Siirry sisältöön
Säästöpossu, jonka kyljessä on tekijänoikeuksiin viittavaa C-merkki.
Kuva Jani Pulkka

Tekijänoikeuksista yleisesti

Tekijänoikeudellista suojaa saa se, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, joka ylittää ns. teoskynnyksen eli on itsenäinen ja riittävän omaperäinen. Suojan kohteena on joko koko teos tai vain sen osa. Kuitenkaan aihe, idea, juoni, periaate tai menetelmät eivät ole suojattuja.

Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta. Täten kappaleen valmistamisoikeus, sen esittäminen, näyttäminen tai levittäminen julkisesti ovat kiellettyjä ilman tekijän lupaa. Lainsäädännöllä suojataan taloudellisten oikeuksien lisäksi tekijän moraalisia oikeuksia. Tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, eikä teosta saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla. Teosta ei ole myöskään lupa saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Otsikkosuojan nojalla kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä, että teos voidaan helposti sekoittaa aiemmin julkistettuun teokseen.

Mitä rajoituksia?

Yleisin tekijänoikeutta rajoittava seikka on, että julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Sopimuslisenssin nojalla esim. yritykset, virastot, koulut ymv. saavat valokopioida sovitun määrän kappaleita, jos ne ovat tehneet sopimuksen tekijöitä edustavan järjestön kanssa. Tietokoneohjelmia ja radio- ja televisioyrityksiä, opetustoimintaa, kirjastoja ym. koskevat lisäksi omat erityissäännöksensä.

Kun teos on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, tekijän levitysoikeus raukeaa. Tällöin kappaleen saa levittää edelleen sekä käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti. Julkaistua teosta saa myös esittää tilaisuudessa, jossa teoksen esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton ja jota ei järjestetä ansiotarkoituksessa poislukien näytelmä- ja elokuvateokset.

Sitaatti- eli lainausoikeuden nojalla julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Siteerattavan teoksen muuttaminen tai liiallinen lyhentäminen ei ole sallittua siten, että teoksen tyyli tai merkityssisältö muuttuu. Tällöin lainaajan ei tarvitse kysyä tekijän lupaa eikä maksaa käyttökorvauksia, mutta tekijän nimi ja lähde on aina mainittava hyvän tavan mukaisesti.

Mitä oikeuksia voi luovuttaa?

Tekijä voi luovuttaa taloudelliset oikeutensa teokseen kokonaan tai osittain. Moraalisia oikeuksia tekijä ei voi koskaan luovuttaa toiselle. Tekijä voi rajoittaa luovutuksen alaa alueellisesti, ajallisesti tai asiallisesti. Sopimus oikeuden luovutuksesta on syytä tehdä aina kirjallisesti ja sisällöltään mahdollisimman yksiselitteiseksi. Luovutuksensaaja ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta kolmannelle, ellei toisin ole sovittu. Jos tekijä luovuttaa oikeuden teoksen julkiseen esittämiseen, luovutus on voimassa kolme vuotta, ellei toisin ole sovittu.

Mitä ovat lähioikeudet?

Lähioikeuksiin kuuluvat esittävän taiteilijan, ääni- ja kuvatallenteen tuottajan, luettelon ja tietokannan valmistajan ja valokuvaajan oikeudet. Ilman esittävän taiteilijan suostumusta teosta ei saa tallentaa tai saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä. Esitys ei kuitenkaan nauti muuntelusuojaa, eli esityksen jäljitteleminen on sallittua. Moraaliset oikeudet käsittävät myös esittävät taiteilijat, joten esim. sitaattioikeutta käytettäessä esiintyjän nimi ja teos on ilmoitettava.

Miten kauan oikeudet ovat voimassa?

Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta.

Mitkä ovat sanktiot?

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin, rikkoo moraalisia oikeuksia tai muutoin rikkoo tekijänoikeussuojaa, voidaan tuomita sakkorangaistukseen tekijänoikeusrikkomuksesta. Teoksen luvaton käyttö velvoittaa maksamaan tekijälle hyvitystä sekä tahallinen tai tuottamuksellinen luvaton käyttö lisäksi korvausta kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.

Karola Baran

Juristi ja Temen toiminnajohtaja 2015-2022

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.