Meteli on Temen verkkolehti

Kuva Ludomił, Unsplash

Kaija Rensujeff: Taiteilijoiden toimeentulo edellyttää useita tulolähteitä

Huhtikuun alussa julkistettiin tuore Taiteen ja kulttuurin barometri, jonka teemana tällä kertaa oli taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Barometrikyselyyn vastasi 983 eri taiteenaloilla toimivaa taiteilijaa.

Taiteilijoiden veronalaiset tulot ovat korkeaan koulutustasoon nähden matalat, toteaa tutkija Kaija Rensujeff.

Teatterin, tanssin, sirkuksen ja elokuvan aloilla vastaajista työskenteli noin viidesosa. Vastaajajoukko edusti suurelta osin itsensätyöllistäjiä, sillä kokoaikaisessa työsuhteessa vastaajista toimi ainoastaan 14 prosenttia. Kyselyssä pyydettiin tietoja tulotasosta (tuloluokittain), tulolähteistä, liiketoimintaosaamisesta, tekijänoikeuksien merkityksestä, apurahoituksesta ja toimeentulon muodoista.

Vastausten perusteella etenkin korkean koulutuksen saaneiden taiteilijoiden kokonaistulotaso on vaatimaton verrattuna vastaavan koulutustason saavuttaneisiin muissa ammateissa toimiviin. Tulokset vahvistavat, että taiteilijoilla on yleensä laaja toimenkuva ja useita tulolähteitä. Kysely tehtiin syksyllä, joten tulokset viittaavat aikaan ennen koronakriisiä.

Yhteistä eri aloilla työskenteleville taiteilijoille näytti olevan se, että harjoittelusta, suunnittelusta, ennakkovalmisteluista ja ideoinnista ei yleensä makseta palkkaa eikä palkkiota. Näitä työvaiheita ei yleensä huomioida myöskään apuraha- ja avustuspäätöksiä tehtäessä.

Taiteen ja kulttuurin raporttia valmisteltiin tänä keväänä hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Taiteilijoiden mahdollisuudet työllistyä ja hankkia toimeentulo heikkenivät nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirusepidemia laajeni vauhdilla Kiinasta ja muualta Aasiasta ensin Italiaan ja lopulta koko maailmaan. Pandemiaksi covid-19 julistettiin 11.3. ja noin viikko sen jälkeen Valtioneuvosto antoi asetuksen valmiuslain käyttöönottoon, maan rajat suljettiin henkilöliikenteeltä ja aluehallintoviranomaiset kielsivät yli kymmenen hengen kokoontumiset. Kulttuurilaitokset, teatterit ja kirjastot suljettiin sekä konsertit ja muut esiintymistilaisuudet peruutettiin.

Kulttuuri- ja taidealalla toimivien taiteilijoiden, teknisen henkilökunnan ja tapahtumajärjestäjien tilanne alkoi heti näyttää katastrofaaliselta. Pandemian aiheuttaman kriisin seurausten tiedetään jo nyt olevan valtavat, mutta kriisin kestoa ei vielä tiedetä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä Taikessa ja säätiöissä taiteilijoiden ahdinkoon reagoitiin samalla viikolla, kun poikkeustila julistettiin. Liikkuvuustuet muutettiin koronatuiksi ja mahdollisuuksia tukitoimiin suunniteltiin valtion lisätalousarvion kautta.

Enemmistön kokonaistulot jäivät alle 20 000 euroon

Taiteilijoiden veronalaiset tulot ovat korkeaan koulutustasoon nähden matalat. Eniten koko väestön kokonastulojakaumaa muistuttavat teatterialalla toimivien jakaumat. Palkansaajina toimivien suurempi osuus vaikuttaa suoraan siihen, että tulotaso nousee korkeammaksi. Yli 30 000 euron vuositulot olivat tavallisimmat teatterin ja musiikin aloilla toimivilla, joilla myös palkansaajina toimivien osuudet olivat suurimmat.

Taiteilijoiden saamat tulot eivät useinkaan ole peräisin taitielijan työstä. Ainoastaan alle puolet vastaajista oli saanut vähintään puolet vuoden kokonaistuloistaan taiteilijan työstä. Suurin ainoastaan taitielijan työstä tuloja saaneiden osuus oli esittävien taiteiden (teatteri, sirkus, tanssi) aloilla toimivilla vastaajilla.

Työ ja tulot ovat epäsymmetriassa siten, että päätoiminen taiteilijan työ ei ole takuu siitä, että se tuottaisi pääosan vuoden tuloista ja toimeentulosta. Muu työ voidaan kokea satunnaisena sivutoimisena keikkana, vaikka se toisi suurimman osan tuloista.

*20 vuotta täyttäneiden veronalaiset tulot Suomessa 2017 (Tilastokeskus)

Palkaton työ on sekä resurssi- että tottumiskysymys

Palkaton työ osoittautui olevan läpileikkaavaa kaikilla sektoreilla erilaisissa organisaatioissa. Palkatonta työtä tehdään kaikilla taiteenaloilla. Kyselyn vastaajista 73 prosenttia piti palkatonta työtä ongelmana taiteilijan työssä. Tämä ongelma kosketti etenkin tanssin ja elokuvan aloilla toimivia. Vastaajien kommenteista käy ilmi, että taiteilijan työhön suhtaudutaan usein väheksyvästi. On yleistä tarjota palkkion sijaan näkyvyyttä ja kuitata maksu kokemuksen kartuttamismahdollisuudella.

Yhteistä eri aloilla työskenteleville taiteilijoille näytti olevan se, että harjoittelusta, suunnittelusta, ennakkovalmisteluista ja ideoinnista ei yleensä makseta palkkaa eikä palkkiota. Näitä työvaiheita ei yleensä huomioida myöskään apuraha- ja avustuspäätöksiä tehtäessä. Esittävillä taiteenaloilla tyypillistä on se, että minimaalinen rahoitus johtaa siihen, että työhön käytetään paljon enemmän aikaa kuin mistä maksetaan eli mihin rahoitus riittää. Tällaiset tilanteet kuormittavat ja aiheuttavat monenlaisia ongelmia.

Tilannetta palkattomaan työhön liittyen on kysytty barometreissä aiemminkin. Taiteilijajärjestöjen vastausten perusteella ongelmaa on pidetty suurena myöskin kollektiivisella tasolla. Nuorten taiteentekijöiden vastausten perusteella taas tilanne on mennyt muutamassa vuodessa huonompaan suuntaan. Nyt saatujen vastausten perusteella voidaan päätellä, että kyseessä on sekä resurssi- että tottumiskysymys. Taiteen kentällä on liian vähän rahaa eri toimintojen toteuttamiseksi ja toisaalta siellä on sopeuduttu ja sopeudutaan erilaisiin vähäisiä resursseja vaativiin toimintamalleihin. Näyttää siltä, että etenkin tapahtumajärjestäjät kohtelevat taiteilijoita eri tavalla kuin muissa ammateissa toimivia.

Palkansaajan ja yrittäjän asemasta poikkeava työ johtaa usein myös eri viranomaisten tekemiin vaihteleviin ja epäselviin tulkintoihin, jotka eivät kohtele kaikkia taiteentekijöitä samanarvoisesti.

Sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan piiriin liittyviä etuuksia sai 60 prosenttia vastaajista

Iso osa vastaajista (44 %) oli saanut erilaisia työttömyysturvan piiriin liittyviä tuloja (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, soviteltu työttömyyspäiväraha). Vuoden mittaan taiteilijat joutuvat monenlaisiin tilanteisiin ja monet näistä tukimuodoista ovat yleensä väliaikaisia ja päällekkäisiä (lukuun ottamatta esim. eläkkeitä ja usein asumistukia). Esittävillä taiteenaloilla (teatteri, tanssi, sirkus) työttömyystuet olivat erittäin tavallisia.

Koska erilaiset työmarkkina-asemien yhdistelmän ovat yleisiä samoin kuin liukuvat työn tekemisen muodot, ne johtavat usein sattumanvaraisuuteen ja ennakoimattomuuteen eläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvan sekä verotuksen määrittelyssä. Palkansaajan ja yrittäjän asemasta poikkeava työ johtaa usein myös eri viranomaisten tekemiin vaihteleviin ja epäselviin tulkintoihin, jotka eivät kohtele kaikkia taiteentekijöitä samanarvoisesti.

Taiteilijoiden kannalta näiden asioiden edistymistä voidaan odotella lähitulevaisuudessa, sillä sosiaaliturvan uudistamista valmistelemaan on asetettu laaja-alainen parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea. Uudistuksen kohteeksi on ilmoitettu työikäisten sosiaaliturva ja muun muassa asumisen tuet ja toimeentulotuki. Päämääräksi on asetettu selkeämpi ja toimivampi sosiaaliturva, joka mahdollistaa työn, etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Oman työn merkityksellisyys vie eteenpäin

Taiteilijat itse kokevat oman työnsä merkityksellisenä sekä itselleen että yhteiskunnalle. Tietoisuus oman työn taustalla olevasta koulutuksesta ja kokemuksesta tuo varmuutta taiteen tekemiseen. Taidetta ammatikseen tekevät nauttivat työstään ja joskus se mahdollistaa myös toimeentulon – etenkin silloin, kun tulolähteitä on useita.

Taiteilijoiden toimeentulon edellytyksenä oleellisia ovat kaikki erilaiset tulolähteet: apurahat, palkat ja palkkiot, tekijänoikeustulot ja hyvin usein erilaiset eläkkeet, työttömyystuet ja sosiaalietuudet. Vastausten mukaan eri aloilla toimiville taiteilijoille yhteisön ja perheen tuki on oleellinen osa työskentelyedellytyksiä.

Kaija Rensujeff

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Taiteen edistämiskeskuksessa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..