Siirry sisältöön
Johanna Selkee mustassa asussa seisoo harmaan verhon edessä.
Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee avaa kuntataloutta kulttuurin näkökulmasta. Kuva Suomen Kuntaliitto

Kulttuurille ei ole korvamerkittyä rahaa kunnan budjetissa

Hyvinvointialueille siirrettävät verotulot ja valtionosuudet luovat jatkossa paineita kunta-alalle.

 Valtion antamat koronatuet auttoivat kuntia tekemään positiivisen tuloksen viime vuoden tilinpäätöksessä.  Erityisasiantuntija Johanna Selkee Suomen Kuntaliiton Hyvinvointi- ja sivistysyksikössä on sitä mieltä, että säästöjä on kertynyt myös toteutumattomista suunnitelmista: kulttuuritapahtumia on jäänyt järjestämättä, ja rahaa käyttämättä.

— Kunnan tehtävä ei kuitenkaan ole säästää, eikä olla tekemättä asioita. Kulttuuripuolenkin toimintakate tulee näyttämään hyvältä siitä syystä, että rajoitusten ja lockdownien takia tilaisuuksia tai tapahtumia ei ole voitu toteuttaa.

Koronavuosiin saakka kuntien menoissa on ollut Selkeen mukaan nousujohtoinen suuntaus. Se tarkoittaa, että kustannusten määrä on lisääntynyt, koska kuntien toiminta on laajentunut.  Korona taittoi tuon kehityksen. Vuonna 2020 kunnissa oli yhteenlaskettuja menoja yli 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Tuloja jäi saamatta 20 miljoonan euron verran.

—Jos kuntatalouden tulos ei olisi ollut positiivinen, kunnat olisivat joutuneet miettimään säästöjä.

Eniten säästöt vaikuttavat kulttuuriin

Kuntataloudessa kulttuurille ei ole korvamerkittyä rahaa, vaan kulttuurirahoitus on osa suurta rahasäkkiä, josta rahoitetaan muun muassa perusopetus, nuorisotoimi ja vanhustenhuolto.

Eniten säästöt vaikuttavat kulttuuriin, vapaa-ajan toimeen sekä liikunta- ja nuorisotoimeen, sillä ne eivät ole niin yksityiskohtaisesti säädeltyä, Selkee kertoo. Perusopetuksesta on vaikea säästää, sillä sitä määrittävät tiukat lait.

— Tuntikehyksiä voidaan hieman vähentää, mutta radikaaleja säästöjä ei perusopetuksesta voida tehdä.

Kun kunnanvaltuutetut tekevät esimerkiksi säästöpäätöksiä, toimet kohdistuvat tavallisesti kaikkiin kunnan toimialueisiin. Jos päätetään höylätä vaikkapa kaksi prosenttia kaikesta kunnan toiminnasta, säästöt ulottuvat myös kulttuuriin tai taiteeseen. Kärjistetysti ilmaisten: kunnat joutuvat pohtimaan, säästetäänkö teatterin käyttökustannuksista vai vanhusten suihkukäyntien määrästä.

Selkee pitää vuoden alusta voimaan tulevaa valtionosuuslakia onnistuneena. VOS:n piiriin on saatu uusia toimijoita ja samalla henkilötyövuosien hintaa on nostettu.

— VOS-osuudet ovat kunnille tärkeitä. Kunnat voivat arvioida ja ennakoida paremmin taloudellisia vastuitaan kokonaisuutena, Selkee sanoo.

Hänen mukaansa VOS-uudistus tukee pysyvää toimintaa esimerkiksi kuntien ylläpitämissä teattereissa, tanssiteattereissa ja sirkuksissa.

Soteuudistusta kohti

Jo vuonna 2023 kunnat ovat jälleen uuden edessä. Soteuudistus tulee silloin voimaan.

— Soteuudistuksessa siirretään valtionosuuksia ja verotuloja yli 20 miljardia euroa kunnilta hyvinvointialueille. Nyt tehdään laskelmia, mitä siihen pottiin sisältyy. Kaikki raha, mikä siirretään hyvinvointialueille, on pois kuntataloudesta.

Siirto-osuudet lasketaan kuluvan ja ensi vuoden eli koronavuosien kuntatalouden mukaan. Kuntaliitto kannatti, että siirrettävien eurojen määrä olisi laskettu normaalien toimintavuosien eli vuosien 2018 ja 2019 kulujen perusteella.

— Korona-aika sotkee laskelmia, sillä vaikka korona helpottuu, menovaje ei helpotu hoitovelan ja hoitojonojen vuoksi. Siksi normaalivuodet olisivat parempia arviointia varten, Selkee toteaa.

Kunnille jää aikaa paneutua kulttuurin merkitykseen

Sote-tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille, kuntien lakisääteisiksi tehtäviksi jäävät varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus.

— Kunnille vapautuu aikaa keskittyä elinvoima-, työllisyys- ja koulutustehtäviin. Se sisältää mahdollisuuden, että kunnissa paneudutaan aiempaa enemmän kulttuurin merkitykseen ja sen rooliin esimerkiksi kunnan vetovoimatekijänä, Temen toiminnanjohtaja Karola Baran toteaa.

Kuten Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee myös Baran on sitä mieltä, että valtionosuuslain uudistus tukee esimerkiksi kuntien ylläpitämien teattereiden, tanssiteattereiden ja sirkusten pysyvää toimintaa.

Tiina Tenkanen

Temen viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..