Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen freelancereihin satsataan erityisellä työhyvinvointihankkeella, jossa kiinnitetään huomio mielenterveyteen työelämässä. Kyse on työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Ne ovat koko työyhteisön yhteinen asia, vaikka päävastuu viime kädessä kuuluukin työnantajalle. Mielenterveyden työkalupakista kertovat Temen freelancerkoordinaattorit Elsa Heikkilä ja Heidi Naakka.
Psyykkinen hyvinvointi rakentuu ja rakennetaan koko ajan ja joka päivä. Yksi keskeinen asia ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot – se, miten minä kohtaan toisen ihmisen ja miten tulen itse kohdatuksi.
Työterveyslaitoksen (TTL) työhyvinvointihanke on nimeltään Mielenterveyden työkalupakki. Se on avointa ja maksutonta toimintaa. Mukana hankkeessa ovat TTL:n ja Temen lisäksi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Muusikkojen liitto ja Taiteen edistämiskeskus (Taike). Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja se käynnistyi syksyllä 2023.
Näin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo hankkeesta:
– Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat kärsivät erityisen paljon koronapandemiasta, joten koemme tärkeäksi suunnata toimia juuri sinne, missä tarve on suuri. On erityisen tärkeää, että alan ammattilaisilla on mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja että alan työnantajilla on osaamista tukea työntekijöiden työkykyä. (TTL 6.9.2023)
Teme palkkasi kaksi freelancerkoordinaattoria
Teme on mukana TTL:n Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa ja sen lisäksi Teme järjestää omia työhyvinvointiin keskittyviä tilaisuuksia omille freelancerjäsenilleen. Näitä vetävät Temen freelancerkoordinaattorit Elsa Heikkilä ja Heidi Naakka. Hankkeessa he toimivat esittävän taiteen (teatteri, tanssi, sirkus), elokuva-, tv- ja tapahtuma-alan vertais- ja valmennusryhmien koordinaattoreina. Molemmilla on tanssitaiteilijan koulutus sekä pitkä kokemus taiteilijana työskentelystä. He ovat myös toimineet luottamushenkilöinä työyhteisöissään ja antavat Temessä työehtoneuvontaa esittävän taiteen ammattilaisille. Heidi on lisäksi kouluttautunut esittävän taiteen kentälle ja taideorganisaatioihin suuntautuneeksi psyykkiseksi valmentajaksi.
Elsa ja Heidi järjestävät Temen freelancer-jäsenille teatterin, tanssin, sirkuksen, elokuvan, tv-työn ja tapahtuma-aloilla freelancer-kahveja. Tapaamisten tarkoituksena on tukea yhteisöllisyyttä ja tarjota tukea ja työkaluja työssäjaksamiseen. Osaan tilaisuuksista pääsevät osallistumaan myös vakituisessa työsuhteessa työskentelevät jäsenet.
Vastuu huolehtia oman työelämää hyvinvointia tukevista seikoista on freelancerilla itsellään, mutta esimerkiksi rahallisia resursseja siihen ei välttämättä ole ollenkaan. Näitä haasteita yritämme ratkoa hankkeen aikana.
Freelancer-hanke on Temessä jo toinen ja molemmat on käynnistetty siksi, että freelancerit ja itsensätyöllistäjät jäävät usein työnantajien tarjoamien työterveys- ja työhyvinvointipalveluiden ulkopuolelle. He eivät juurikaan pääse työnantajan maksamiin ja järjestämiin jatko- ja täydennyskoulutuksiin eivätkä saa samoja henkilöstöetuja kuin vakituinen henkilöstö. Freelancerius luovilla aloilla on kuormittavaa, sillä epävarmuus ja hektisyys vuorottelevat ja heittelevät rajustikin. Keikat ovat lyhyitä ja vaativia, työttömyyttä on paljon ja kilpailu töistä on kovaa. Toimeentulo takkuaa ja apurahoja on vain harvoille. Tarvitaan monentasoisia kehitystoimia toimia alaa, yksilöitä sekä lainsäädäntöäkin koskien.
Luovuus ei kukoista epävarmuudessa, nälässä ja kylmässä eikä Aleksis Kiven kärsivä taiteilijamyytti inspiroi. Taiteilijamyyttejä pitää purkaa sekä lisätä yleistä tietoisuutta taiteellisesta työstä ja koulutuksesta, jotta yhdellekään taiteellista työtä tekevälle ei sanota, että mene “kunnon töihin”.
Elsa Heikkilälle yhteisöllinen välittäminen ja kollektiivinen vastuu ovat tärkeitä
Mitä nostaisit Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi?
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on kokonaisuudessaan todella laaja ja sen vaikuttavuus ulottuu toivottavasti isosti suomalaiseen työelämään. Olen vasta hankkeen aikana ymmärtänyt, miten paljon esimerkiksi Työterveyslaitoksella on henkilöstöresursseja hankkeeseen ja mihin kaikkialle hanke ulottuu. Teme on yhtenä yhteistyökumppanina toteuttamassa taide-, tapahtuma- ja kulttuurialojen freelancereille suuntautuvaa osaprojektia. Puhun itse vain osaprojektimme näkökulmasta, koska en ole tarpeeksi syvällä koko hankkeen tavoitteissa ja toimintatavoissa puhuakseni koko hankkeesta. Jo ennen tätä hanketta kyseisillä aloilla tapahtuvaan freelance-työhön liittyvät yksinäisyyden ja itsenäisyyden haasteet on tunnistettu. Vastuu huolehtia oman työelämän hyvinvointia tukevista seikoista on freelancerilla itsellään, mutta esimerkiksi rahallisia resursseja siihen ei välttämättä ole ollenkaan. Näitä haasteita yritämme ratkoa hankkeen aikana.
Temen freelancerkahveilla 16.2. aiheena oli puuttuminen epäasialliseen kohteluun esittävien taiteiden alalla. Kerrotko tästä?
Viime vuoden puolella jäsenkahveilla yksi jäsenistämme toivoi, että voisimme käsitellä seuraavilla freelancerkahveilla vallan väärinkäytöksiä esittävien taiteiden kentällä. Olin ollut aiemmin syksyllä tanssin kenttää yhteen kokoavassa Kiertoliike-tapahtumassa, jossa Heli Ansio ja Susanna Visuri olivat puhumassa Floor is ours -hankkeesta. Jo tämän tapahtuman yhteydessä ajattelin, että tätä keskustelua pitäisi jatkaa. Puuttuminen ei ole nimittäin mitenkään helppoa tai yksinkertaista. Näin päädyimme siihen, että helmikuun freelancerkahvit alusti Työterveyslaitoksen tutkija Susanna Visuri.
Aihetta on käsitelty viimeisen kymmenen vuoden ajan aika paljon taiteen kentällä, mutta valitettavasti se on edelleen ajankohtainen. Susannan alustuksesta itselleni tärkeänä ajatuksena jäi kaikumaan se, miten hän toivoi kentälle lisää yhteisöllistä välittämistä ja kollektiivista vastuun ottoa.
Temen näkökulmasta pohdin myös sitä, miten me liittona voimme olla luomassa ennaltaehkäisevää toimintaa ja tukea jäseniämme entistä paremmin myös haastavissa tilanteissa. Tämä kytkeytyy olennaisesti työhyvinvoinnin kysymyksiin. Työhyvinvointi ei voi olla kovin hyvällä tolalla, jos taidetyötä tehdessä tulee jatkuvasti esiin epäasiallista kohtelua. Silloin mielen hyvinvointia tukeva yksittäinen palvelu ei vie asiaa eteenpäin, vaan tarvitaan isompia rakenteellisia muutoksia. Osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta pyrimmekin pohtimaan ja viemään eteenpäin myös rakenteellisia uudistuksia.
Olet puhunut eriarvoistavista rakenteista. Mitä nämä eriarvoistavat rakenteet taiteen ja kulttuurin kentällä ovat ja miten ne vaikuttavat?
Ennen kuin aloitin työskentelemisen Temessä viime syksynä, fasilitoin Työväenluokkainen tausta ja ruumiillisuus -hanketta tanssin vapaalla kentällä yhdessä Laura Lehtisen kanssa. Hanke kokosi yhteen taiteilijoita ja tutkijoita pohtimaan ja työskentelemään luokkataustaan liittyvien eriarvoisuuksien äärellä. Hanke sai alkunsa sen havaitsemisesta, että taidekoulutuksessa ja taiteen kentällä ei tunnisteta kovin hyvin luokkataustan vaikutuksia toimijuuksiimme. Feministisessä tutkimus- ja koulutusperinteessä yhteiskuntaluokka tunnistetaan yhdeksi eriarvoisuuden rakentajaksi yhtä lailla kuin esimerkiksi sukupuoli, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen tai ikä.
Viime vuosina suomalaisessa yhteiskunnassakin on pikkuhiljaa herätty siihen, että hyvinvointiyhteiskuntamme ei aina toimi niin hienosti kuin haluaisimme uskoa. Olen ilahtunut siitä, että myös taiteen kentällä keskustelu eriarvoisuudesta on lisääntynyt. Ajattelen, että sillä on väliä, kenellä on pääsy taideharrastuksiin, taidekoulutukseen tai taidekokemusten äärelle. Mikäli taustamme määrittelee liiaksi sitä, mihin meillä on mahdollisuus osallistua, yhteiskunnan jakautuminen saattaa syventyä.
Kun kulttuurista leikataan ja samaan aikaan sosiaaliturvaleikkausten myötä taiteilijoiden ja muiden pätkätyöläisten asema muuttuu entistä haastavammaksi, joutuu yhä useampi pohtimaan, onko heillä mahdollisuuksia pysyä alalla. Yritän siksi freelancereiden parissa työskennellessäni muistaa, että tilanteet ovat erilaisia ja toisilla on tiukempi turvaverkko taustan tai tämänhetkisen aseman ansiosta. Täällä liitossa meidän pitäisi pystyä auttamaan kaikkia sekä vaikuttamaan siihen, että freelancereiden turvaverkko vahvistuisi tulevina vuosina. Taiteilijuuden ei pitäisi olla riippuvainen henkilökohtaisesta tai lähipiirin varallisuudesta ja verkostoista. Muutos kohti kestävämpää vapaan taiteen kenttää tehdään yhdessä ja arkistenkin tekojen avulla. Valitsemme päivittäin, rakennammeko kohtaamisissa luottamuksen, jakamisen ja tukemisen ilmapiiriä vai toimimmeko omaa etuamme tavoitellen.
Heidi Naakka korostaa oikeutta psyykkiseen hyvinvointiin ja sitä tukeviin toimiin
Mitä nostaisit Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi?
Toivottavasti hankkeen myötä löydetään konkreettisia toimintamalleja, joilla voidaan todeta olevan suora vaikutus freelancereiden psyykkisen jaksamisen tukemiseen ja kehittämiseen. Hankkeen toivottuna kehityssuuntana taide-, kulttuuri – ja tapahtuma-alalla on hyvinvointiin, mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvien ongelmien aikaisempaa parempi tunnistaminen ja ehkäiseminen.
Toinen tärkeä tehtävä on tehdä tiettäväksi ja näkyväksi, että nämä psyykkisen hyvinvoinnin kysymykset kuuluvat erittäin keskeisenä asiana luoville aloille. Siksikin on upeaa, että Teme on mukana tässä hankkeessa! Mielenterveyden työkalupakki kutsuu ottamaan yhteisesti vastuuta luovilla aloilla toimivien psyykkisestä jaksamisesta ja suuntaamaan resursseja ennaltaehkäisevään työhön.
Haluaisin erityisesti kutsua niin yksilöitä kuin yhteisöjä tarkastelemaan, millaisesta toimintakulttuurista käsin he työtään tekevät: onko se hyvinvointia rakentavaa vai ei? Toimitaanko turvattomuutta lisäten vai turvallisuuteen pyrkien? Psyykkinen hyvinvointi rakentuu turvallisuuden kokemukselle ja se on meidän kaikkien taiteen parissa toimivien yhteisellä vastuulla.
Mitä asioita Temen freelancertapaamisissa on noussut esiin?
Viime freelancerkahveille linjoille löysi yli 50 ihmistä, ilmoittautuneita oli yli 80. Tilaisuudessa aiheesta alustaneen Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Susanna Visurinkin mielestä se on paljon. Niin ilmoittautuneiden kuin osallistujien määrä kertoo siitä, että käsillä ollut aihe, epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen, koetaan erittäin tärkeäksi. Ihmisillä on tarve tietää, miten epäasialliseen käyttäytymiseen tulisi puuttua ja miten viedä eteenpäin puuttumisesta seuraavia prosesseja. Ja toisaalta, saman asian äärelle toisten vertaisten kanssa kokoontuminen on jo itsessään arvokasta. On hienoa, että me täällä liitossa voimme olla tällaisessa liikkeellepaneva voima. Freelancerina työskenteleminen koetaan välillä myös aika yksinäiseksi. On ihmisen perustarve tuntea kuuluvansa joukkoon.
Työhyvinvointi ei ole vain yksilön, vaan koko yhteisön asia. Millaisilla keinoilla voidaan tukea ja vahvistaa psyykkistä hyvinvointia ja estää pahoinvointia?
Psyykkinen hyvinvointi rakentuu ja rakennetaan koko ajan ja joka päivä. Yksi keskeinen asia ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot – se, miten minä kohtaan toisen ihmisen ja miten tulen itse kohdatuksi. Vuorovaikutustaitoihin tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää niitä osana työyhteisön toimintakulttuuria. Rakentava vuorovaikutus perustuu sallivalle, läsnäolevalle ja myötäelävälle kuuntelemiselle. Se on asia, jossa ihan jokainen meistä voi kehittyä.
Vuorovaikutustaidot kulkevat käsi kädessä esittävän taiteen kentällä usein hauraiden esimies- ja johtamistaitojen kanssa. Tällaisten asioiden kehittämiseen tähtäävät pohdinnat ja toimet ovat erittäin tarpeellisia sekä merkittävää rakenteellista kehitystyötä. Mitä kanavia kautta tällaista kouluttamista saadaan tehtyä ja tuotua toimijoiden luokse? Tämä on tärkeä kysymys. Itse ajattelen, että psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät teemat tulisi ilman muuta integroida osaksi esittävän taiteen ammatillista koulutusta.
Nämä psyykkiseen hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvät kysymykset tulevat valitettavan usein edelleen väheksytyksi tai niitä pidetään voivotteluna. Psyykkisen jaksamisen kysymyksiä ei saa sivuttaa toisarvoisina eikä käsitellä vain työhyvinvointipäivillä, jotta voidaan sanoa, että asiat on otettu esille. Tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä, ja sitä Mielenterveyden työkalupakki hankekin pyrkii tuottamaan.
Työterveyslaitoksen yhteistyössä laajan esittävän taiteen toimijaverkoston kanssa toteuttama Floor is ours! -tutkimus nosti esille useita keskeisiä seikkoja rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksista. Tutkimuksessa todettiin mm. että yleisesti esittävän taiteen kentällä jaettu arvo on tasa-arvo, mutta käytännössä ihmisten välillä vallitsee hierarkkisia suhteita. Nämä vaikuttavat ja vaikeuttavat epäkohtiin puuttumista. Tällöin asetelmassa ylempänä olevat, valtaa työsuhteissa käyttävät, ovat ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan toimintakulttuurin muutoksesta psyykkistä hyvinvointia tukevaan suuntaan. Asioista on voitava puhua ilman pelkoa hankalaksi leimautumisesta tai muista arvaamattomista seuraamuksista. Samaan hengenvetoon toki muistutan, että myös työntekijän työelämätaidot ja ymmärrys vastuustaan ovat hyvin keskeisiä, kun puhutaan toimivasta ja turvallisesta, psyykkistä jaksamista tukevasta työkulttuurista.
Työehtoneuvojan tehtäviä hoitaessani olen törmännyt jo useamman kerran siihen, että työehtoja koskevien kysymysten alla ihmiset haluavat tulla kuulluksi ja jakaa kokemuksiaan työhönsä liittyviä epäkohtia koskien. Minulle ne keskustelut ovat myös psyykkisen jaksamisen tukemista. Yhdessä mietitään, miten asioita voisi lähteä purkamaan ja ratkomaan. Vapaalla kentällä ja työryhmissä ei useinkaan ole käytänteitä ja työsuojelurakenteita, joita isommilla toimijoilla on. On hienoa, että esim. monet apurahatoimijat ovat ottaneet käyttöönsä alan eettisiä ohjeita ja haastavia tilanteita ratkomaan osataan kutsua ulkopuolista apua.
Käynnissä olevasta muutoksesta on siis selviä merkkejä. Psyykkiseen hyvinvointiin suhtaudutaan vakavasti ja siitä halutaan huolehtia. Taiteen ammattikentälle suuntautuneena psyykkisenä valmentajana tiedän myös asiakkaideni kautta, että tarve edellä esitetyn kaltaiselle kuulluksi tulemiselle on kova. Pohdin paljon sitä, millaisella toiminnalla ja rakenteellisilla toimilla tähän tarpeeseen voitaisiin täsmällisemmin vastata ja näin tukea freelancertaiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien psyykkistä jaksamista. Mitä kuormittuneempi yksilö on, sitä kapeampi on hänen potentiaalinsa toteutua työssään taiteilijana.
Rakenteellisia toimia täytyy miettiä isommassa kuvassa. Voimme tarkastella esim. millaista psyykkisen jaksamisen tukemiseen tähtäävää toimintaa on freelancereille ja itsensätyöllistäjille jo saatavilla ja kenen toimesta (esim. apurahansaajien eläkelaitos Mela, SKR, säätiöt ja Taike). Voitaisiinko jo olemassa olevia rakenteita käyttäen edistää asioita? Meillä Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa on erillinen Rakenne-ryhmä, jossa yhteistyössä me Temen, Taiken, Työterveyslaitoksen ja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen edustajien kanssa mietimme juurikin esimerkiksi tällaisia asioita.
Työsuhteessa vastuu työntekijän työssä jaksamisesta on työnantajalla, kuten tämän artikkelin alussa muistutetaan. Oli kyse sitten isosta tai pienestä esittävän taiteen kentän toimijasta jaksamista rapauttavat psykososiaaliset tekijät työyhteisön toiminnassa, työn organisoinnissa ja johtamisessa on tunnistettava ja myönnettävä. Toivon työnantajilta ja esimiesasemassa olevilta rohkeutta tarttua ongelmiin, sillä siitä lähtee muutos. Eräs työpsykologi sanoi kerran, että “jokainen yksilö ja työyhteisö valitsee itse rakentaako se hyvinvointia vai pahoinvointia, sillä se on aina jompaa kumpaa.” Se on ehkä vähän kärjistäen sanottu, mutta siinä on minusta olennaisen ydin.
Hankkeen aikana vuonna 2024 tulevia avoimia tapahtumia
Temen omat freelancer-kahvit
Torstaina 11.04.2024 klo 10
Perjantaina 14.06.2024 klo 13
Hankkeessa sovitut valmennus- ja vertaisryhmät
Kevät 2024
Tampere (helmi-toukokuu)
Kohderyhmä: muusikot
Paikkakunta: Tampere
Kieli: suomi
Ilmoittautuminen: päättynyt
Kokoontumiset: 27.2., 12.3., 2.4., 17.4, 30.4., 14.5.2024
Helsinki (maalis-toukokuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Helsinki
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 4.3., 18.3., 8.4., 22.4., 6.5., 20.5.2024
Ilmoittautuminen: päättynyt
Etäryhmä (maalis-toukokuu)
Kohderyhmä: televisio- ja elokuva-alan ammattilaiset
Paikkakunta: etänä
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 6.3., 20.3., 4.3., 17.4., 24.4., 8.5.2024
Ilmoittautuminen: 7.2.-14.2.2024
Linkki ilmoittautumiseen: fi/koulutus/lahikoulutus/valmennus-ja-vertaisryhma-televisio-ja-elokuva-alan-freelancereille
Etäryhmä (maalis-kesäkuu, ruotsi)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: etänä
Kieli: ruotsi
Kokoontumiset: 28.3., 11.4., 25.4., 8.5.,23.5., 6.6.2024
Ilmoittautuminen: 19.2.-7.3.2024
Linkki ilmoittautumiseen:fi/sv/utbildning/narundervisning/ledd-kamratstodsgrupp-for-frilansande-yrkesverksamma-inom-konst-kultur-och-evenemang
Oulu (huhti-kesäkuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Oulu
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 2.4., 16.4., 30.4., 14.5., 28.5., 11.6.2024
Ilmoittautuminen: 5.3.-12.3.2024
Vaasa (huhti-kesäkuu, ruotsi)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Vaasa
Kieli: ruotsi
Kokoontumiset: 2.4., 16.4., 7.5., 21.5, 4.6., 18.6.2024
Ilmoittautuminen: 5.3.-12.3.2024
Turku (huhti-kesäkuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Turku
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 3.4., 17.4., 8.5., 22.5., 5.6., 19.6.2024
Ilmoittautuminen: 6.3.-13.3.2024
Linkki ilmoittautumiseen: fi/koulutus/lahikoulutus/valmennus-ja-vertaisryhma-taide-kulttuuri-ja-tapahtuma-alojen-itsensatyollistajille
Lahti (huhti-kesäkuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Lahti
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 4.4., 18.4., 2.5., 16.5., 30.5., 13.6.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 18.3.-25.3.2024
Etäryhmä (huhti-kesäkuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: etänä
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 4.4., 18.4., 9.5., 23.5., 6.6., 20.6.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 4.3.-11.3.2024
Helsinki (touko-kesäkuu)
Kohderyhmä: teatterialan ammattilaiset
Paikkakunta: Helsinki
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 2.5., 9.5., 23.5., 30.5., 6.6., 13.6.2024
Ilmoittautuminen: 4.4.-11.4.2024
Syksy 2024
Etäryhmä (syys-marraskuu, ruotsi)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: etänä
Kieli: ruotsi
Kokoontumiset: 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 8.11.2024
Ilmoittautuminen: 12.8.-19.8.2024
Etäryhmä (syys-marraskuu, englanti)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: etänä
Kieli: englanti
Kokoontumiset: 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 27.11.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 19.8.-26.8.2024
Seinäjoki (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Seinäjoki
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 6.9., 20.9., 4.10., 18.10., 1.11., 15.11.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 9.8.-16.8.2024
Tampere (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Tampere
Kieli: suomi
Kokoontumiset: syyskuu – marraskuu 2024
Ilmoittautuminen alkaa: vko 38
Jyväskylä (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Jyväskylä
Kieli: suomi
Kokoontumiset: tarkentuu myöhemmin
Ilmoittautuminen alkaa: tarkentuu myöhemmin
Joensuu (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Joensuu
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 10.9., 24.9., 8.10., 22.10., 5.11., 19.11.2024
Ilmoittautuminen: 13.8.-20.8.2024
Helsinki (elo-marraskuu)
Kohderyhmä: taiteelliset suunnittelijat
Paikkakunta: Helsinki
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 28.8., 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11
Ilmoittautuminen: 1.8-8.8
Turku (elo-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Turku
Kieli: suomi
Kokoontumiset: syksy 2024
Ilmoittautuminen: tarkentuu myöhemmin
Helsinki (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: tapahtuma-alan ammattilaiset
Paikkakunta: Helsinki
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 13.11., 27.11.2024
Ilmoittautuminen: 14.8.-21.8.2024
Etäryhmä (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: muusikot
Paikkakunta: etänä
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 2.9., 16.9., 30.9., 14.10., 28.10., 11.11.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 5.8.-12.8.2024
Kuopio (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Kuopio
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 10.9., 25.9., 8.10., 22.10., 5.11., 19.11.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 13.8.-20.8.2024
Rovaniemi (syys-marraskuu)
Kohderyhmä: kaikki taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaiset
Paikkakunta: Rovaniemi
Kieli: suomi
Kokoontumiset: 13.9., 27.9.2024, 11.10., 25.10., 8.11., 22.11.2024
Ilmoittautuminen alkaa: 16.8.-23.8.2024
