Meteli on Temen verkkolehti

Marko Kilpi. Kuvaaja Kristian Tervo

Marko Kilpi: Taide on osa arkea joka päivä

Meteli Päättäjien pakeilla -sarjan toisella kaudella on vuorossa Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi. Aiemmin on haastateltu Keskustan Aittakumpu ja SDP:n Eloranta. Sarjan tekijä on teatteriohjaaja Ville Virkkunen. Ensimmäinen kausi sisälsi 5 haastattelua vuonna 2018.

Marko Kilpi on Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä. Ennen eduskuntaa Kilpi on toiminut poliisina, kirjailijana ja dokumentaristina. Hän on julkaissut seitsemän kirjaa, joista Kadotetut (2009) oli Finlandia-ehdokkaana ja Elävien kirjoihin –kirjasta Aku Louhimies ohjasi 8-pallo -elokuvan vuonna 2013.

Marko Kilpi istuu lakivaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa, jotka eivät ole maailman kultturelleimpiä paikkoja. Taide ja kulttuuri eivät ole kadonneet hänen eduskuntatyöstään, sillä hän on johtokunnan jäsen taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seurassa sekä Eduskunnan teatteri- ja näytelmäkerho TENÄSSÄ.

Marko Kilpi satsaa lasten ja nuorten lukutaitoon ja lukemisen iloon.

 Minkälainen merkitys taiteella on sinulle?

Taide on osa arkea joka päivä. Tällä hetkellä kaiken tyhjän tilan kalenterista vie Undertaker -kirjasarjan neljännen osan kirjoittaminen. Se ilmestyy ensi syksynä. Kun vapaa-aikaa jää, silloin elokuvat ja musiikki vie tätä miestä.

Mikä on taiteen merkitys yhteiskunnalle? Muistetaanko taidetta muuta kuin juhlapuheissa?

Voisiko olla yhteiskuntaa tai kansakuntaa ilman taidetta? Taide ja kulttuuri on kaiken sivistyksen perusta.

Pikkuhiljaa taide aletaan muistamaan muutenkin kuin juhlapuheissa. Esimerkiksi kansainvälisissä tutkimuksissa on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen. Myös positiivisten vaikutusten pitkäaikaisuudesta on saatu hyviä viitteitä. Tutkimuksessa on myös todettu, että nuorilla osallistuminen yhteisölliseen taidetoimintaan auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä ja se tukee nuorten kykyä rakentaa positiivisia suhteita sekä rohkaisee nuoria osallistumaan tiiviimmin yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Meidän tulee vahvistaa lasten ja nuorten lukutaitoa, koska lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Signaalit lukutaidon ja lukuinnon heikkenemisestä ja lukemisen polarisaatiosta huolestuttavat. Erityinen huoli on pojista ja heikommista taustoista tulevista lapsista. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori taustastaan riippumatta saa monipuolisen lukutaidon pärjätäkseen elämässä. Lukutaito on yksi avaintekijä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Viime hallituskaudella opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) perusti Lukutaitofoorumin, jonka tehtävänä oli laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Lasten ja nuorten kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen ei synny itsestään. Kokoomuksen lääke lasten ja nuorten kiinnostuksen herättäminen lukemiseen ja kirjoihin on minun alulle saattama Lisää lukutaitoa! -valtuustoaloite, jossa kirjaston kirjavinkkaukset toteutettaisiin draamapedagogin toimesta teatterin ja draaman keinoja hyödyntäen. Aloite on jätetty jo noin kahdessakymmenessä valtuustossa ympäri Suomea. Idean tähän aloitteeseen sain, kun tapasin eduskunnassa Helsingin kaupunginkirjaston teatteritädin Minna Rimpilän. Helsingissä lukutaitoa on jo seitsemän vuotta edistetty draaman ja teatterin keinoin. Tulokset siitä ovat hyvin positiivisia. Kirjavinkkausten ansiosta esiteltyjä kirjoja on pitänyt tilata lisää kirjastoihin ja suosituimpien kirjojen saamisesta on tullut jo kilpailua.

Miten parantaisit taiteilijoiden asemaa?

Kaksi asiaa nousee heti mieleen eli taiteilija-allianssi ja taiteilijaeläkkeiden määrän nostaminen nykyisestä viidestäkymmenestä sataan vuodessa. Molemmista tein viime syksynä kirjalliset kysymykset ministerille.

Ihmettelen suuresti, että viime kaudella Sanna Lauslahden (kok) alulle laittama ja kaikkien eduskuntapuolueiden kannattama taiteilija-allianssi unohdettiin tyystin hallitusneuvotteluissa, vaikka allianssin pilotointi olisi maksanut vain 3-5 miljoonaa euroa ja taiteilijaeläkkeiden nostaminen sataan vuodessa maksaisi noin miljoona euroa. Työ näiden asioiden eteenpäin vientiin jatkuu ja siihen tarvitaan taiteenkentän yhteistyötä ja tukea.

Taiteen harrastaminen ja taidekasvatus ovat erittäin tärkeitä, mutta Teme edustaa ammattimaista taiteellista työtä ja opettamista. Mitä ammattimainen taide sinulle merkitsee ja miten näet sen vaikuttavan yhteiskuntaan?

Taiteen ammattilaisten asemaa tulee vahvistaa yhteiskunnassa. Työvoimapalveluiden ja Kelan tukijärjestelmien tulisi paremmin tunnistaa apurahataiteilijat ja itsensätyöllistäjät. Järjestelmän tulisi olla selkeämpi, jotta taiteilijoiden aika ei kuluisi byrokratiaan, vaan uuden luomiseen.

Onko Temen hallitusohjelmatavoitteissa kohtia, joihin voisit sitoutua ja joita voisit puolustaa?

Temellä on kunnianhimoinen tavoite nostaa kulttuuribudjetti 2 prosenttiin. Se voi tuntua nyt utopialta, mutta joskus sekin voi olla mahdollista, kun sen eteen tehdään kovasti vaikuttamistyötä. Lähiajan tavoite pitää olla saada kulttuuribudjetti nostettua prosenttiin.

Siellä mainitaan myös sosiaalinen hyvinvointi ja ihmisten osallistaminen, jonka eteen tehdään töitä joka päivä. Ja tietenkin taiteilija-allianssi on tärkeä saada eteenpäin.

Terveiset Temen jäsenille?

Te teette käsikirjoittajien, näytelmäkirjailijoiden ja kirjailijoiden työn näkyväksi elokuvaksi, näytelmäksi, tv-sarjaksi. Ilman teitä maailma olisi mustavalkoista ja yksiulotteista.

Olkaa yhteydessä! Yhteistyöllä asiat viedään maaliin.

Ville Virkkunen

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja Marko Kilven avustaja. Kuvaaja Mikko Mäntyniemi

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..