Teme paheksuu Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkon esitystä Riihimäen Teatterin alasajosta. Pienestä koostaan huolimatta Riihimäen Teatteri on valtakunnallisesti arvostettu toimija suomalaisen ammattitaiteen kentällä. Historiallisesti katsottuna lakkautusesitys on ennennäkemätön: koskaan aiemmin ei kaupunginteatteria ole lakkautettu Suomessa.
Teatteritaide on voimakkaan työvoimavaltainen. Suurin osa teattereiden kulurakenteesta koostuu henkilöstömenoista. Yhdentoista vakituisen työntekijän lisäksi Riihimäen Teatteri työllistää vierailutehtävissä ja yhteistyöhankkeidensa välityksellä parhaimmillaan kymmeniä ammattitaiteilijoita, sekä muita teatterin ammattilaisia vuodessa. Hyvän sijaintinsa ja erinomaisen maineensa vuoksi Riihimäen Teatterin ei ole vaikea saada nimekkäitäkään vierailijoita tuotantoihinsa. Nämä teatterin ammattilaiset tekevät työnsä Riihimäellä ja heidän työnsä taiteelliset tulokset, esitykset tarjoillaan riihimäkeläiselle ja kaukaakin Riihimäelle matkustavalle yleisölle nimenomaan Riihimäellä. Teatterin muuta kaupungin elinkeinoelämää hyödättävä vaikutus onkin tutkitusti kiistaton. Suomen suurimpana kulttuurialan ammattiliittona Teme puolustaa taidetta työnä voimakkaasti. Juuri luovaa, intohimosta kumpuavaa työtä Suomi tarvitsee nyt, pitkän lamajakson käännyttyä vihdoin nousukaudeksi.
Teme muistuttaa Riihimäen päättäjiä siitä, että kulttuurin hyvinvointi- ja vetovoimavaikutukset ovat merkittäviä tekijöitä asuin- ja matkustuskohdetta valittaessa. Riihimäen Teatterin positiivinen imago on Riihimäen kirkkain ulospäin näkyvä brändi. Jo nyt uutisoitu ehdotus ja uhka teatteritoiminnan alasajosta on uutisoitu valtakunnallisesti ja otettu vastaan tyrmistyneenä. Uutisointi on vaurioittanut Riihimäen mainetta, sekä valtakunnallista mielikuvaa kaupungista vakavasti.
Teme pitää huolestuttavana, että kaupunkilaisia ei ole tiedotettu, että päätösesitys tuodaan julkisuuteen niin lyhyellä varoajalle ja etenkin, että Riihimäen teatteritoimijoita ei itseään ole kuultu budjettiesitystä laadittaessa. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja asiallinen kansalaiskeskustelu ovat suomalaisen demokratian perusperiaatteita, joita myös kunnallisen päätöksenteon tulisi noudattaa.
Teme pitää asiantuntemattomana ja hyvin valitettavana Riihimäen kaupunginjohtajan tapaa asettaa Riihimäen Teatteri ja Riihimäen Nuorisoteatteri vastakkain, kilpailemaan toisiaan vastaan säilymisestään hengissä. Ammattitaiteen ja taiteen perusopetuksen funktiot ovat sekä yhteiskunnallisesti, että siinä mukana olevien yksilöiden kannalta hyvin erilaiset. Riihimäen Nuorisoteatteri ei ole kulttuurilaitos, vaan opetustoimija. Siellä opiskelevat lahjakkaat, esityksiä tekevät nuoret nauttivat laajaa teatteritaiteen perusopetusta. He eivät ole taiteilijoita, vaan taiteen opinnoissa itseään kehittäviä lapsia ja nuoria. Heillä ei ole velvoitetta kantaa Riihimäen kaupungin strategiassa määritellystä kulttuurikaupunkimaineesta pientäkään osaa. He ovat oppimassa. Osasta heistä tulee taiteilijoita, osasta ei. Suomen suurimman Nuorisoteatterin ja Riihimäen Teatterin yhteisvaikutuksen tulos on se hämmästyttävä, valtakunnallisestikin hyvin tiedetty tosiasia, että Riihimäeltä on lähtöisin kaupungin kokoon nähden häkellyttävä määrä teatteri- ja esitystaiteen ammattilaisia. He ovat Riihimäelle elävää markkinointia, josta vain harva kaupunki saa nauttia.
Riihimäen Teatteri saa toimintaansa rahaa Suomen valtiolta taiteen valtionosuuksien muodossa. Jokainen kulttuuriin käytetty euro tuo tutkimusten mukaan kuntaan 1,7 euroa takaisin. Taideinstituutioissa kävijät kun käyttävät myös muita kaupungin palveluja. Eikä inhimilliseen hyvinvointiin panostamisen arvoa voi edes mitata rahassa. Kyse on arvovalinnoista, henkisen pääoman ja sivistyksen arvostamisesta.
Teme toivoo, että Riihimäellä käydään vielä laaja, avoin ja läpinäkyvä keskustelu niistä mahdollisuuksista, jotka voisivat mahdollistaa ammattiteatteritoiminnan jatkumisen Riihimäellä.
Helsingissä 3.11.2017
Kalle Ropponen, Puheenjohtaja, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Teme
