Siirry sisältöön
Kuvituskuva hahmosta, joka juoksee kohti uloskäntiä. Viittaa koronaan.
Kuva Jani Pulkka

Temeläisten työttömyys lisääntyi 57 % maaliskuusta elokuulle

Marraskuun 2020 pääkirjoitus, Anne Saveljeff

Korona on iskenyt rajusti esittävän taiteen parissa työskenteleviin. Työt ovat huvenneet lähes olemattomiin tuhansilta esiintyjiltä sekä heidän kanssaan työskenteleviltä taiteilijoilta, suunnittelijoilta, teknikoilta ja tuotannon ammattilaisilta.

Jos Temen koronakyselyn ansionmenetykset tuntuvat pieniltä, se on harha, sillä alat ovat freelancervaltaisia ja työttömyyttä on paljon. Jos esim. ohjaaja menettää yhden ohjaustyön, hän voi menettää vuoden töistä ja palkoista jopa 50-100%.

Vakinainen henkilöstö on selvinnyt koronan vaikutuksista paremmin, mutta freelancereiden sopimuksia ja keikkoja on peruttu ja purettu laittomasti. ”Työsopimuksen purkamiseen oikeuttaa vain työntekijästä johtuva erittäin painava syy, eikä epidemia ole sellainen”, toteaa Temen työehtoasiantuntija Sami Hiltunen HS:lle viikonloppuna (HS 31.10.).

Työttömyyskassan kohonneet työttömyysluvut ovat jäävuoren huippu

Hälyttävää on, että Temen koronakyselyssä suuri joukko vastaajia ilmoitti syksyn 2020 ja vuoden 2021 sopimusneuvotteluiden olevan jäissä. Taidelaitokset, toimijat, järjestäjät ja tuottajat eivät uskalla solmia uusia sopimuksia koronatsunamin pelossa.

Temeläisistä 72 % kuuluu Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan. Työttömyyskassamme tilastojen mukaan heidän työttömyytensä lisääntyi tänä vuonna 57 % maaliskuusta elokuulle!

Työttömyyskassaan kuuluvista temeläisistä 12 % sai Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassasta korvausta tammikuussa; maaliskuussa 13,4 %; elokuussa 21 %. Emme tiedä miten moni temeläinen saa lisäksi työttömyyskorvausta Kelasta.

Jatkuessaan korona tulee heikentämään taidekenttää monin eri tavoin

Sama ”varmat valinnat -ajattelu” voi näkyä taidealoilla laajemminkin elokuvan, kuvataiteen, musiikin parissa.

Tiedämme Suomen Teatterit ry:n tekemän kyselyn perusteella, että 50 % teattereista on tehnyt muutoksia kevään 2021 ohjelmistoon; 25 % teattereista on muuttanut syksyn 2021 ohjelmistoa.

Koronarajoitusten takia teatterit voivat ottaa enintään 40 % katsojakapasiteetista esityksiin, mikä tarkoittaa, että jokainen esitys on tappiollinen. Teatterit joutuvat säästämään esitysten kustannuksissa: luovutaan freelancer-vierailijoista, karsitaan kotimaiset kantaesitykset ja taiteelliset riskit. Jos taloudellisten menetysten pelossa uudenlaiset ja kokeilevat esitykset perutaan, on vaarana, että ohjelmistot kapenevat taiteellisesti kunnianhimottomiksi. Kenties harrastajia nähdään esityksissä enemmän. Sama ”varmat valinnat -ajattelu” voi näkyä taidealoilla laajemminkin elokuvan, kuvataiteen, musiikin parissa.

Temen koronakyselyn tuloksia maalis-elokuulta 2020

Teme teki koronakyselyn temeläisten ansionmenetyksistä maalis-elokuun ajalta. VOS- ja kansallisissa teattereissa työskentelevistä työntekijöistä tekniikassa, hallinnossa, toimistossa työskentelevien ansionmenetykset ovat olleet pienimmät: keskimäärin 1800 euroa per jäsen puolen vuoden aikana (maalis-elokuussa 2020). Enemmistö heistä on kiinnitettyjä. Heitä on lomautettu ja koronan jatkuessa lomautusriski kasvaa.

Ohjaajat, lavastajat, pukusuunnittelijat, ääni-, valo- ja videosuunnittelijat, tanssijat ja koreografit ovat pääasiassa freelancereita. Heitä korona kohtelee kovalla kädellä: työttömyys on lisääntynyt ja sopimusneuvottelut ovat jäissä.

Kyselyn perusteella ansionmenetykset olivat puolelta vuodelta (maalis-elokuussa 2020) esittävän taiteen parissa: ohjaajien kohdalla keskimäärin 10 400 euroa; visualistien ja suunnittelijoiden kohdalla 6900 euroa; tanssitaiteilijoilla keskimäärin 3900 euroa. Elokuva- ja tv-alan ammattilaisilla keskimäärin 6000 euroa per jäsen.

Jos ansionmenetykset tuntuvat pieniltä, se on harha, sillä alat ovat freelancervaltaisia ja työttömyyttä on paljon. Jos esim. ohjaaja menettää yhden ohjaustyön, hän voi menettää vuoden töistä ja palkoista jopa 50-100%.

Temen koronakyselyn perusteella ei voi arvioida paljonko tulonmenetykset ovat esim. teatterialalla, sillä vastaajia on vähän alaan nähden (esittävän taiteen parista vastasi 491 jäsentä. Elokuva- ja tv-alalta 145 jäsentä). Vastaajat myös työskentelevät monilla eri tavoilla ja ansiotasot vaihtelevat paljon (osa yrittäjänä, osa työkorvauksilla, osa tuntipalkkaisina, osa kokoaikaisina kiinnitettyinä).

Ansionmenetykset ovat freelancereille raju isku ja tilannetta pahentaa se, että tulevaisuuden sopimusneuvottelut ovat jäissä. Pienipalkkaisten freelancerien tuloissa pienehkötkin tulonmenetykset ovat merkittäviä, sillä puskurirahastoja pahan päivän varalle ei ole.

Eräs temeläinen vastasi koronakyselyssä: ”Tunteet ovat erittäin ristiriitaisia. Olen kuullut erittäin monen kollegan kertovan, että korona on ollut siunaus joka esti burnoutin. Koronan myötä olemme ymmärtäneet ja nähneet työmäärämme ja työtahtimme mielivaltaisuuden. Olemme hetken osanneet hellittää. Toivon, että tämä asenne pysyisi, mutta sen näkee ajan kanssa. (…) Koen ahdistusta ja epävarmuutta sekä epätoivoa taidealojen tulevaisuudesta. Maan kulttuuri- ja rahoituspohja on ilman koronaakin murenevalla pohjalla Veikkaus-varojen hupenemisen myötä.”

Anne Saveljeff

Kirjoittaja on Metelin päätoimittaja ja Temen tiedottaja.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.