Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi oli lausuntokierroksella helmi–maaliskuussa 2026. Esitys ei saavuta riittävästi niitä tavoitteita, joihin sillä pyritään. Yhdistelmävakuutus tulee rakentaa vastaamaan niiden tarpeisiin, jotka ovat jääneet ansioturvan ulkopuolelle.
Lähtökohtaisesti yhdistelmävakuutus on kannatettava: monimuotoisesti työskenteleville tulee mahdollistaa palkka-, apuraha- ja yrittäjätulojen vakuuttaminen työttömyyden varalle, mikä parantaisi työttömyysturvan tasoa.
Yhdistelmävakuutusta koskevan lakiesityksen taustalla on hallitusohjelman tavoite uudistaa sosiaaliturvaa. Uudistuksella tavoitellaan järjestelmää, joka on yksinkertaisempi, kannustaa paremmin työntekoon sekä ratkaisee luovien alojen ammattilaisten sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Hallituksen esityksen mukaan uudistuksella parannetaan toimeentulon turvaa erityisesti luovilla aloilla. Näitä tavoitteita hallituksen esitys ei saavuta, eikä esitys ratkaise kulttuurialojen työttömyysturvaan liittyviä ongelmia.
Lakiesityksessä on useita ongelmia:
1. Esitys ei vaikuta niihin, jotka sitä eniten tarvitsevat
Esitys parantaa lähinnä jo vakuutettujen asemaa. Ne, joiden tulot ovat pienet ja epäsäännölliset ja jakautuvat useisiin tulolähteisiin ja jotka ovat ansioturvan ulkopuolella, eivät hyödy esityksestä riittävästi.
2. Apurahansaajien asema ei parane riittävästi
Nykyisin apurahakausi pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa, jolloin aiempi palkkatyöhistoria säilyy käyttökelpoisena. Uudistus poistaisi tämän mekanismin myös niiltä, jotka eivät ota yhdistelmävakuutusta. Samalla yhdistelmävakuutuksen piiriin pääseminen edellyttäisi apurahatyön rinnalle palkkatuloja, joita ei välttämättä ole saatavilla.
3. Järjestelmä on liian monimutkainen
Vakuutusmuodon jatkuva päivittäminen eri työnteon vaiheiden mukaan on epärealistista. Tämä voi johtaa alivakuuttamiseen tai väärinkäsityksiin, ja pahimmillaan horjuttaa luottamusta koko järjestelmään.
4. Pää-/sivutoimisen yrittäjyyden arviointi jää epäselväksi
Esitys ei ratkaise kysymystä siitä, arvioidaanko henkilö palkkatyön päätyttyä pää- vai sivutoimiseksi yrittäjäksi. Taiteiliijoiden kohdalla tämä on erityisen hankalaa, sillä tällä hetkellä pelkkä aktiivinen työnhaku voidaan tulkita yrittämiseksi.
5. Pakkoyrittäjyyden rakenteellinen ongelma sivuutetaan
Esitys lähtee oletuksesta, että palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen on vapaaehtoinen valinta. Taide- ja kulttuurialalla työtä järjestetään yhä useammin yrittäjyyden kautta työnantajan aloitteesta, jolloin työnantajavelvoitteet siirtyvät yksilölle.
Yhdistelmävakuutusta tulee kehittää ensisijaisesti niiden näkökulmasta, jotka jäävät nyt kokonaan ansioturvan ulkopuolelle pienten ja epäsäännöllisten tulojen tai monimuotoisen työskentelyn takia.
Tämän toteutumiseksi tulee:
- taata, että järjestelmä mahdollistaa palkka-, yrittäjä- ja apurahatuloista koostuvan kokonaisuuden vakuuttamisen
- selkeyttää pää- ja sivutoimisuuden arviointia taide- ja kulttuurialan työn erityispiirteet huomioiden sekä määritellä selkeästi, mikä lasketaan ansiotarkoituksessa tehdyksi työksi
- yksinkertaistaa järjestelmää niin, ettei yksilön tarvitse jatkuvasti arvioida ja vaihtaa vakuutusmuotoa
- tunnistaa työmarkkinoiden rakenteellinen epätasapaino sen sijaan, että epätyypillinen työllistyminen nähdään yksilön omana valintana.
Temen asiaa koskeva lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä.
