Temen ohjeistus uutta työaikalakia koskien

Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020. Se voi tuoda mukanaan mm. joustotyön, työaikapankin ja liukuvan työajan joihinkin töihin. Monista työaikalain pykälistä on sovittu työehtosopimuksissa toisin ja ne ovat voimassa.

Niitä, jotka työskentelevät vain työaikalain piirissä (ei työehtosopimuksen piirissä), tulee koskemaan työaikalain muutokset. Mikäli neuvottelet henkilökohtaista työsopimusta vuodelle 2020 ja olet epävarma työaikaan liittyvistä asioista, ole yhteydessä liittoon.

Uusi työaikalaki vaatii selkeitä pelisääntöjä ja hyvää ennakkosuunnittelua. Päätökset joustojen soveltamisesta on tehtävä yhteistyössä.

LAKI TUO JOUSTAVUUTTA TYÖAIKOIHIN JA YLITÖITÄ VOI TEHDÄ NYKYISTÄ ENEMMÄN

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmesta joustomahdollisuudesta ja lisäksi etätyön työaikamääräyksiä on täsmennetty:

    1. joustotyöaika
    2. liukuva työaika
    3. työaikapankki
    4. etätyö

Lainmuutos pidentää enimmäistyöaikaa, joka voidaan vuodessa teettää. Vanhan lain mukaan enimmäistyöaika on 2 250 tuntia vuodessa. Se nousee runsaaseen 2 300 tuntiin.

Jatkossa ylityön enimmäismäärien sijaan seurataan työajan enimmäismäärää. Työntekijän työaika (sisältäen säännöllisen työn, lisätyön ja ylityön) ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjaksolla. Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit. Vanhasta laista poiketen tämä enimmäismäärä sisältää myös hätätyön, aloittamis- ja lopettamistyön. Säännös määrittää työajan enimmäismäärän, jota ei saa ylittää.

 

1. JOUSTOTYÖAIKA – mikä se on?

Joustotyöaika on uusi konsepti, jota vanha työaikalaki ei tunne. Joustotyöaika sopii asiantuntijatöihin, joissa työntekijä voi melko vapaasti valita työntekopaikan ja -ajan.

Työntekijä ja työnantaja voivat tehdä sopimuksen joustotyöajasta, mikäli vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itse päättää.

Keille joustotyöaika sopii?

Temen sopimusaloille joustotyöaika soveltuu huonosti.  Jos työnantaja määrää työnteon paikan ja ajan esim. aukioloaikoihin ja asiakaspalveluun sidotussa työssä, joustotyöaika ei sovi.

Onko joustotyöaikaan suostuttava ja onko se irtisanottavissa?

Joustotyöaika edellyttää luottamusta ja siitä sovitaan aina. Kirjallinen sopimus on tehtävä ja se on irtisanottavissa.

Onko joustotyöajassa työajanseuranta ja lepoajat?

Joustotyöajassa sovitaan työ- ja vapaa-ajan sijoittumisen logiikka. Lähtökohtana on, että työtä tehdään arkipäivisin ja viikkolevon sijoittamisesta sovitaan.

Työaika raportoidaan ja sitä seurataan. Työntekijä ilmoittaa työantajalle palkanmaksukausittain viikon tarkkuudella tehdyt työtunnit sekä viikkolevon, jotka työantaja kirjaa työaikakirjanpitoon.

Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, maksetaan siitä sunnuntaikorvaus. Jos taas työntekijä omaehtoisesti työskentelee sunnuntaina, on päivä tavallinen työpäivä.

Saako joustotyöajassa ylityökorvauksia?

Joustotyössä lisä- ja ylityö edellyttää työnantajan määräystä lisä- ja ylityön tekemiseen. Työntekijällä on itsenäistä päätösvaltaa työaikansa sijoittelussa, minkä takia lisä- ja ylityöstä sovitaan.

 

2. LIUKUVA TYÖAIKA – mikä se on?

Liukuvasta työajasta oli säännöksiä jo vanhassa työaikalaissa, mutta niitä on täsmennetty. Liukuva työaika soveltuu töihin, joissa työntekijän tehtävät eivät edellytä läsnäoloa työpaikalla koko työpäivän ajan.

Miten liukuvasta työajasta sovitaan?

Liukuvasta työajasta on tehtävä sopimus työntekijän ja työnantajan kesken. Sopimus on työntekijäkohtainen.

Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa – tai TES:ssä sovittu lyhyempi viikkotyöaika.

Liukuvaa työaikaa käytettäessä sovitaan kiinteästä työajasta, jolloin työntekijän on oltava työpaikalla. Muuten työntekijä voi sovituissa rajoissa halutessaan pidentää tai lyhentää vuorokautista työaikaa.

Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti liukuvan työajan järjestelyissä. Jos työpaikalla on sovellettava YT-lakia (yli 30 hlöä), sovitaan YT-menettelyn mukaisesti liukuvan työajan käyttöönotosta ja sen ehdoista.

Mistä asioista liukuvassa työajassa sovitaan?

Liukuvaa työaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava vähintään seuraavista asioista:

– kiinteä aika, jolloin liukumaa ei voi käyttää
– työajan vuorokautisesta liukumarajasta, joka voi olla enintään 4 tuntia
– liukuma-ajan sijoittumisesta
– lepoaikojen sijoittumisesta
– säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä

Jos esim. työntekijän säännölliseksi työajaksi on sovittu kahdeksan tuntia ja liukuma-ajaksi kolme tuntia, voi työntekijän säännöllinen työaika olla enintään 11 tuntia. Liukuma-aika voidaan sijoittaa säännöllisen työajan alkuun tai loppuun, vaikkapa puolitoista tuntia aamulla ja puolitoista tuntia iltapäivällä. Sovituilla liukuma-ajoilla työntekijä voi pidentää tai lyhentää säännöllistä vuorokautista työaikaansa.

Lain mukaan voidaan myös sopia, että työntekijä jakaa työpäivän kahteen osaan siten, että kiinteän osan ja myöhemmän työn välillä on keskeytys. Säännös voi helpottaa työn ja perheasioiden yhteensovittamista.

Paljonko liukuvan työajan saldo voi olla?

Seurantajakso on neljä kuukautta ja ylitysten enimmäismäärä on 60 tuntia ja alitusten enimmäismäärä on 20 tuntia seurantajakson päättyessä.

Voiko liukuvan työajan irtisanoa?

Kyllä voi. Jos työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassaolevan liukuvan työajan järjestelyn, se päättyy kulumassa olevan seurantajakson lopuksi.

Miten liukuvassa työajassa sovitaan lisä- ja ylityöstä?

Työntekijällä on itsenäistä päätösvaltaa työaikansa sijoittelussa, joten lisä- ja ylityöstä tulee sopia.

Keille liukuva työaika sopii?

Liukuva työaika ei sovi, jos työntekijän on oltava koko työpäivä tiettyyn aikaan paikalla.

 

3. TYÖAIKAPANKKI – mikä se on?

Työaikapankin idea on, että sinne voi säästää työaikaa, jota myöhemmin voi pitää vapaana tai ottaa rahana, jos vapaan pitäminen ei onnistu.

Jos työpaikallasi ollaan ottamassa työaikapankkia käyttöön, ole yhteydessä liittoon.

Miten työaikapankista sovitaan?

Työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia työpaikalla. Mikäli työpaikalla on työehtosopimukseen perustuva työaikapankki, voidaan soveltaa sitä. Voidaan myös sopia, että sovelletaan TES-perusteisen työaikapankin sijaan työaikalain mukaista työaikapankkia. Vaihtoehtotilanteessa työpaikalla sovitaan, kumpaa sovelletaan.

Työaikapankki tehdään koko henkilöstölle tai henkilöstöryhmälle. Sen käyttöönotosta sovitaan kirjallisesti luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, sovitaan kirjallisesti luottamusvaltuutetun tai henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa.

Työaikapankkisopimuksessa on sovittava mitä eriä työaikapankkiin voi säästää ja mitkä ovat säästämisrajat. Sopimuksessa on myös sovittava, mitä tapahtuu työaikapankkiin säästetylle ajalle, mikäli työaikapankki lakkautetaan. Työajan säästämisrajat (lähinnä maksimituntimäärä) on sovittava.

Mitä työaikapankkiin voidaan siirtää?

Työaikapankkiin voidaan siirtää työntekijän ja työnantajan sopimuksella:

– Työaikaa, jota työntekijä tekee säännöllisen työajan lisäksi (esim. lisä- tai ylityö korotuksineen).

– Säännöllistä työaikaa pankkiin voi siirtää vain, mikäli työpaikalla on käytössä liukuvan työajan järjestelmä (enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana).

– Työaikapankkiin voi säästää lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia työajaksi muunnettuna. Rahamääräiset säästettävät etuudet voivat olla esim. lisä- tai ylityöstä maksettavia korvauksia, sunnuntaityön korotusosia, korvausta viikkolevon saamatta jäämisestä tai lomarahaa.

Mitä työaikapankkiin ei voi siirtää?

Työaikapankkiin ei voi siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa tai kulukorvausta. Erääntyneitä saatavia ei voi siirtää työaikapankkiin.

Työaikapankkiin ei saa säästää kalenterivuoden aikana yli 180 tuntia. Enimmillään työaikapankin tuntimäärä voi olla kuuden kuukauden säännöllistä työaikaa vastaava määrä. Myös palkkaturvajärjestelmä korvaa enintään kuuden kuukauden säännöllisen työajan palkan.

Miten työaikapankin määräyksiä sovelletaan?

Työaikapankkiin säästetty erä muuttuu kirjaushetkellä työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen työaikapankissa olevan vapaan antamisesta, on laissa määräys, jonka mukaan työntekijällä on aina halutessaan oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Mikäli työaikapankissa on vapaata yli 10 viikkoa, on työntekijällä oikeus saada vähintään yksi viidesosa työaikapankin kertymästä vapaana. Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Työaikapankkiin siirrettävillä erillä voi olla vaatimuksia siitä, mihin mennessä vapaa on annettava tai rahamääräinen etuus on maksettava. Esimerkiksi jos TES:ssä on sovittu, että lomaraha erääntyy 30.6. mennessä, lomarahaa vastaava vapaa voidaan siirtää työaikapankkiin ja pitää vapaana myöhemmin, kunhan siirrosta sovitaan ennen erääntymispäivää.

Miten työnantaja hallinnoi työntekijäkohtaisia tietoja työaikapankissa?

Työnantajalla on velvollisuus pitää työntekijäkohtaista kirjaa työaikapankkiin siirretyistä eristä sekä työaikapankkiin siirrettyjen etujen pitämisestä vapaana. Työntekijällä on oikeus saada työnantajalta tieto työaikapankkisaldostaan.

 

4. ETÄTYÖ JA TYÖMATKA. Miten etätyö työaikalaissa muuttuu?

Uudessa työaikalaissa etätyö on virallisesti työaikaa. Vanhan lain mukaan se ei ole. Tästä on seurannut se, että lain mukaan työntekijät eivät ole olleet etätyössä ollessaan työnantajan tapaturmavakuutuksen piirissä. Nyt etätyö on kirjattu lakiin.

Onko matkaan käytetty aika työaikaa?

Matka-aika ei edelleenkään ole työaikaa, ellei matkustaminen ole työsuoritus (esim. kokous, autolla ajo tms. työtehtävä). Työn takia paljon matkustaville voi matkustelusta aiheutua erityistä rasitusta. Tästä syystä lakiin on lisätty viittaus eräisiin työturvallisuuslain säännöksiin ja työnantajan velvollisuuteen ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta.

Karola Baran

Kirjoittaja on Temen toiminnanjohtaja ja lakimies. Jäsenneuvontaa antavat Temen työehtoneuvojat (katso yhteystiedot)

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..