Meteli on Temen verkkolehti

Kuva Alina Grubnyak, unsplash

Pääkirjoitus: Tulevaisuus ei tapahdu, me luomme sen

Tammikuun pääkirjoitus 2020, Anne Saveljeff

Hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä! Millaisia kehityskulkuja on näköpiirissämme 2020-luvulla? Mitä ongelmia ja jännitteitä pitäisi ratkoa kaikkein kiireisimmin?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puuttui uudenvuoden puheessaan vihan kulttuuriin. Hän myös totesi, että rauhattomuuden, epävakauden ja lyhytjännitteisyyden lisäännyttyä maailmassa, niille on luotava vastavoimia. Tarvitaan rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä. ”Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan”, tasavallan presidentti sanoi.

Tulevaisuus riippuu valinnoista ja toimista.

Sitra on eduskunnan perustama rahasto, jonka yksi tehtävä on luodata yhteiskunnallisia muutoksia. Sitra hahmottaa tulevaisuudessa viisi megatrendiä, jotka ovat monista ilmiöistä koostuvia kehityssuuntia. Ne eivät tapahdu vääjäämättömästi, vaan muutoksen kannalta olennaisia ovat viiden trendin väliset jännitteet. Näiden jännitteiden tunnistaminen ja ratkaiseminen tarkoittaa Sitran mukaan juuri tulevaisuuteen vaikuttamista.

Tärkein tulevaisuuteen vaikuttava tekijä on Sitran mukaan ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys. Eli miten me ratkomme ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden kuihtumista ja jäteongelmaa. Muita trendejä pitää tarkastella suhteessa tähän ykköstrendiin.

Toinen megatrendi liittyy väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen maahanmuuton myötä. Me vastaan ne -ajattelu vaanii taustalla. Jännite piilee väestöryhmien kohtelussa: reiluus vai eriarvoisuus?

Kolmas megatrendi on Sitran mukaan verkostomaisen vallan voimistuminen. Valtasuhteet muuttuvat moni-napaisesta monisolmuiseen maailmaan, jossa Sitra esim. arvioi länsimaiden menettävän valta-asemiaan. Jos näin käy, yhteiskuntarauha ja turvallisuuden tunne saattavat joutua koetukselle. Valtioiden lisäksi valtaverkostossa nousevat kaupungit, instituutiot, yritykset ja ajatushautomot.

Neljäs megatrendi on talousjärjestelmän suunnan etsiminen. Talouden ja väestön (2. trendi) välinen jännite on vanha tuttu kestävyysvaje. Suhteessa ykköstrendiin taloudessa on kysyttävä, onko ympäristö pelkkä resurssi vai valitsemmeko tavoitteeksi ympäristön parantamisen.

Viidennen megatrendin myötä teknologia sulautuu kaikkeen, osaksi yhteiskuntaa ja arkea. Jännite kytee siinä, onko se uhka vai mahdollisuus.

Ykkös- ja kolmostrendin kanssa ay-liike voisi tehdä enemmän: ekologisen jälleenrakennuksen (1.) sekä verkostomaisen vallan ja vuorovaikutuksen (3.) vahvistaminen omassa toiminnassaan.

Mitä ay-liikkeen pitäisi tehdä?

Ay-liikkeen arvoissa ja toiminnassa kaikki viisi megatrendiä ovat mukana. Suomen hiilineutraaliustavoitteita kiitellään, ikääntymisen ja talouden välistä tasapainoa on etsitty vuosikymmenet ja teknologian suhdetta työelämään pohditaan paljon. Ykkös- ja kolmostrendin kanssa ay-liike voisi tehdä enemmän: ekologisen jälleenrakennuksen (1.) sekä verkostomaisen vallan ja vuorovaikutuksen (3.) vahvistaminen omassa toiminnassaan.

Ay-liikkeen on muutettava keskitettyä päätöksentekoaan laajaan osallistamiseen. Uudistuakseen ja selviytyäkseen ay-liikkeen on saatava osallistumisen ja vaikuttamisen kynnykset mataliksi. Jäseniä pitää kutsua mukaan visiointiin ja päätöksentekoon. Myös liittoihin kuulumattomien näkemyksiä pitää kysyä ja kuunnella herkällä korvalla.

Teme haluaa osallistua ykköstrendin talkoisiin eli ekologiseen jälleenrakennukseen. Olemme aloittaneet seminaarissa pohdinnan siitä, mitä kaikkea ympäristöystävällisyys voisi olla TES:ien tasolla  sekä haastaneet muita ammattilittoja mukaan tähän pohdintaan.

Sitra varoittaa valeinformaation ja vastakkainasettelun lisääntymisestä, sillä se herättää hämmennystä, joka taas lisää populismia. Tämän vuoksi hämmennyksen vähentäminen on Sitran mukaan tärkeää.

Näitä ilmiöitä vastaan syntyi Silakkaliike sosiaalisessa mediassa. Se julkistettiin jouluna vastareaktiona al-hol-lasten jahtaamiselle ja ihmisvihalle. Silakkaliikkeessä mukanaolijat saavat toisiltaan vinkkejä valeinformaation, rasismin ja vihapuheen taltuttamiseksi. Toivottavasti tämänkaltainen aktivismi laajenee ja vahvistuu kaikkialla maailmassa.

Käsitykseni mukaan iso osa someraivoajista on ihmisiä, joilla on empatiavaje ja itsekritiikki hukassa. Osa vihaa, osa manipuloi. Ihmisviha ja vihapuhe on ehdottomasti tuomittavaa, mutta niitä pitää vastustaa sivistyneesti. Vaatia faktoja ja kyseenalaistaa valheet ja populismi. Siinä ay-liikkeelläkin on tärkeä rooli: olla luotettava yhteiskuntatoimija, luotettavan tiedon tuottaja ja ihmisoikeuksien puolustaja.

Ihmisoikeuksien kannalta 2010-luku oli synkeä. Toivottavasti teemme parempaa tulevaisuutta 20-luvulla. Silakkaliikkeen lisäksi kannatan ”Being nice” -trendiä sillä uskon vilpittömästi, että ”hyvä ruokkii hyvää” ja ”viha ruokkii vihaa”.

Suomen Kirjastoseuran kuva

Anne Saveljeff

Kirjoittaja on Metelin päätoimittaja ja Temen tiedottaja. Metelissä ilmestyy artikkeli viikottain ja pääkirjoitus kerran kuussa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..