STOD myöntää Ohjaaja- ja dramaturgipalkinnon tunnustuksena taiteellisesta työstä.
Ohjaajapalkinto Pauliina Feodoroffille
Ohjaajapalkinnon vastaanotti Thalia-juhlassa Q-teatterissa 27.3.2023 Pauliina Feodoroff omaa luokkaansa olevasta poliittisen aktivismin ja taiteen esteettisen kirkkauden vallankumouksellisesta yhdistämisestä sekä ohjaajan ammattikuvan uudistamisesta. Tästä esimerkkinä on hänen työryhmänsä kanssa yhteisöllisesti toteuttamansa teos Matriarkaatti, jonka ensi-ilta oli Venetsia Biennalessa.
Onnea!
Tunnustuspalkinto 2020 Katariina Nummiselle ja Maria Kilvelle
Katariina Numminen ja Maria Kilpi palkittiin Dramaturgiakirja – Kaikki järjestyy aina -teoksesta.
Dramaturgiakirja on ensimmäinen suomenkielinen dramaturgiaa useista näkökulmista avaava perusteos. Se on älykäs, vivahteikas ja moniääninen kokonaisuus, joka soveltuu myös tutkimus- ja opetuskäyttöön.
Dramaturgiakirja haastaa pohtimaan dramaturgisia kysymyksiä laajasti esittävien taiteiden parissa.
Tämä poikkeuksellinen teos dramaturgiasta on ilmaisena ladattavissa netistä. Lataa kirja tästä…
Suomen eturivin dramaturgit ja vievät lukijan dramaturgiakeskustelun ytimeen. Kirja on tehty oppikirjaksi teatteri- ja taideopiskelijoille sekä inspiraatioksi kaikille taiteen mahdollisuuksista ja taiteen tekemisestä kiinnostuneille.
Julkaisija: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2018
Koneen Säätiö on tukenut tämän kirjan tekemistä.
© Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu ja tekijät
Dramaturgitunnustus Merja Turuselle ja Ohjaajatunnustus Susanna Airaksiselle vuodelta 2019
STOD jakoi Thalia-juhlassa Tampereella 9.3.2020 palkinnot dramaturgille ja ohjaajalle:
Ohjaajatunnustus
Ohjaajapalkinnon ja kunniakirjan saa Susanna Airaksinen, joka on valmistunut ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2017.
Rosa Liksomin Everstinna-romaanin pohjalta tehty Helsingin Kaupunginteatterin esitys kertoo työtavan tuloksellisuudesta. Kaikki teoksen osatekijät visuaalisesta ilmeestä äänimaailmaan ja kaiken kruunaavaan Heidi Heralan näyttelijäntyöhön palvelevat saumatta monitasoisen, eri yhteiskuntakerrostumien ja yli suku- ja ikäpolvikuilujen kantavaa tarinaa. Susanna Airaksinen on osoittanut Everstinnassa kykynsä sekä henkilöohjaajana että teoksen kokonaisuuden rakentajana.
Ennen Everstinnan ohjaustaan hän on tehnyt taiteellisena lopputyönään Neljäntienristeys-romaanin ensiesityksen Turun kaupunginteatteriin, toiminut kirjoittajana ja opettajana ja kehittänyt ohjaajan työtapoja Kolmas Tila -ryhmän piirissä. Hän on kertonut keskeisen tavoitteensa olevan koko työryhmän avoin ja luova yhteistyö, joka aikaansaa luottamuksen ilmapiirin.
Dramaturgitunnustus
Dramaturgipalkinnon ja kunniakirjan saa Merja Turunen, joka on valmistunut Suomen Teatterikoulusta dramaturgiksi 1978 ja Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 1995. Helsingin Kaupunginteatterin päädramaturgina hän toimi 13 vuoden ajan omistauduttuaan sitä ennen TV-draaman kehittämiseen sekä MTV:ssä että YLE:ssä. Hänen uraansa kuvaa myös hellittämätön jatko-opiskelu työn ohessa.
Merja Turunen on ollut aktiivinen ja tarkka lukija ja kommentoija Everstinna-tekstin valmistumisprosessissa. Everstinna ei antaudu helposti näytelmäksi. Esitys on vaatinut idean läpiviejiltä lujaa keskinäistä luottamusta, joka on työskentelyn edetessä välittynyt koko työryhmän yhteiseksi jalustaksi ja osoittanut hankkeen suurenmoiseksi riskinotoksi, joka kannatti.
Anna Simbergille ja Heta Haanperälle vuodelta 2017
STOD palkitsee:
Heta Haanperän laajasta, ihmisläheisestä ja konventioita uudistavasta työstään. Heta Haanperän mukaan teatterin tulee olla avoin, aktiivinen ja hyväksyvä. Ohjauksissaan Haanperä ottaa kantaa ja kommentoi maailmaa rajoja ylittäen.
Finlands teaterregissörers och dramaturgers förbund tilldelar:
Anna Simberg detta diplom för hennes långa och mångsidiga karriär som dramaturg och dramatiker. Simberg har målmedvetet och ihärdigt verkat för dramatikers ställning, och genom sina ambitiösa initiativ gällande jämställdhet och arbetskulturella normer lämnat ett värdefullt och långvarigt avtryck på hela det finländska teaterfältet.
Hanna Kirjavaiselle vuodelta 2016
Hanna Kirjavainen on jo vuodesta 1998 työskennellyt sekä laitosteattereissa että vapaalla kentällä laajasti ja rohkeasti omaa linjaansa vetäen. Hän on osallistunut samaan aikaan myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja kulttuuripoliittiseen keskusteluun, perustanut kolme omaa ammattiryhmää sekä useita alueellisesti merkittäviä yhdistyksiä ja hankkeita.
Teatteritaiteilijana Hanna Kirjavainen ei aina ole mennyt tendenssien mukana vaan on sinnikkäästi uinut vastavirtaan sisältö edellä. Pelotta hän muutti Pohjois-Karjalaan ja perusti valtakunnallista ja kansainvälistäkin huomiota saaneen Rospuutto-ryhmän vanhaan kyläkouluun.
Teatteriohjaajana Hanna Kirjavaista voidaan laadullisesti pitää visuaaliskehollisena. Erityisesti viime aikaisissa ohjauksissaan Valkoinen peura, Anna Karenina ja Idiotia – ehdotus esitykseksi Hanna Kirjavainen on tutkinut ja kehittänyt uniikkia kehollista ilmaisua. Valkoinen peura perustuu shamanistiseen parannusprosessiin, transsiin ja ekstaattiseen liikeimprovisaatioon. Valkoinen peura on myös vahva kannanotto luonnon ja luonnon keskellä asuvien ihmisten puolesta. Hanna ei epäröi piilottaa viranomaisia kenties kiinnostavaa kuvausmateriaalia rintaliiveihin rajatarkastuspisteessä, mikäli asia sitä vaatii.
Hanna Kirjavaisen lähes 20-vuotinen teatteriohjaajaura osoittaa esimerkillistä laajuutta ja monipuolisuutta. Hän valmistautuu työhönsä luovuutta ja ideoita pursuten, aktiivisesti keskustellen, osallistuen ja osallistaen taiteellisista tavoitteistaan tinkimättä; teatteritaiteen ja itse välineen kehitysnäkymät kussakin produktiossa aina etunenässä.
Maarit Pyökärille ja Anna Veijalaiselle vuodelta 2015
Molempien työskentelyssä yhdistyy kaksi rinnakkaista polkua: on sekä pitkä, hieno ura taiteilijoina, että sinnikäs, työtä pelkäämätön taival rakenteiden luomisen ja suomalaisen teatterikentän monipuolistamisen kanssa.
Molemmat ovat toimineet sekä taiteilijoina että teatterinjohtajina. He ovat tehneet työssään rohkeita valintoja, heillä on laaja-alainen sivistys taiteilijoina ja he ovat toimineet herpaantumatta monipuolisen ja moniarvoisen teatteritaiteen puolesta.
He ovat katsoneet rakenteita kahdesta perspektiivistä: Pyökäri etabloituneissa teatteritaloissa ja Veijalainen vapaalla kentällä.
Kummallakin on ollut halu uudistaa vakiintuneita rakenteita vierailujen, yhteistuotantojen ja uusien toimintatapojen kautta. Lennokkuuden lisäksi molemmilla on ollut päätöksissään myös käytännön järki mukana. Kumpikin on joutunut myös taloudellisesti kiperiin paikkoihin, mutta selvittänyt ne määrätietoisuudella ja luovuudella.
Maarit Pyökäri on ansainnut kannuksensa sekä teatterinjohtajana että vapaana ohjaajana. Hän on toiminut Rovaniemen, Rauman, Oulun, Lahden ja Tampereen Työväen Teatterin johtajana. Hän on johtajana selkeä, reilu, tarvittaessa tinkimätön mutta aina sydämellinen, ja ohjaajana varmaotteinen ja erittäin ammattitaitoinen. Hän pyrkii aina sekä alaistensa että teatteritaiteen kannalta parhaaseen lopputulokseen.
Anna Veijalainen on ollut perustamassa KokoTeatteria ja kantanut siitä huolta lähes 20 vuoden ajan. Hän on monialainen taiteilija, joka kykenee toimimaan niin tanssijana, koreografina, näyttelijänä, ohjaajana kuin kirjoittajana ja dramaturginakin. Veijalainen on työskennellyt vapaan kentän niukoissa resursseissa voimia säästämättä, taistellut monia tuulimyllyjä vastaan ja onnistunut lopulta vakiinnuttamaan pienen teatterin, jonka tiloissa toimii myös arvostettu jazz-klubi. KokoTeatterin tiloihin ovat aina tervetulleita myös vierailevat ryhmät, joten se on mahdollistanut työskentelyn monelle vapaan kentän toimijalle. Sekä Veijalainen että Pyökäri ovat jo saavuttaneet suomalaisen teatteritaiteen ”grand lady” – aseman. He ovat monialaisia, sinnikkäitä ja alati uudistuvia teatteritaiteilijoita, joita tuskin mikään myrsky kykenee kaatamaan.
Maarit Ruikalle vuodelta 2014
Palkinto on tunnustus Ruikan ainutlaatuisesta panoksesta lähes kokonaisen teatteriohjaajasukupolven koulutukseen. Se ohjaajasukupolvi, joka on opiskellut Maaritin kymmenvuotisen professuurin aikana, on saanut nauttia paitsi hänen hämmästyttävän omistautuvasta suhteestaan opettamiseen, myös hänen ilmiömäisestä kyvystään asettua opiskelijan asemaan, nähdä maailma tämän silmin ja ymmärtää kunkin opiskelijan tapaa ajatella.
Hänen tukeensa on aina voinut luottaa, ja jokainen opiskelija on varmasti kokenut olevansa hänen silmissään erityinen. Maaritilla on laaja sivistys teatterin saralla ja näin ollen hän on kyennyt ymmärtä-mään kunkin opiskelijan tavoitteet ja taidekäsityksen. Hänen oma vahva ja kiinnostava näkemyksensä ohjaajantaiteesta välittyy paitsi hänen opetuksessaan, myös luonnollisesti hänen arvostetuissa ja persoonallisissa töissään.
Maaritilla on aina tuntunut olevan loputtomasti aikaa kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti. Intensii-visten kahdenkeskisten keskustelujen kautta hän on lempeästi, oivaltavin kysymyksenasetteluin, kyennyt johdattelemaan kutakin opiskelijaa lähemmäksi tämän omia tavoitteita ja taiteilijuutta.
Maaritissa kiteytyy intohimo, myötäeläminen ja kurinalaisuus.
Susanna Kuparisen Politiikkakollektiiville vuodelta 2013
Työllään Politiikkakollektiivi palauttaa ansiokkaasti journalistisen dokumenttiteatterin perinteen suomalaisen esitystaiteen kentälle. Kollektiivi on löytänyt oivaltavan näkökulman suomalaiseen yhteiskuntaan. Ryhmän työ tuo esityksessä esiin kollektiivisen työskentelyn voiman kunnianhimoisen teatterin tekemisen välineenä. Eduskunta II onnistuu välittämään vahvan yhteiskunnallisen näkemyksen terävän ja viihdyttävän satiirin keinoin. Rautalangasta kannattaa vääntää, varsinkin jos se tuottaa taidetta.
Laura Jäntille vuodelta 2012
Ohjaaja Laura Jäntti on tehnyt 1970-luvulta lähtien merkittävän uran maamme pienteattereissa ja laitosteattereissa pitäen kiinni omasta taiteellisesta näkemyksestään. Hän on haluttu vierailija, jota pidetään taitavana henkilöohjaajana. Hänen kädenjälkeään on kiitetty myös poikkeuksellisen visuaalisena, musikaalisena ja intuitiivisena.
Jäntin toimintansa on ollut kansainvälistä, sisältäen useita esitys- ja ohjausvierailuja eri puolilla maailmaa. Hän on myös opettanut sekä ulkomailla että Suomessa ja toiminut mm. Tampereen Teatterikesän johtotroikassa. Tämän kaiken Jäntti on tehnyt muotivirtauksia tai auktoriteetteja kumartelematta, nöyrästi, antaen teosten ja tekojensa puhua puolestaan. Jäntti on suomalaisen taiteellisen teatterin salainen agentti.
Miko Jaakkolalle vuodelta 2011
Miko Jaakkola on tehnyt ansiokasta työtä Kajaanin kaupunginteatterin johtajana ja ohjaajana. Hänen johtajakautensa Kajaanissa on ollut leimallisesti päättymätön taistelu kaupungin leikkausaikeita vastaan. Jaakkola on kuitenkin puolustanut johtamansa teatterin olemassaoloa ja erityisesti sen alueteatteria, joka tekee teatteria erityisryhmille; lapsille, nuorille ja vanhuksille – ja kiertää näillä esityksillä lähimaakunnissa. Teatteri on peruspalvelu, joka tulisi olla jokaisen saatavilla, riippumatta asuinpaikasta.