Ekologisen siirtymän kiihtyessä alkaa olla ilmeistä, että osa toimialoista ja palkansaajista kuuluu siinä voittajiin ja osa häviäjiin. Siirtymän vinkkelistä ongelmallisilta aloilta työpaikkoja poistuu ja toisaalta uusia syntyy siirtymän voittaja-aloille.
Ekologista siirtymää ei kannata pysäyttää, koska ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä hyötyvät pitkällä tähtäyksellä kaikki. Samalla siirtymään liittyvät ongelmat voivat herättää huolta. Esimerkiksi energian ja ruoan hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein pienituloisimmat.
Tammikuun 17. päivä palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK lähtivät yli kuudenkymmenen muun järjestön kanssa mukaan Finnwatchin koordinoimaan kampanjaan, joka vaatii oikeudenmukaista ekologista siirtymää. Myös Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme on mukana kampanjakoalitiossa.
– Suomi ja suomalaiset hyötyvät monella tapaa ekologisesta siirtymästä. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana, muistuttaa palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Avaimet seuraavalla eduskunnalla
Kampanjalla halutaan vaikuttaa eduskuntavaalikeskusteluun ja tulevaan hallitusohjelmaan. Eduskuntavaaliehdokkaita kannustetaan sitoutumaan oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin, jotka on muotoiltu yhdessä kampanjaan osallistuvien järjestöjen kesken.
Sitoumuksen antaneiden ehdokkaiden nimet julkaistaan kampanjan verkkosivuilla verkko-osoitteessa Oikeudenmukainensiirtyma.fi. Ehdokkaat voivat vastauksissaan tuoda myös omin sanoin esille, miten aikoisivat kansanedustajana varmistaa oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän toteutumisen.
Kansalaiset voivat käydä sivustolla tarkistamassa, ketkä ehdokkaista ovat sitoutuneet periaatteisiin. Sivustolla voi käydä myös haastamassa ehdokkaita mukaan. Lisäksi siellä voi osallistua keskusteluun ja hakea vinkkejä some-vaikuttamiseen aiheesta.
Kymmenen periaatetta
Kampanjassa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet on koottu kymmeneen kohtaan. Periaatteissa vaaditaan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupainotteisia ilmasto- ja luontokatotoimia, siirtymäaloilla työskentelevien ihmisten tunnistamista ja tukemista, osaamiseen panostamista sekä kustannusten oikeudenmukaista jakoa.
Periaatteiden mukaan työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, muilla sidosryhmillä ja yksittäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua ilmasto- ja luontokatotoimien suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon sekä tehtyjen toimien arviointiin.
Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotanto- ja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja.
Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla.
Teksti: Aleksi Vienonen
Mikä on ekologinen siirtymä?
- Ekologisella siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
- Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.
- Yrityksissä, teollisuudessa tai vaikkapa kunnassa ekologinen siirtymä voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalousratkaisuihin ja vetyteknologiaan, ja erilaisten uusien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa.
- Haasteena on rajata kulutus planeetan kantokyvyn mukaan oikeudenmukaisuudesta ja talouden rattaiden pyörimisestä huolehtien.
Lähteet: Ympäristöministeriö ja Finnwatch