Helmikuun 2023 pääkirjoitus, Karoliina Huovila
Työmarkkinakierroksia kuvataan usein vaikeiksi, eikä siltä voi välttyä tälläkään kierroksella. Myös Temessä käymme parhaillamme TES-neuvotteluita usean eri työehtosopimuksen osalta. Kierrosta on hidastanut neuvottelusuma, joka toivottavasti alkaa nyt purkautua, kun teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä löytyi sopu.
Taloudellinen tilanne on poikkeuksellinen; kallis energia, nousevat korot ja erittäin korkea inflaatio ovat heikentäneet palkansaajien ja myös Temen jäsenten ostovoimaa ankarasti. Saman kokoluokan vähenemisiä ostovoimassa on koettu viimeksi 70-luvulla.
Viime viikolla teknologiasektorilla saavutettiin ratkaisu, jonka mukaan palkkoja korotetaan yhteensä 7 % kahdessa vuodessa. Neuvottelukierroksen aikana työnantajapuolella on haluttu odottaa keskeisten vientialojen ratkaisua, ennen kuin palkkaneuvotteluissa voidaan edetä. Temen neuvottelukumppaneista näin on toiminut Palta. Olemme kritisoineet tätä, koska alakohtaisia ratkaisuja olisi hyvin voitu neuvotella, olemmehan liittokierroksella.
Nyt kun odotettu ratkaisu on syntynyt, Teme tavoittelee samansuuruisia korotuksia jäsenilleen. Myös temeläisten ruokakauppa- ja sähkölaskut sekä asuntolainojen korot ovat nousseet. SAKn jäsenliittona Teme on mukana palkkaliitossa, jonka tarkoituksena on keskinäinen solidaarisuus ja yhtä suuret korotukset kaikille aloille. Myös lakkovalmius on ennätyksellisen korkealla tasolla, koska palkansaajilla on huoli omasta pärjäämisestään hintojen noustessa.
Kulttuurialalla eivät useinkaan liiku suuret rahat, ja koronankin aiheuttamaa lovea edelleen on. Siitä huolimatta palkkakehityksessä ei voida jäädä jälkeen. 90-luvun laman jälkimainingeissa kulttuuriala säästi sopimalla useiden vuosien ajan hyvin pienistä palkankorotuksista, eikä tätä virhettä saa toistaa. Tuolloin kulttuurialan palkat jäivät pahasti jälkeen. Jälkeenjääneisyyttä yritettiin korjata vuonna 2008 palkkaohjelmalla, mutta kerran syntynyttä eroa on liki mahdotonta kuroa umpeen. Mielestämme teatterialan VOS-järjestelmää ja muuta valtion pysyvää rahoitusta pitääkin kehittää niin, että palkkakehitys huomioidaan järjestelmien sisällä ja mahdollistetaan alalla yleisen työmarkkinatason mukaiset palkankorotukset.
Temen neuvottelukierrosta pidemmälle tähtäävät tavoitteet löytyvät hallitusohjelmatavoitteista. Tavoitteiden lähtökohtana on ajatus siitä, että kulttuuri- ja luovien alojen työntekijöillä on oikeus reiluun työelämään. Tämä tarkoittaa kohtuullisia työeloja ja elämiseen riittävä ansiotasoa.
TES-kierroksella neuvoteltavat palkankorotukset eivät aivan suoraan hyödytä kaikkia. Osa meidän jäsenistämme tekee työnsä työsuhteen ulkopuolella kokematta kuitenkaan olevansa yrittäjä. Freelancerien asemaan työelämässä on haettu helpotusta jo vuosia, siinä kuitenkaan suuremmin onnistumatta. Ammattijärjestön tarkoitus on huolehtia jäsentensä edunvalvonnasta kaikissa tilanteissa. Siksipä Temessä vaadimmekin oikeuksia myös freelancereille.
Paljon on kiinni kulttuurin rahoituksesta. Nykymuotoinen rahoitus tekee usein vaikeaksi maksaa tekijöille työehtosopimuksen mukaisia korvauksia tehdystä työstä. Vapaan kentän rahoitusmallien pitäisikin olla sellaisia, jotka ohjaavat käyttämään työsuhteisia tekijöitä ja oikeudenmukaisia työehtoja.
Jäsenkuntamme on varsin heterogeeninen ja edunvalvontakohteita riittää. Yhdellä tavoitteella emme korjaa kaikkien jäsenten asioita, vaikka tavoitteessamme edistyisimmekin. Jäsenten tarpeiden moninaisuus käy ilmi esimerkiksi jäsenkyselyistämme, joissa osan mielestä keskitymme liikaa työsuhteisten, kiinnitettyjen työntekijöiden edunvalvontaan ja työehtosopimuksiin, toisten mielestä äänemme kuuluu eniten freelancereiden edunvalvonnassa.
Tämä on temeläisen edunvalvonnan haaste ja samalla rikkaus. Pysymme muuttuvan työelämän pulssilla, useat epätyypillisyyteen liittyvät ilmiöt löytävät tiensä meidän aloillemme ensimmäisenä. Kulttuurityöntekijöiden ääni on tärkeä lisä palkansaajapuolen edunvalvonnassa.
