Ohjaaja-dramaturgipalkinto

Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit myöntää vuosittain Ohjaaja-dramaturgipalkinnon tunnustuksena taiteellisesta työstä. Palkinto jaetaan maailman teatteripäivänä järjestetyssä juhlassa. Tänä vuonna 27.3.2017 jaettiin palkinto vuotta 2016 koskien.

Hanna Kirjavaiselle vuodelta 2016

Hanna Kirjavainen on jo vuodesta 1998 työskennellyt sekä laitosteattereissa että vapaalla kentällä laajasti ja rohkeasti omaa linjaansa vetäen. Hän on osallistunut samaan aikaan myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja kulttuuripoliittiseen keskusteluun, perustanut kolme omaa ammattiryhmää sekä useita alueellisesti merkittäviä yhdistyksiä ja hankkeita.

Teatteritaiteilijana Hanna Kirjavainen ei aina ole mennyt tendenssien mukana vaan on sinnikkäästi uinut vastavirtaan sisältö edellä. Pelotta hän muutti Pohjois-Karjalaan ja perusti valtakunnallista ja kansainvälistäkin huomiota saaneen Rospuutto-ryhmän vanhaan kyläkouluun.

Teatteriohjaajana Hanna Kirjavaista voidaan laadullisesti pitää visuaaliskehollisena. Erityisesti viime aikaisissa ohjauksissaan Valkoinen peura, Anna Karenina ja Idiotia – ehdotus esitykseksi Hanna Kirjavainen on tutkinut ja kehittänyt uniikkia kehollista ilmaisua. Valkoinen peura perustuu shamanistiseen parannusprosessiin, transsiin ja ekstaattiseen liikeimprovisaatioon. Valkoinen peura on myös vahva kannanotto luonnon ja luonnon keskellä asuvien ihmisten puolesta. Hanna ei epäröi piilottaa viranomaisia kenties kiinnostavaa kuvausmateriaalia rintaliiveihin rajatarkastuspisteessä, mikäli asia sitä vaatii.

Hanna Kirjavaisen lähes 20-vuotinen teatteriohjaajaura osoittaa esimerkillistä laajuutta ja monipuolisuutta. Hän valmistautuu työhönsä luovuutta ja ideoita pursuten, aktiivisesti keskustellen, osallistuen ja osallistaen taiteellisista tavoitteistaan tinkimättä; teatteritaiteen ja itse välineen kehitysnäkymät kussakin produktiossa aina etunenässä.

Maarit Pyökärille ja Anna Veijalaiselle vuodelta 2015

Molempien työskentelyssä yhdistyy kaksi rinnakkaista polkua: on sekä pitkä, hieno ura taiteilijoina, että sinnikäs, työtä pelkäämätön taival rakenteiden luomisen ja suomalaisen teatterikentän monipuolistamisen kanssa.

Molemmat ovat toimineet sekä taiteilijoina että teatterinjohtajina. He ovat tehneet työssään rohkeita valintoja, heillä on laaja-alainen sivistys taiteilijoina ja he ovat toimineet herpaantumatta monipuolisen ja moniarvoisen teatteritaiteen puolesta.

He ovat katsoneet rakenteita kahdesta perspektiivistä: Pyökäri etabloituneissa teatteritaloissa ja Veijalainen vapaalla kentällä.

Kummallakin on ollut halu uudistaa vakiintuneita rakenteita vierailujen, yhteistuotantojen ja uusien toimintatapojen kautta. Lennokkuuden lisäksi molemmilla on ollut päätöksissään myös käytännön järki mukana. Kumpikin on joutunut myös taloudellisesti kiperiin paikkoihin, mutta selvittänyt ne määrätietoisuudella ja luovuudella.

Maarit Pyökäri on ansainnut kannuksensa sekä teatterinjohtajana että vapaana ohjaajana. Hän on toiminut Rovaniemen, Rauman, Oulun, Lahden ja Tampereen Työväen Teatterin johtajana. Hän on johtajana selkeä, reilu, tarvittaessa tinkimätön mutta aina sydämellinen, ja ohjaajana varmaotteinen ja erittäin ammattitaitoinen. Hän pyrkii aina sekä alaistensa että teatteritaiteen kannalta parhaaseen lopputulokseen.

Anna Veijalainen on ollut perustamassa KokoTeatteria ja kantanut siitä huolta lähes 20 vuoden ajan. Hän on monialainen taiteilija, joka kykenee toimimaan niin tanssijana, koreografina, näyttelijänä, ohjaajana kuin kirjoittajana ja dramaturginakin. Veijalainen on työskennellyt vapaan kentän niukoissa resursseissa voimia säästämättä, taistellut monia tuulimyllyjä vastaan ja onnistunut lopulta vakiinnuttamaan pienen teatterin, jonka tiloissa toimii myös arvostettu jazz-klubi.  KokoTeatterin tiloihin ovat aina tervetulleita myös vierailevat ryhmät, joten se on mahdollistanut työskentelyn monelle vapaan kentän toimijalle. Sekä Veijalainen että Pyökäri ovat jo saavuttaneet suomalaisen teatteritaiteen ”grand lady” – aseman. He ovat monialaisia, sinnikkäitä ja alati uudistuvia teatteritaiteilijoita, joita tuskin mikään myrsky kykenee kaatamaan.

Maarit Ruikalle vuodelta 2014

Palkinto on tunnustus Ruikan ainutlaatuisesta panoksesta lähes kokonaisen teatteriohjaajasukupolven koulutukseen. Se ohjaajasukupolvi, joka on opiskellut Maaritin kymmenvuotisen professuurin aikana, on saanut nauttia paitsi hänen hämmästyttävän omistautuvasta suhteestaan opettamiseen, myös hänen ilmiömäisestä kyvystään asettua opiskelijan asemaan, nähdä maailma tämän silmin ja ymmärtää kunkin opiskelijan tapaa ajatella.

Hänen tukeensa on aina voinut luottaa, ja jokainen opiskelija on varmasti kokenut olevansa hänen silmissään erityinen. Maaritilla on laaja sivistys teatterin saralla ja näin ollen hän on kyennyt ymmärtä-mään kunkin opiskelijan tavoitteet ja taidekäsityksen. Hänen oma vahva ja kiinnostava näkemyksensä ohjaajantaiteesta välittyy paitsi hänen opetuksessaan, myös luonnollisesti hänen arvostetuissa ja persoonallisissa töissään.

Maaritilla on aina tuntunut olevan loputtomasti aikaa kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti. Intensii-visten kahdenkeskisten keskustelujen kautta hän on lempeästi, oivaltavin kysymyksenasetteluin, kyennyt johdattelemaan kutakin opiskelijaa lähemmäksi tämän omia tavoitteita ja taiteilijuutta.

Maaritissa kiteytyy intohimo, myötäeläminen ja kurinalaisuus.

Susanna Kuparisen Politiikkakollektiiville vuodelta 2013

Työllään Politiikkakollektiivi palauttaa ansiokkaasti journalistisen dokumenttiteatterin perinteen suomalaisen esitystaiteen kentälle. Kollektiivi on löytänyt oivaltavan näkökulman suomalaiseen yhteiskuntaan. Ryhmän työ tuo esityksessä esiin kollektiivisen työskentelyn voiman kunnianhimoisen teatterin tekemisen välineenä. Eduskunta II onnistuu välittämään vahvan yhteiskunnallisen näkemyksen terävän ja viihdyttävän satiirin keinoin. Rautalangasta kannattaa vääntää, varsinkin jos se tuottaa taidetta.

Laura Jäntille vuodelta 2012

Ohjaaja Laura Jäntti on tehnyt 1970-luvulta lähtien merkittävän uran maamme pienteattereissa ja laitosteattereissa pitäen kiinni omasta taiteellisesta näkemyksestään. Hän on haluttu vierailija, jota pidetään taitavana henkilöohjaajana. Hänen kädenjälkeään on kiitetty myös poikkeuksellisen visuaalisena, musikaalisena ja intuitiivisena.

Jäntin toimintansa on ollut kansainvälistä, sisältäen useita esitys- ja ohjausvierailuja eri puolilla maailmaa. Hän on myös opettanut sekä ulkomailla että Suomessa ja toiminut mm. Tampereen Teatterikesän johtotroikassa. Tämän kaiken Jäntti on tehnyt muotivirtauksia tai auktoriteetteja kumartelematta, nöyrästi, antaen teosten ja tekojensa puhua puolestaan. Jäntti on suomalaisen taiteellisen teatterin salainen agentti.

Miko Jaakkolalle vuodelta 2011

Miko Jaakkola on tehnyt ansiokasta työtä Kajaanin kaupunginteatterin johtajana ja ohjaajana. Hänen johtajakautensa Kajaanissa on ollut leimallisesti päättymätön taistelu kaupungin leikkausaikeita vastaan. Jaakkola on kuitenkin puolustanut johtamansa teatterin olemassaoloa ja erityisesti sen alueteatteria, joka tekee teatteria erityisryhmille; lapsille, nuorille ja vanhuksille – ja kiertää näillä esityksillä lähimaakunnissa. Teatteri on peruspalvelu, joka tulisi olla jokaisen saatavilla, riippumatta asuinpaikasta.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..