Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Näyttelijä kaataa vettä lasiin.
Risto Isomäen romaaniin Sarasvatin hiekkaa perustuva samanniminen näytelmä. Kuvaajana Hanna-Kaisa Hämäläinen ja kuvassa Mikko Hintikka. Ensi-Ilta oli Jyväskylän Huoneteatterissa oli 10/2017. Ohjaaja Erika Hast.

Erika Hast: Onko vastuullinen ja voittoa tuottava taidelaitos myytti?

Ohjaaja-näyttelijä Erika Hast on kirjoittanut Metelille juttusarjan, jossa pohtii johtajan vastuuta ja eettistä johtamista. Hast toteaa, että tieto ei lisää tuskaa. Tieto lisää tekoja. (Tästä linkistä voit lukea Hastin kolme edellistä juttua.) Tässä artikkelissa Hast pohtii vastuullisuutta ekologiselta, sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta. Taiteen ja taidelaitosten pariin kuuluu myös taiteellinen vastuu.

Soittokierros neljään teatteritaloon Tampereelle, Vaasaan, Jyväskylään ja Rovaniemelle osoitti, että vastuullisuus otetaan tänä päivänä kaikkialla vakavasti.

Taidelaitos, kuten muutkin organisaatiot, määrittelee itse, mitä vastuullisuus tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan ja miten siitä viestitään sisäisesti ja ulkoisesti. Vastuullisuus ja sen käyttäminen osana brändin rakennusta ja markkinointia nostaa taidelaitoksen arvoa myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vastuullisuuden tiedostaminen ja siitä viestiminen lähtee johtajasta tai johtoryhmästä, mutta sen toteuttaminen on kaikkien vastuulla.

Nopea soittokierros neljään teatteritaloon Tampereelle, Vaasaan, Jyväskylään ja Rovaniemelle osoitti, että vastuullisuus otetaan tänä päivänä kaikkialla vakavasti. Se on jo osa strategiaa ja haastatellun teatterin brändiä tai sen tuominen osaksi näitä kahta on vahvasti työn alla. Vastuullisuuden tasot tunnetaan ja niistä ollaan kiinnostuneita, vaikka eri taloissa vastuullisuuden painopisteet vaihtelevat talon ja henkilöstön tarpeiden mukaan.

Vaasan kaupunginteatterin tiedottaja Kristiina Vaalasmaa kuvaa vastuullisuutta aktiiviseksi ajatteluksi ja pyrkimykseksi kehittää  tapoja, joilla organisaatiota voisi johtaa ja toimintaa kehittää jatkuvasti vastuullisemmaksi. Rovaniemen Teatterin Susanne Sokero painottaa työyhteisön sitouttamista kestävän kehityksen ohjeistuksia muotoiltaessa.

Johtajan rooli vastuullisuuden vetäjänä

Vastuullisuus ei tule itsestään, vaan vaatii jatkuvaa koulutusta ja kiinnostusta. Vastuullisuus vaatii tietoa ja strategista johtamista, joka katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, osallistaa työntekijät ja tiedostaa tehtyjen valintojen vastuullisuuden. Tässä muutama yksinkertainen askel kohti vastuullisuutta:

  1. Tunnista ja tiedosta, miten oma talosi toimii. Missä asioissa se voisi toimia vastuullisemmin?
  2. Seuraa talouslukuja, hankintoja ja rekrytointeja pitkäjänteisesti.
  3. Viesti talon sisällä avoimesti.
  4. Ota vastuullisuus osaksi markkinointia ja tee tiedon löytämisestä helppoa ja läpinäkyvää myös kuluttajalle.

Suurten pörssiyritysten, kuten Nesteen, Finnairin, Koneen ja Keskon, internetsivuilta on helposti löydettävissä tietoa yritysten vastuullisuudesta. Suurissa yrityksissä se on ollut jo pitkään olennainen osa markkinointia ja brändäystä. Se on kaiken kokoisten yritysten kilpailuetu ja osa imagon rakennusta. Miksei siis pienissäkin?

Suurin ja arvokkain investointi ovat ihmiset. Jotta investoinnit eivät valuisi hukkaan, tulee niistä huolehtia erityisen vastuullisesti.

Vastuullisuudesta keskusteleminen ja oman vastuullisuuden pohtiminen ja haastaminen ovat tämän päivän keskustelua. Kuluttaja tekee jatkuvasti arjessaan entistä tietoisempia valintoja. Myös taidelaitosten on huomioitava tämä. On pohdittava millaisia arvoja nykyisillä ja potentiaalisilla asiakkailla on ja miten viestiä niin, että asiakas kokee juuri tämän organisaation vastaavan omia arvojaan. Selkeä viesti siitä, että yritys toimii vastuullisesti, voi tuottaa valinnan, jossa asiakas valitsee taide-elämyksen kotisohvan sijaan.

Tampereen Teatterin markkinointipäällikkö Karoliina Lehtonen painottaa omien asiakkaiden tuntemuksen tärkeyttä. Syksyllä 2019 Tampereen Teatteri toteutti asiakkaillensa imagokyselyn, jonka vastauksissa korostuivat ekologiset arvot ja vastuullisuus, kertoo Lehtonen.

Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus

Vastuullisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että organisaatiossa huomioidaan toiminnan moninaiset vaikutukset – niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologisetkin. Pelkkä numeroiden tuijottaminen ei ole aina ympäristön kannalta vastuullista, vaikka se taloudellisesti siltä hetkellisesti näyttäisikin. Halvalla saa harvoin kestävää ja kestävyyden seurantakin vaatii kokonaisuuksien kirjallista seurantaa ja hahmottamista useamman näytäntökauden ajalta.

Tällainen vastuullisuuden seuranta ei ole vain johtajan tehtävä, eikä siihen kukaan yksin pystykään, vaan kaikkien eri osastojen on osallistuttava vastuullisuuden kehittämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Parhaimmillaan tämä muuttuu luonnolliseksi osaksi työyhteisön toimintamalleja ja sitä kautta kannattavaksi ja voittoa tuottavaksi liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi.

Kunnallisissa organisaatiossa hankintoja säätelee ja ohjeistaa laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, mutta myös tässä laissa painotetaan julkisten varojen käyttöä laadukkaisiin ja kestäviin hankintoihin ja innovaatioihin, sekä ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottavaa ja syrjintävapaata kilpailutusta. (1397/2016, 1, §2) Kilpailutus ei siis tarkoita sitä, että etsitään halvin mahdollinen ratkaisu ja lopuksi tilataan wishiltä, vaan etsitään tarjotuista ratkaisuista paras, kestävin ja vastuullisin.

Ympäristövastuullisuuden lyhyt oppimäärä

Ympäristövastuullisuus on muutakin kuin jätteiden kierrättämistä ja lajittelua. Ympäristövastuun piiriin kuuluu ennenkaikkea sen tiedostaminen, miten toimintamallit ja energian käyttö tai lavastamon materiaalihankinnat tai kampaamossa käytettävät kemikaalit vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Ympäristövastuullisuus ulottuu hankintoja tehtäessä ja palveluita ostettaessa hankittavan tuotteen ekologisuuteen ja elinkaareen. Tätä kannattaa seurata ja kirjata ylös hankintojen kulut, kestävyys, mahdolliset ongelmat, hankinnan jälkikäsittely ja kierrättäminen. Jos esimerkiksi kemikaalien (hiusvärit, maalit, käsittelyaineet) aiheuttamia mahdollisia allergisia reaktioita ei seurata ja kirjata ylös, seurauksena voi olla useamman alistumisen aiheuttama herkistyminen, mikä voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.

Nykyään ympäristövastuullisuus, sosiaalinen tai inhimillinen vastuullisuus ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa. Ympäristövastuullisuus vaikuttaa suoraan työskentelyolosuhteisiimme,  työturvallisuuteen sekä kokonaisvaltaisesti elinolosuhteisiimme.

Sekä Tampereen Teatterissa että Vaasassa painotettiin vastuullisen toiminnan ja kestävän kehityksen yhteydessä yhteistyön ja kokemusten jakamisen tärkeyttä. Esimerkiksi eri teattereiden yhteistuotannot tai teatterin ja oopperan yhteistuotannot jatkavat esityksen elinkaarta ja tavoittavat uusia kohderyhmiä eri kaupungeissa ja lisäävät esityksen saavutettavuutta.

Viestintä ja kokemusten jakaminen teattereiden välillä nähdään nykyään etuna eikä omia onnistumisia valvota mustasukkaisena. Benchmarking toimii myös vastuullisuuden suhteen, kertoo Tampereen Teatterin Karoliina Lehtonen. Tästä esimerkkinä toimii ympäristösertifikaattiin tähtäävä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä, jonka toimivuutta Helsingissä seurataan Tampereen Teatterissa aktiivisesti. Tampereen kaupungin sisällä on myös tulossa käyttöön Valitse vastuullisesti -lista kaupunkilaisille. Listalle päästäkseen on täytettävä ainakin osittain ja toimialasta riippuen 25 kohdan kriteeristö.

Yhteistyön merkityksen voisi tiivistää ohjeeksi: Kiinnostu, ota selvää, kysele ja toteuta rohkeasti.

Taiteellinen vastuullisuus ja vastuullinen taide

Taidealan organisaatioissa, kuten esimerkiksi teattereissa ja orkestereissa, jotka työllistävät usean eri (taide)alan ammattilaisia, on myös taiteellinen ja kulttuurillinen vastuu. Taiteellinen vastuu pitää sisällään vastuun ja lupauksen taiteen laadullisuudesta. Valtion tukemat taidelaitokset palvelevat katsojia, kuulijoita ja kokijoita ja ovat vastuussa taidepalvelun laadun toteutumisesta ja saavutettavuudesta.

Poikkeuksellisina aikoina taide- ja elämyspalveluita tuottavat taidelaitokset ovat uudenlaisten haasteiden edessä varsinkin saavutettavuuden ja turvallisuuden suhteen. Taiteen vastuullisuus sekä turvallisena kokemuksena että taloudellisesti kannattavana hakee vielä muotojaan, mutta tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä poikkeusolot tuottavat uusia tapoja tavoittaa katsojia, joista esimerkikkinä Tampereen Teatterissa toteutettavan Luokse vietävän teatterin projekti.

Covid-19-pandemia on herättänyt organisaatiot pohtimaan taidelaitosten työterveyttä aivan erilaisella laajuudella. Jyväskylän kaupungiteatterin johtaja Marietta Kunnas nostaa esille  huolenaiheena paitsi yleisön turvallisuuden ja terveyden, myös talojen oman väen turvallisuuden ja terveyden. Kunnaksen mukaan poikkeuksellisina aikoina on tärkeää huolehtia toisistamme ja työyhteisöstämme hyvinvoinnista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Inhimillinen vastuullisuus työssäjaksamisesta siis korostuu poikkeusaikoina.

Kierrätä jätteitä, älä ihmisiä

Vastuullisuutta ja strategiaa yhdistettäessä tulee pohtia talon ensisijaisia tarpeita. Mihin resurssit riittävät ja mihin niiden on pakko riittää? Mitä asioita pitää olla ensin kunnossa ennen kuin voidaan edetä syvemmälle vastuullisuuden huomioimisessa?

Ekologinen vastuullisuus on tärkeää, mutta organisaatiolle kaikkein tärkeintä on sosiaalinen vastuullisuus eli ihmiset ja työhyvinvointi. Jos työyhteisö ei toimi, viestintä ei pelaa, työn kuormitus on liiallinen, vaihtuvuus suurta ja yhteishenki huonoa, on turha vaatia ekotekoja.

Liian usein kuulee sanottavan, että taidelaitoksissa suurin kuluerät on henkilöstö eli palkkakulut. Käännän ajatuksen niin, että taidelaitoksisissa suurin ja arvokkain investointi ovat ihmiset. Jotta investoinnit eivät valuisi hukkaan, tulee niistä huolehtia erityisen  vastuullisesti. Toiminnan laajuudesta tai alasta riippumatta yrityksen sosiaalinen vastuu sisältää vastuun henkilöstöstä, tasa-arvon toteutumisesta, kouluttamisesta ja työterveydestä ja liittyy myös hankintoihin ja toimitusketjuihin.

Lainsäädäntö määrittelee eri asioissa minimitason, mutta minimin noudattaminen ei ole vielä vastuullisuutta. Sosiaalinen vastuullisuus on myös sitä, että organisaatio palkkaa kykynsä mukaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä ja välttää esimerkiksi nollasopimusten tekemistä ja työsuhteiden ketjuttamista perusteettomasti. Nollasopimus on yksipuolinen ja itsekäs rakastaja, joka vaatii työntekijän täyden sitoutumisen antamatta itse mitään. Nollasopimukset ovat vastuullisuuskäsityksen vastaisia ja vaarana on, että ne lisäävät organisaation sisäistä eriarvoisuutta ja epävarmuutta.

Nollasopimus on työsopimuksena organisaation työvoimavajeen kosmeettinen laastari, ei ratkaisu. Tampereen Teatterin Karoliina Lehtonen esimerkiksi kertoo Tampereen Teatterin pyrkivän tekemään vakituisia työsopimuksia, jotka ovat parempi vaihtoehto sekä työntekijän että teatterin kannalta.

Inhimillinen vastuu näkyy tuloksessa

Sosiaalinen vastuu on siis ennen kaikkea inhimillistä vastuuta, vastuuta ihmisistä. Se kiertyy eettisen johtamisen käsitteen alle. Vastuullisuus ja kestävien ratkaisuiden pohtiminen niin ympäristön kuin inhimillisten resurssien kannalta lisää luottamusta ja avoimuutta. Luottamus ja avoimuus lisäävät sitoutumista ja työturvallisuutta. Sitoutuminen ja turvallisuus vähentävät vaihtuvuutta ja vaikuttavat taloudelliseen tulokseen positiivisesti, koska pahimmillaan jatkuvan rekrytointipaineen ja perehdyttämiskierteen sijaan voidaan keskittyä kunkin ammattilaisen ydinosaamiseen ja varsinaiseen työn tekemiseen.

Inhimillinen vastuu ei saa olla vain johdon kaunis ajatus, jonka oletetaan leijailevan käytävillä kuin kielon tuoksu kevätpäivänä. Inhimillinen vastuullisuus on tekoja ja tiedottamista, jossa ei saa epäonnistua. Tapoja luoda konkreettisia työkaluja on monia, mutta tärkein niistä on avoin ja tasa-arvoinen tiedonkulku, aktiivinen kuunteleminen sekä ennakointi.

Taidelaitoksilla on yleensä käytössään vähintään oman kaupunkinsa tasa-arvosuunnitelma, mutta suosittelen myös oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekemistä. Apua suunnitelman tekemiseen saa esimerkiksi Suomen Teatterit ry:stä (STEFI), joka on järjestänyt aiheesta erinomaisia koulutuksia. Muutamalla soittokierroksen teattereista on jo olemassa oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa tai lauksekkeensa ja osalla se on työn alla.

Jyväskylän kaupunginteatterin johtaja Marietta Kunnas painottaa, että suunnitelma ei ole pelkkä paperi, vaan myös konkreettinen, yhdessä tehty toimintaohjeistus sen varalta, jos kaikki ei sujukaan suunnitellusti. Tällöin toimintaohjeistus antaa ohjeet esimerkiksi kiusaamis- tai häirintätapauksiin puuttumiseen ja tekee läpinäkyviksi erilaiset vastuualueet ja vastuuhierarkiat.

Taidelaitos, joka on sisäistänyt inhimillisen vastuunsa, brändäytyy työnantajana positiivisesti. Tämä helpottaa uusia rekrytointeja ja sitouttaa työntekijöitä. Kyse on pohjimmiltaan hyvästä maineesta, joka saavutetaan työhyvinvoinnin avulla. Vastuullisen brändin ja luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työskentelyä, johon on voitava kouluttaa ja sitouttaa johtajan lisäksi jokainen lähiesimies.

Vastuullisuuden näkökulmasta tieto ei lisää tuskaa. Tieto lisää tekoja ja tuloksia.

Kasvokuva Erikasta.

Erika Hast

Kirjoittaja on jyväskyläläinen freelancerohjaaja, näytelmäkirjailija ja näyttelijä sekä eettisen johtamisen tutkija. Hän on vuonna 2019 perustetun, pienen ammattiteatterin, Kulttuurisosuuskunta ToiToiToin, perustajajäsen. Sitä ennen Hast ehti työskennellä teatterikentällä 90-luvun lopulta saakka. Erika Hast on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2007 pääaineenaan teatterin ja draaman tutkimus. Tänä keväänä hän valmistui Jyväskylän ammattikorkeakoulusta liiketalouden yksikön johtamisen ja henkilöstöhallinnon erikoistumisopinnoista tradenomiksi (AMK).

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..