Siirry sisältöön
Kuva Leon Seibert, Unsplash

Työsuhteen keskeisten ehtojen ilmoittaminen

Työsopimukselle ei ole laissa säädettyä vähimmäissisältöä. Työsuhteen ehdot voivat perustua samanaikaisesti useaan eri normilähteeseen, joten kokonaiskuvan saaminen työsuhteen ehtojen kokonaisuudesta voi olla vaikeaa. Tavoiteltava asiaintila on luonnollisesti se, että työsuhteen osapuolet tietäisivät, mitkä ehdot heidän välillään vallitsevat. Tätä tarkoitusta palvelee Työsopimuslain (TSL) 2:4:n säännös työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä.

TSL 2:4:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle erillinen kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jos kyse on toistaiseksi voimassa olevasta tai yli kuukauden pituisesta määräaikaisesta työsopimuksesta, jos keskeiset ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Erillistä selvitystä ei siis tarvitse antaa, jos kirjallinen työsopimus jo sisältää tiedot tällaisista ehdoista. Kirjallisessa muodossa annettuna selvityksenä voitaneen pitää myös sähköpostilla tehtyä ilmoitusta.

Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat:

  • työsuhteen osapuolten koti- tai liikepaikka
  • työnteon alkamisajankohta
  • määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa
  • koeaika
  • työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
  • työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
  • noudatettava työaika; työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta
  • vuosiloman määräytyminen
  • irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste sekä
  • ulkomaantyössä sen kesto, palkanmaksun ja korvausten valuutta, luontoisedut ja kotiuttamisen ehdot.

Selvityksestä on muun muassa käytävä ilmi säännöllinen työaika. Pykälästä tai sen esitöistä ei ilmene, millä tavalla selvitys annetaan, jos osapuolet ovat sopineet vaihtelevasta työajasta. Käytännössä selvityksessä on saatettu kuvata osapuolten sopiman työaikaehdon sisältö, kuten esimerkiksi ”työaika on 0—40 tuntia/viikossa” tai työaikaehdon sisältö on kuvattu toteamalla ”tarvittaessa työhön kutsuttava”. Työnantajan aloitteesta tehdyn vaihtelevan työajan sopimuksen osalta työnteon keskeisiä ehtoja koskevasta selvityksestä tulisi käydä ilmi, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. TSL 1 luvun 11 §:n mukaan vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työvoimatarve on kiinteä. Vaihtelevan työajan käyttämisen taustalla on siten aina vaihteleva työvoimatarve. Työnantajan on kuvattava tämä tarve selvityksessään.

Jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö kirjallisen selvityksen antamisen, hän saattaa syyllistyä työsopimuslakirikkomukseen (TSL 13:11.2).

Selvitys ei ole työsopimus, vaan se on lähtökohtaisesti työnantajan käsitys sovellettavista ehdoista. Mutta jos työntekijä ei selvityksen saatuaan ilmaise omaa eriävää käsitystään vaan jättää reagoimatta, saattaa kirjallinen selvitys kääntää todistustaakkavastuun työntekijälle, joka esimerkiksi oikeudessa myöhemmin väittää työsopimuksessa sovitun muuta kuin mitä selvityksestä käy ilmi.

Eli jos et saa työsopimusta kirjallisena tai jos työsopimuksessasi ei ole esim. mainittu työaikaa tai muita tärkeitä työehtoja, pyydä kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista.

Sinan Yasar

Sinan Yasar on juristi ja kuuluu Temen lakimiestiimiin Asianajotoimisto Kalasatamassa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..