavan syyn olemassaoloa arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä, jos esimerkiksi viranomaismääräyksen takia esitystoiminta työpaikalla estyy. Tilanteessa, jossa vuorot joudutaan perumaan, tämä palkka katsotaan työsopimuksen minimituntien mukaan. Jos työsopimukseen on esimerkiksi kirjattu työajaksi 15 h/viikko, tulee sinun saada 14 päivän ajalta palkka tämän minimituntimäärän mukaan, vaikka työvelvoitetta ei olisi.

Jos sinulla on vaihtelevan työajan sopimus, jonka minimiviikkotunneiksi on kirjattu nolla tuntia (ns. nollatuntisopimus), ja työnantaja peruu vuorosi eikä aio niitä korvata, ole yhteydessä Temeen. Lähtökohta on, että tässä tilanteessa olet oikeutettu palkkaan alkuperäisen työvuorolistan mukaan ensimmäisen 14 päivän ajalta.

Olen solminut toiseksi voimassaolevan työsopimuksen. Työt eivät ole vielä alkaneet ja työnantaja ilmoittaa nyt sopimuksen perumisesta koronavirusepidemian vuoksi. Olenko oikeutettu palkkaan?

Vastaus riippuu siitä, oletko tehnyt sopimuksen työntekijän vai yrittäjän roolissa.

Jos olet solminut työsopimuksen, tulee sopimuksen irtisanomisen tapahtua laillisin perustein ja menettelyssä tulee noudattaa normaalia 14 päivän irtisanomisaikaa.

Jos työsopimuksesi irtisanotaan ja 14 päivän irtisanomisaika menee päällekkäin sellaisten päivien kanssa, jolloin työnteon olisi työsopimuksen perusteella tullut tapahtua, tulee sinun saada palkka näiltä päiviltä riippumatta siitä, onko sinulla työvelvoitetta vai ei.

Yrittäjien välisien sopimusten osalta toimitaan sopimukseen kirjattujen peruutusehtojen mukaan. Jos tällaisia ei ole, on lähtökohta on, ettei sitovaa sopimusta voi perua ilman force majeure -syytä. Force majeure -syyn arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti.

Jos tilanteesta ja korvausten maksamisesta syntyy erimielisyys, ole yhteydessä omaan liittoosi.

Olen tehnyt määräaikaisen työsopimuksen 1.5-31.5.2020 väliselle ajalle ja työnantaja haluaa irtisanoa sopimuksen nyt maaliskuussa koronaepidemiaan vedoten, mitä teen?

Määräaikaisia työsopimuksia ei voi irtisanoa, ellei sopimuksessa ole irtisanomista mahdollistamaa irtisanomisehtoa tai ellei kyseessä ole konkurssi- tai yrityssaneeraustilanne. Määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa, ellei hän työskentele vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen työntekijä.

Jos työntekijä ja työnantaja ovat tehneet työsopimuksen 1.5-31.5.2020 väliselle ajalle tulee tilanne arvioida, kun työn tekeminen sopimuksen mukaan alkaa.

Työsopimuslaissa sanotaan (2 luku 12 § 2 momentti) pakottavasta esteestä. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työnteko estyy työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Jos työnteko on estynyt, silloin kun työn pitäisi alkaa, niin työnantajan tulee maksaa palkka ensimmäiseltä 14 päivältä ja tämän jälkeen työntekijä saa työttömyysetuutta niin kauan kuin este on voimassa työsuhteen aikana. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu työsuhteen loppuun asti.

Esimerkiksi jos työsuhde kestäisi kaksi kuukautta 1.5-30.6.2020 ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla ei ole enää työsopimuslain (2:12.2) mukaista estettä, on työnantajan palkanmaksuvelvollisuus voimassa normaalisti. Kyseinen 14 päivää ei kulu etukäteen, eli vaikka olisit sopinut työstä tammikuussa ja työnantaja ilmoittaa esteestä maaliskuussa palkanmaksuvelvollisuus 14 päivältä alkaa sovitusta töiden aloittamispäivästä lukien.

Kysymys siitä milloin kyseessä työsopimuslain 2:12.2 tarkoittama este, joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. Joillain aloilla, tehtävissä tai työpaikoilla vaikuttava viranomaismääräyksestä tai lainsäädännöstä johtuva rajoite ei muodosta estettä automaattisesti kaikilla työpaikoilla ja tehtävissä.

Jos taas osapuolet sopivat määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä yhteisellä sopimuksella, johtaa tämä työntekijän kohdalla karenssiin. Tätä Teme ei voi suositella. Muista myös, että työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa sinulla voi olla oikeus saada palkkasaatavasi palkkaturvasta, jos sovit työsuhteesi päättymisestä, menetät myös palkkasaatavasi palkkaturvasta.

Menetän työtä koronavirusepidemian vuoksi. Olenko oikeutettu työttömyyskorvauksiin?

Työsuhteisella työntekijällä on oikeus palkkaansa enintään 14 päivän ajalta, kun työnteko on estynyt hänestä tai työnantajasta riippumattomasta syystä. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa loppuu 14 päivän jälkeen. Tämän jälkeen työntekijällä on oikeus työttömyysetuuteen.

Huom! Työnantaja päättää lomautuksesta ja antaa lomautusilmoituksen. Työntekijän ei pidä sopia lomautuksesta, sillä hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen.

Työttömyysetuutta voivat saada työttömät tai lomautetut työntekijät sekä ne, joiden työnteko ja palkanmaksu on keskeytetty lomautukseen rinnastettavasta syystä.  Epidemia tai viranomaisen epidemian vuoksi asettama kielto on tällainen lomautukseen rinnastettava syy. Muista ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Sivutoimisella yrittäjällä on oikeus saada päivärahaa koronaviruksen takia menetetyistä työsuhteisista keikoista. Päätoimisen yrittäjän ansioon suhteutettu päivärahan saaminen edellyttää kuulumista yrittäjien työttömyyskassaan.

Jos saat edellä mainituissa tilanteissa tartuntatautipäivärahaa, sen määrä vähennetään ansiopäivärahasta.

Olen joutunut koronavirusepidemian takia karanteeniin ja joudun perumaan keikkoja tai olemaan poissa työstä. Voinko saada karanteeniajalta palkkaa?

Sairaustapauksissa noudatetaan normaaleja työehtosopimuksien sairauspoissaolomääräyksiä ja sairausajan palkanmaksua sekä Kelan sairauspäivärahan maksamiseen liittyviä määräyksiä.

Henkilö voidaan tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätä joko olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Tämän määräyksen tekee aina kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Työnantajan tai työterveyshuollon määräys pysyä eristyksissä ei tarkoita, että henkilö olisi virallisesti karanteenissa.

Karanteenista johtuvan poissaolon ajalta maksetaan joko palkkaa tai vaihtoehtoisesti tartuntatautipäivärahaa.

Poissaolon palkallisuus riippuu työehtosopimuksesta. Jos työehtosopimuksessa on sovittu tartuntatautilain määrittämän poissaolon palkallisuudesta, maksetaan palkkaa sairausloma-ajan palkan mukaisesti. Esimerkiksi Teatterialan työehtosopimuksessa ja Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu tartuntatautilain mukaisten poissaolojen palkallisuudesta tilanteessa, jossa henkilö on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään tai on joutunut eristykseen.

Jos teet työtä yrittäjänä tai työehtosopimuksessasi ei ole sovittu karanteenista johtuvan poissaolon palkanmaksusta, olet oikeutettu karanteenin ajalta Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan. Alle 16- vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä vanhempi voi siksi mennä töihin. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä eikä siinä ole omavastuuaikaa. Työntekijän tartuntatautipäiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Yrittäjän päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Kopio päätöksestä riittää. Myös A-lääkärintodistus käy, jos siinä on vastaavat tiedot ja jos sen on allekirjoittanut tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lue lisää Kelan sivuilta.

Ansionmenetyksestä tarvitaan lisäksi työnantajan selvitys. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikista tehtävistä työvuoroista ja keikoista on sovittu kirjallisesti etukäteen. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen, joten sitä voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta tai tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..