Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Temen Freet2030-hanke on maalissa: neuvonnalla reilumpaa freelance-työtä

Freelanceiden tukirakenteet ja asema työmarkkinoilla ovat heikommat kuin yrittäjillä tai vakituisessa työsuhteessa olevilla. Vaikka freelancereiden tapa ansaita rahaa ja harjoittaa omaa ammattiaan on erittäin yleinen ja laajenemassa myös muille kuin taide- ja kulttuurialoille, he ovat yhä työelämän Toisia.

Toisenlaisesta asemasta kertoo sekin, että Temen jäsenkyselyn mukaan liitto keskittyy freelancereihin sekä liikaa että liian vähän: ”Muutama vastaaja oli sitä mieltä, että freelancereiden asioita ei hoideta riittävästi Temen Freet-hankkeesta huolimatta. Muutama muu oli päinvastaista mieltä ja totesi, että freelancereiden asioihin kiinnitetään enemmän huomioita kuin muihin.”

Tulisiko freelancereihin siis keskittyä enemmän, yhtä paljon vai vähemmän kuin muihin Temen jäseniin? Joka tapauksessa freelance-työtä tekevillä on työmarkkinoilla – ei vain Temessä – eri asema kuin yrittäjillä tai vakituisessa palkkatyössä olevilla. Tässä asemassa on vielä paljon epäkohtia. Tilanteen parantamiseen tähtäävälle työlle on ammattiliitoissa vahvat perusteet.

Ammattiliittojen ansiosta freelancereillakin on nykyisin oikeus ja mahdollisuus kohentaa työolojaan ja palkkioitaan työehtoneuvotteluissa. Suurella jäsenmäärällä on yhteiskunnallista merkitystä, koska isoilla liitoilla on parempi valmius neuvotella kollektiivisopimuksia ja parantaa siten freelancereiden asemaa työmarkkinoilla.

Työn tekemiseen liittyvät hyvinvointikysymykset puhuttavat tällä hetkellä työmarkkinoita. Aihe kiinnostaa myös työelämän tutkijoita ja kehittäjiä. Temen Freet2030-kehittämishankkeella oli selkeä tarve ja tavoite: vahvistaa freelance-työn rakenteita ja löytää uusia malleja, jotka parantavat työn tuottavuutta ja hyvinvointia.

Puolitoista vuotta kestänyt Freet2030-hanke on nyt päättymässä ja raportoitu rahoittajalle eli valtakunnalliselle TYÖ2030-ohjelmalle.

Hanke keräsi kokemuksia ja käsityksiä freelance-työstä

Keräsimme tietoa teatteri- ja media-alan ammattilaisilta ja asiantuntijoilta työpajoissa sekä yksittäin haastattelemalla. Halusimme saada kirkkaan kuvan freelance-työstä ja kehittää sen pohjalta vankempia rakenteita kulttuurialan työn tekemiseen. Kehitimme näin freelance-työn malleja yhdessä freelancereiden kanssa.

Pohjana kehittämistyössämme oli käynnissä oleva freelancer-keskustelu, eli vuosikymmenien ahdinko koronalla buustattuna. Ajankohtaista tietoa freelancereiden asemasta saimme noin 40 eri osallistujalta neljässä virtuaalisessa työpajassa eli kinkereillä. Teimme 11 haastattelua elokuva-, tanssi-, teatteri-, musiikki- ja sirkusaloilla toimivien kanssa sekä seitsemän asiantuntijahaastattelua eri organisaatioissa. Meille kirjoitettiin kaksi työelämäkertaa.

Kokosimme näin yli 30 ideaa, joilla freelance-työn rakenteita voisi vahvistaa. Kirjoitimme ideoiden pohjalta erikseen ja eri kokoonpanoilla yhteensä 15 blogitekstiä ja Metelin artikkelia, kolme vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä äänitimme Onnistuva freelancer -podcastin. Keskustelimme ja kehittelimme ideoita myös lukuisissa kulttuuripolitiikan ja työelämän tutkimuksen seminaareissa ja työryhmissä, joissa tuotimme tekstejä ja podcasteja. Seurasimme ajankohtaista työmarkkina- ja taidepoliittista keskustelua.

Myös esimerkiksi Cuporen ja Taiken vuosittaiset barometrikyselyt kirkastavat taiteenaloilla toimivien näkemyksiä ajankohtaisista ilmiöistä. Vuoden 2021 Taiteen ja kulttuurin barometriin. 

Aiheena on tulevaisuuden taiteentekijät. Tulevaisuudessa mietityttää taiteilijan työhyvinvointi. Korona-aika on vahvistanut kokemusta epävarmuudesta ja arvostuksen puutteesta. Vastaajien keskeisimmät tulevaisuuden toiveet ovat: säännöllinen ja turvattu toimeentulo sekä taiteilijoiden osaamisen laajempi tunnistaminen.

Nämä avoimesti jaetut toiveet ja pelot taiteilijoiden tulevaisuudesta koskettavat jo nykyhetken freelancereita. Freelancer on kuin ikuinen parikymppinen, jonka pitää aina todistaa osaamisensa yhä uudelleen, kuten eräs Freet2030-hankkeen haastatteluihin osallistunut taiteilija freelanceriutta kuvasi.

Mistä puhumme, kun puhumme freelanceriudesta? 

Freelancer arvostaa ennen kaikkea vapauttaan valita itse, missä, milloin ja kenen kanssa tekee työtään. Ammatti-identiteetti on vahva. Varjopuolena on se, että ansainta on epävakaata, osaamista ei tunnisteta ja yleisen epävarmuuden keskellä hän vastaa kaikesta työkykynsä ylläpitämisestä yksin. Silloin kun hän ei ole työkeikalla, hän etsii tai suunnittelee niitä. Hän oppii uutta, vahvistaa ammattitaitoaan ja hoitaa terveyttään aina omalla ajallaan toisin kuin työsuhteiset kollegansa.

Freelancerit ovat itse vastuussa kaikesta työn organisointiin liittyvästä tuesta ja hallinnasta. Heidän tapansa johtaa, organisoida ja joustaa omassa työssään osoittaa valtavaa resilienssiä ja monipuolista kyvykkyyttä (itsensä) johtamisessa. Muuttuva työelämä vaatii juuri näitä ominaisuuksia. Silti he joutuvat jatkuvasti todistamaan ammattitaitonsa yhä uudelleen etsiessään uusia työtehtäviä ja toimeentuloa. Työelämässä autonomisuus on raskasta. Freelancerius on nimensä mukaisesti jatkuvaa taistelua vapaudesta, jossa esimerkiksi ansioihin sidotun sosiaaliturvan hakeminen on aivan omanlaisensa miinakenttä. Freelancer puolustaa vapautta, mutta tässä taistelussa on vaarassa kukistua hänen oma työhyvinvointinsa.

Freelance-työhön liittyy suuri paradoksi: Freelancerille arvokas oma aika kuluu jatkuvaan työn etsimiseen ja suunnitteluun tai sen tekemiseen epätyydyttävissä oloissa, ”koska tämä on vain väliaikaista”. Työssä voi vaihdella tiiviiseen tahtiin huippuhetkiä ja aallonpohjia, mikä saattaa olla hyvinkin koukuttavaa. Kuten useissa koukuttavissa ja jopa yhteiskunnasta syrjäyttävissä asioissa, myös freelance-työssä lyhytkestoiset mielihalut, eli muuttuvat preferenssit, voittavat pidempiaikaiset hyväkäsitykset ja tarpeet, eli pysyvät intressit, käsitykset hyvästä elämästä.

Freelance-työ kertoo käänteisesti suomalaisen työelämän kehittämiskohteista. Se, mikä yrittäjyydessä tai palkkatyössä puuttuu tai kuormittaa, kiehtoo ja vetää puoleensa freelanceriudessa. Suomen työelämää vaivaa esimerkiksi vapauden, jouston ja oman ajan puute, itselle sopimaton arvomaailma, työtahti tai johtamiskulttuuri. Näiden asioiden vuoksi freelance-työ houkuttelee, vaikka pidemmällä tähtäimellä se ei olekaan tekijälleen kannattava vaihtoehto.

Mitä freelancer kaipaa?

Taide- ja kulttuurialan työn tekemisessä on puutteellisia rakenteita. Freelancerit tarvitsevat työn tekemiseen tukea, turvatumpaa ja yhdenvertaisempaa alustaa. He kaipaavat ”pykälätukea”, eli apua sopimusten laatimiseen ja työehtojen noudattamiseen. Tätä heille tarjoavat jo ammattiliitot, mutta yhtenä suurena epäreiluuden kokemuksena mainittiin puuttuva työyhteisö tai ihminen, joka huolehtisi yksinpuurtavan työkaverin palautumisesta ja työhyvinvoinnista, myös vapaamuotoisissa kohtaamisissa. Säännölliset kehityskeskustelutkin pitää freelancerin käydä monologina. Myös olematon työterveyshuolto on merkittävä puute yhdenvertaisuudessa.

Freet2030-hankkeen päätavoite oli vahvistaa rakenteita kehittämällä uusia malleja kulttuurialan freelancereiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Kärki-ideana kehitimme uudenlaisen, digitaalisen ja matalan kynnyksen Freelance-neuvolan konseptin yhdessä Temen freelancereiden ja Into-Digitalin kanssa.

Freet2030-hanke onnistui: Kun kehityshanke synnyttää uutta toimintaa tai uudenlaisia palveluita asiakkaille, hanke on saavuttanut tavoitteensa. Toimiva freelance-neuvonta parantaa kulttuurialan freelance-työn tekijöiden ja teettäjien tuottavuutta ja hyvinvointia. Neuvola-idean jatkokehittely vie kohti käytännön toimintaa, jossa työpaikat ja freelancerit voivat hyödyntää hankkeessa syntyneitä tuloksia. Helmikuussa Meteli-lehdessä kerrotaan Freelance-neuvolasta tarkemmin.

Kiitämme lämpimästi kaikkia Freet2030-hankkeessa mukana olleita!

Freet2030-hanke (1.6.2021-31.1.2023) oli suunnattu taide- ja kulttuurialan freelance-työn tekijöille, teettäjille ja freelance-työhön kytkeytyville viranomaisille. Erityisesti fokuksessa olivat teatterin, tanssin, sirkuksen, tv:n, elokuvan ja musiikin toimialat. Temen kanssa varsinaisena tekijänä oli Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak sekä yhteistyökumppanit Suomen Teatterit, Teatterikeskus, Audiovisual Producers Finland  ja Suomen Muusikkojen Liitto.

Anna Anttila

Temen Freet2030-hankkeen projektipäällikkö

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..