Meteli on Temen verkkolehti

Kuva: Amit Lahav, Unsplash

Pääkirjoitus: Kaikille ansiosidonnainen työttömyysturva?

Syyskuun 2020 pääkirjoitus, Karola Baran

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ilmoitus universaalista työttömyysturvasta kuulostaa hyvältä, mutta kun ehdotusta perkaa tarkemmin, nousee tukka pystyyn.

EK:n tuki kaikille annettavasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta oli yllättävä takinkääntö. Vielä heinäkuun alussa EK totesi, että se kannattaa nykyistä järjestelmää. Nyt EK päätti esittää, että yleinen työttömyysvakuutus hoidettaisiinkin Kelan tai rahaston kautta ja ansioturvaa leikattaisiin 400 miljoonaa euroa.

Säästöt saataisiin aikaan seuraavilla toimenpiteillä:

– Työssäolo- ja paluuehto palautetaan 12 kuukauteen. Nykyään se on 6 kk (eli 26 viikkoa).
Aiemmat työssäoloehdot ovat olleet 8 kk ja 10 kk.

– Omavastuuaika palautetaan 7 päivään.
Nykyään se on 5 päivää.

– Lomakorvauksen jaksotus palautetaan vanhan mallin mukaiseksi eli lomakorvausta vastaavilta päiviltä ei saisi työttömyyskorvausta.

– Lyhennetään enimmäiskestoa siten, että se on 250 päivää niillä, joilla työhistoria on alle 3 vuotta ja 350 päivää niillä, joilla työhistoria on vähintään 3 vuotta.
Nykyään se on 300 päivää, jos työhistoria alle 3 vuotta; 400 päivää, jos työhistoria yli 3 vuotta; 500 päivää, jos täyttää työssäoloehdon 58-vuotiaana ja työhistoriaa on 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

– Porrastetaan päivärahan taso työttömyyden keston mukaan:
ensimmäiset 3 kuukautta > nykymalli korotettuna 5 %:lla,
työttömyyskuukaudet 3-6 > nykymalli vähennettynä 10 %:lla ja
työttömyyden kestettyä 6 kuukautta ja kauemmin > nykymalli vähennettynä 20 %:lla.

EK:n malli voisi toimia sellaisten työttömien kohdalla, joilla on ollut pitkä tai säännöllinen työ ja joiden työttömyysjakso jää lyhyeksi ja työmarkkina-arvo on korkea. Temeläisille muutos olisi huono.

Tällä hetkellä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 6 kk ja on jäsenyyden aikana ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana. Tätä työssäoloehtoa kerryttävät pääsääntöisesti sellaiset kalenteriviikot, joiden aikana on työskennellyt vähintään 18 tuntia (opettajilla tuntimäärä voi olla alhaisempi) ja maksettu palkka on ollut alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen.

Työssäoloehdon määrittelemisessä pitää siirtyä työajan tuntiseurannasta ja valvonnasta euromääräiseen työssäoloehdon määrittelemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että luovuttaisiin vaatimasta 18-tuntisia työviikkoja. Työviikko täyttyisi vähemmälläkin tuntimäärällä, kunhan palkka olisi tietyn suuruinen.

Temeläisistä iso osa kuuluu työttömyyskassaan. Heille työttömyysturva on tärkeä sosiaaliturva, sillä työttömyyttä ja pätkätöitä on paljon.

Luovilla aloilla freelancertyö on usein luonteeltaan pätkätyötä, osin kausiluonteista ja työttömyysjaksot ovat yleisiä. 5100 temeläisestä noin 50 % on freelancereita. Heitä on paljon mm. teatterin taiteellisissa ammateissa, av-alan, tanssin ja sirkuksen töissä. Joillain temeläisillä on suuri vaikeus saada edelläkuvattu työssäoloehto täyteen (26 kpl 18-tuntisia työviikkoja 28 kk:n aikana).

Luovien alojen tilanteesta johtuen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pääsyä pitää helpottaa lyhentämällä työssäoloehto kolmeen, enintään neljään kuukauteen. Ei missään tapauksessa pidentää sitä!

Lisäksi työssäoloehdon määrittelemisessä pitää siirtyä työajan tuntiseurannasta ja valvonnasta euromääräiseen työssäoloehdon määrittelemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että luovuttaisiin vaatimasta 18-tuntisia työviikkoja. Työviikko täyttyisi vähemmälläkin tuntimäärällä, kunhan palkka olisi tietyn suuruinen.

Palkansaajien työttömyyskassoihin kuuluu noin 1,9 miljoonaa palkansaajaa ja kassoihin kuulumattomia on palkansaajista noin 16 %. Tiedämme, että kassoihin jättävät liittymättä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, mm. nuoret, heikosti koulutetut sekä ne, jotka eivät saa työssäoloehtoa kerättyä.

Teme vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että heikommassa asemassa olevien tilannetta helpotetaan ja esim. työttömyysturvassa huomioitaisiin paremmin määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä tekevien tilanne.

EK:n esittämässä universaalissa mallissa on erittäin epätodennäköistä, että kassojen ulkopuolelle jääneet pääsisivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin EK:n ehdottamilla ehdoilla.

EK:n ehdotus ei vastaa käsitystäni aidosta oikeudenmukaisuudesta. Koronaa argumenttina käyttäen EK ehdottaa ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle heikennysremonttia, jossa muka haetaan universaalia ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta jonka tiukat reunaehdot tosiasiassa tiputtaisivat suuren osan työntekijöistä järjestelmän ulkopuolelle. Paranisiko tilanne edes yhteiskunnan tasolla? Edelleen ansiosidonnaisen ulkopuolelle jäisi työntekijöitä, joille sosiaaliturva on ratkaistava muulla tavoin.

SAK & Teme

SAK:ta on syytetty siitä, että se puolustaa passiivisesti olemassa olevaa liittojen kyljissä olevaa työttömyyskassajärjestelmää eikä kykene muuttumaan. SAK:n hallituksen jäsenenä koen, että nämä väitteet ovat täysin pielessä.

SAK:n hallitus ehdottaa, että myös lyhyissä työsuhteissa on turvattava oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos halutaan nopeasti korjata työttömyysturvan ongelmia. Lisäksi alimpia työttömyyspäivärahoja on korotettava ja karensseja on kohtuullistettava. Nämä muutokset ovat nopeasti ja helposti toteutettavissa, jos poliittista tahtoa löytyy. Ne parantavat nuorten pätkä- ja silpputyöläisten asemaa ja helpottavat pienituloisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulo-ongelmia.

SAK vaatii lisäksi, että työssäoloehto ja soviteltu päiväraha määräytyvät jatkossa tulojen mukaan ja työaikatarkastelusta luovutaan. Tämä paitsi yksinkertaistaa työttömyysturvaa, myös kannustaa lyhytaikaisten töiden tekemiseen. Tämä on myös Temelle tärkeä tavoite!

Näiden yllä mainittujen parannusten lisäksi SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Työttömyysturvan uudistaminen on tehtävä kokonaisuutena ja erilaisia uudistamisen vaihtoehtoja on selvitettävä tarkemmin. SAK:n näkemyksen mukaan työttömyyskassajärjestelmä on vahva pohja kehittämiselle, mutta laajasti kyllä nähdään, että on tehtävä muutoksia ja esim. kassojen määrää vähennettävä reilusti.

SAK:n hallitus vaatii, että ihmisten hyväksikäyttö on saatava loppumaan Suomen työelämässä. Tähän tarvitaan monipuolisia keinoja. Pelkällä työttömyysturvalla ei korjata kaikkia työelämän epäoikeudenmukaisuuksia, kuten pakotettuja toimeksiantosopimuksia. Työelämän pelisääntöjä pitää kehittää työntekijän asemaa parantaen ja turvaten sekä varmistaen elämiseen riittävät ansiot.

Karola Baran

Kirjoittaja on Temen toiminnanjohtaja, lakimies, KM.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..