Teme lähtee luottavaisin mielin työehtosopimusneuvotteluihin

Miksi työehtosopimusneuvotteluissa korostetaan luottamuksen tärkeyttä, ja mikä mahtaa olla jälkivaikutus? Toiminnanjohtaja Karola Baran selventää työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä kysymyksiä.

Temeläisten alojen työehtosopimukset eli TESit päättyvät helmikuun loppuun mennessä. Temen toimistolta toiminnanjohtaja Karola Baran sekä työehtoasiantuntijat Sami Hiltunen, Anne Saveljeff, Ilona Vartiainen ja Ava Lainema ovat mukana TES-neuvottelupöydissä. Lisäksi neuvotteluihin osallistuu luottamustoimisia jäseniä TES-taustaryhmistä, joissa on sovittu eri sopimusalojen tavoitteista tälle kierrokselle. Teme huolehtii, että jäsenistö pysyy ajan tasalla neuvotteluista. Klikkaa tästä TES-neuvottelu-sivulle.

Teollisuusalojen työnantajajärjestöt ovat kertoneet halustaan edistää yrityskohtaista työehtojen sopimista ja päätä eroon yleissitovista työehtosopimuksista. Temen neuvottelemiin työehtosopimuksiin edellä mainittujen työnantajajärjestöjen päätökset eivät kuitenkaan vaikuta.

Teme neuvottelee edelleen kahdesta yleissitovasta työehtosopimuksesta, Tanssinopettajien työehtosopimuksesta ja Teatterialan työehtosopimuksesta. Teatterialan työehtosopimus (TEA-TES) neuvotellaan Suomen Teatterit ry:n kanssa. Tanssinopettajien työehtosopimus neuvotellaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry:n kanssa. Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevaa työehtosopimusta (ELO-TES) on pitkään yritetty saada yleissitovaksi. Teme neuvottelee myös viisi yrityskohtaista työehtosopimusta. Kaikki Temen työehtosopimukset on listattu jutun loppuun. Työehtosopimuksen merkityksestä voit lukea täältä.

Miten odotat Temen työmarkkinakierroksen sujuvan, Temen toiminnanjohtaja ja pääneuvottelija Karola Baran?

— Tulevaa työmarkkinakierrosta on laajalti kuvattu vaikeaksi. Teme lähtee luottavaisin mielin neuvotteluihin. Lähtötilanne on hyvä. Tunnemme omat sopimusalamme, meillä on osaava tiimi, työpaikoilla paljon sitoutuneita luottamusmiehiä ja luottamustoimisia henkilöitä. He välittävät meille tietoa alan ajankohtaisista ongelmista, jotka neuvotteluissa on syytä huomioida. Työehtosopimuksista on iso hyöty myös työnantajille.

— Monissa työehtosopimuksissa toimintaa rahoitetaan pitkälti julkisilla varoilla. Myös rahoittaja haluaa, että alalla on yhteisesti neuvoteltu työehtosopimus, joka määrittää minimiehdot, kuten vähimmäispalkan ja turvaa alalle soveltuvat, kohtuulliset työehdot. Työehtosopimuksessa huomioidaan myös alan kehitys, kuten vaikkapa digitalisaatioon liittyvät työehdot.

Mitkä ovat luovien alojen ongelmat?

— Yksi merkittävä ongelma on rahoituksen niukkuus. Työehtosopimuksen kehittämistä joudutaan jatkuvasti punnitsemaan kustannusten kautta.

— Luovat alat rakentuvat yleisesti pitkille päiville ja työviikoille. Neuvotteluissa keskustellaan paljon jaksamisesta, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta sekä riittävästä palautumisesta. Esittävän taiteen parissa työskentelevien työaika on usein pitkä, sillä työt alkavat aamusta ja esitykset ovat vasta illalla. Lisäksi monet työskentelevät myös lauantaisin, koska perinteisesti yleisö ehtii nauttimaan kulttuurista viikonloppuisin.

— Elokuva- ja tv-tuotanto on kallista, sillä siihen muun muassa vuokrataan kuvauskalustoa. Kulut yritetään pitää mahdollisimman pieninä, mikä ohjaa tiiviisiin työrupeamiin. Se tarkoittaa, että työntekijät tekevät pitkää kuvauspäivää ja -viikkoa. Myös näyttelijöiden palkkakustannuksia rajataan tiiviillä kuvausaikataululla.

— Tanssin ja sirkuksen aloilla työ on sirpalemaista. On tavallista, että töitä tehdään monelle työnantajalle jopa saman päivän aikana.

Ehditäänkö uudet työehtosopimukset neuvotella ennen voimassaolevien purkautumista?

— Tavallisesti TES-neuvottelut ajoitetaan niin, että ollaan valmiita, kun voimassa oleva TES päättyy. Aina tässä ei onnistuta, jolloin alkaa TESin niin sanottu jälkivaikutus.

Mitä jälkivaikutus tarkoittaa?

— Kun työehtosopimuksen voimassaolo lakkaa eikä uutta sopimusta ole saatu aikaan, on noudatettava aiemman sopimuksen ehtoja. Työehtosopimuksen jälkivaikutus on kehitetty erityisesti niitä tilanteita varten, kun työehtosopimusneuvottelut eivät johda tulokseen. Jälkivaikutus turvaa työntekijää uuden sopimuksen syntyyn saakka. Yleisestä työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta ei ole säädetty lailla, mutta se on hyväksytty oikeuskäytännössä.

Miksi luottamuksesta puhutaan TES-neuvottelujen yhteydessä?

— Luottamuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Palkansaajien sekä työnantajan neuvottelijat tekevät jatkuvasti yhteistyötä. Usein työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitaan yhteisistä työryhmistä, jopa hankkeista, joissa työskentely sitouttaa sopijapuolia toisiinsa entisestään. Neuvottelujen onnistumisen kannalta on tärkeää, että välit ovat toimivat ja käydään aitoa, kunnioittavaa keskustelua, jossa molemmat pyrkivät ymmärtämään toistensa tavoitteita.

— Mikäli neuvottelujen henki on tällainen, pystytään ratkomaan myös vaikeita asioita. Aika usein sanon, että hyvän neuvottelun paras lopputulos on molemmille kivulias kompromissi.

Työnantajien Palta on sitä mieltä, että paikallinen sopiminen antaa työkaluja reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös Suomen Teatterit näkee paikallisessa sopimisessa kehittämisen paikan. Hyötyvätkö luovat alat paikallisesta sopimisesta?

— Esimerkiksi teatterialan työehtosopimuksessa on tietyt asiat rajattu ulos paikallisesta sopimisesta, mutta muuten asioista voidaan sopia talokohtaisesti melko vapaasti.

— Teollisuuden työnantajien mielestä työehtosopimukset jäykistävät työmarkkinoita. Heidän perustelunsa paikalliselle sopimiselle on, että se toisi lisää joustavuutta.  Palkansaajapuolen kokemus aika yleisesti on, että jousto ja säästö tarkoittavat paikallisesti sovituista palkan heikennyksistä. Teme on kattojärjestönsä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n linjoilla siinä, että kestävä paikallinen sopiminen toteutuu parhaiten työehtosopimuksen raamissa, luottamusmiehen ja työnantajan välisessä neuvottelussa.

Hyötyvätkö luovat alat vientialojen palkankorotuksista?

— Viime vuosina vientialojen palkankorotukset ovat heijastuneet luovien sekä muiden alojen palkankorotuksiin. Tällä TES-kierroksella tiedetään jo etukäteen terveydenhuollon henkilöstön hakevan merkittäviä palkankorotuksia eikä vientialojen palkankorotus sille riitä.

— Tähän mennessä syntyneet neuvottelutulokset näyttävät palkankorotusten osalta noudattavan ekonomistien arvioita.

Onko luovien alojen työnantajien toiveena direktio-oikeuden eli työnjohto-oikeuden lisääminen?

— Työnantajat ovat viime aikoina toistuvasti toivoneet työtekijöille yleisnimikkeitä. Tällä halutaan laajentaa työntekijän työtehtäviä. Uusia nimikkeitä voisivat olla esimerkiksi lavastamotyöntekijä tai näyttämötyöntekijä. Koska työnantajalla on jo nyt mahdollisuus teettää työntekijällä muutakin työntekijän tehtävään liittyvää työtä, en keksi muuta motiivia yleisnimikkeen käyttöönotolle kuin työnantajan halun lisätä direktio-oikeuttaan entisestään.

— Työnantajat haluavat toisinaan tulkita tekijänoikeudellista työtä laajemmaksi kuin mitä TESissä on sovittu. Näin on käynyt esimerkiksi koronan aikaan, kun esitettiin, että striimaus eli suora lähetys tai tallentaminen olisi ollut työnantajan direktion piirissä.

— Direktiovallan rajoja ei ole missään kirjallisessa oikeuslähteessä tarkkaan määritelty, mistä johtuu tietty rajojen epämääräisyys ja vaihtelevuus. Sen laajuudesta voidaan sopia muun muassa työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Kannattaa tietysti olla tarkkana, ettei direktiovallassa tapahdu muutoksia huomaamatta.

Miksi TESit kirjoitetaan siten, että niissä on tulkinnan varaa?

— TES on harvoin niin yksityiskohtainen, että se ottaisi tyhjentävästi eri tilanteisiin kantaa. Syynä on monimutkaiset ja erilaiset työelämän tilanteet. Varsin tavallinen syy on myös, että jo sopimishetkellä ollaan asiasta eri mieltä. Toinen sopijapuoli haluaisi konkreettisen ja selkeän ohjeen ja toinen vastustaa ohjeen liittämistä TESiin. Lopputuloksena saadaan aikaan lause, johon sisältyy esimerkiksi sana ”pyritään” tai käytetään sellaisia termejä kuin ”merkittävissä määrin”.

Voidaanko työehtosopimukset kirjoittaa selkeämmiksi?

— Totta kai. Selkeyteen aina pyritään, mutta sopimustekstin laadinnassa voi neuvotteluosapuolten välille tulla kissanhännänvetoa. Tekstin muotoilu voi lopulta päätyä kompromissiin, jossa otetaan huomioon molempien neuvotteluosapuolten tahto, mutta kumpikaan ei saa täysin omaa ehdotustaan läpi. Kompromissiin päätynyt teksti voi aiheuttaa tulkintavaikeutta ja tosielämän tilanteet ovat joskus monimutkaisempia kuin mitä TESiä muotoillessa on osattu ennakoida. Myös yhteiskunta ja ympäristö muuttuvat ja TESien tulee elää ajassa.