Kuva Jessica Ruscello, Unsplash

Suomalaisen taiteen ja kulttuurin monipuolisuus riippuu julkisesta rahoituksesta

Kuinka monen vuoden ajan rahoituslakiin vielä aiotaan Suomessa kirjata pysyväksi tarkoitettuja uusia säästöjä ja indeksijäädytyksiä? Milloin on leikattu tarpeeksi?

Maan hallitus on onneksi halunnut ja kyennyt satsaamaan siihen, että kulttuurielämä pysyy monipuolisena. Tukien jäädyttäminen on kuitenkin leikkaamista, joka on ajanut teattereiden talouden todella tiukille.

OKM:n kulttuuriosaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja kirjoitti Turun Sanomissa 30.8.  että nykyinen hallitus ei ole kohdistanut kulttuurille erityisiä leikkauksia, kuten on tehty useilla muilla hallinnonaloilla. Hallitusohjelmassa sovitut sopeuttamistoimet ovat kulttuurin alalla koskeneet lähinnä valtionosuusindeksien jäädytyksiä.

On totta, että kulttuurisektori on säästynyt isommilta leikkauksilta, vaikka julkinen sektori on ollut valtion säästöjen keskeinen kohde. Onnetonta kuitenkin on, että ala on lähtökohtaisesti niin niukasti rahoitettu, että säästöjen jatkuttua vuosia, alkaa monissa teattereissa huoli talouden tilasta olla todella iso.

Pitkään jatkunut määrärahojen jäädyttäminen ja lievä leikkaaminen on johtanut siihen, että teattereiden talous on tiukalla. Tämä näkyy ohjelmistopolitiikassa ja mm. vakituisen henkilökunnan jaksamisessa. VOS-järjestelmän uudistuksessa kaavaillut koko teatterikentän kehittämistoimenpiteet ovat jääneet vain suunnitelmiksi.

Vapaa kenttä, jossa teattereiden ohella toimii suuri osa tanssi- ja sirkusalan toimijoista, ei ole koskaan elänyt lihavia vuosia. Se on jo pitkään odottanut, että sille suunnattaisiin kehittämisrahaa. Vuoden 2018 keväällä loppuun saatettu työryhmätyö ei valitettavasti vieläkään vastannut näihin toiveisiin.

Maan hallitus on onneksi halunnut ja kyennyt satsaamaan siihen, että kulttuurielämä pysyy monipuolisena. Temeläisillä aloilla mm. audiovisuaalisen alan tuotantokannustin ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen varattu kärkihanke.

Leikkauskierre johtaa kurjistumiskierteeseen

Kuluvan vuoden kehysriihessä hallitus päätti lisätä museoiden ja esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusta 7 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2020 lukien. Temessä toivomme, että tästä rahasta kanavoitaisiin merkittävästi rahaa teatterin, tanssin ja sirkuksen kentälle ja voitaisiin toteuttaa kehittämisajatuksia, joita VOS-rahoituksen uudistamista valmistellut työryhmä esitti. Vuodelle 2019 lisärahaa eri taiteenalojen edistämiseen esitetään 8 miljoonaa euroa. Sitä kohdennetaan mm. KV-yhteistuotantoihin ja tv-draaman kehittämiseen sekä esittävän taiteen vapaan kentän tukeen. Jälkimmäiseen tarkoitukseen on kulttuuriministerin tiedotteen mukaan kaavailtu miljoona euroa.

Valitettavasti valtiovarainministeriön budjettiesitys jatkaa valtionosuuksien leikkauskierteen syventämistä VOS-teattereissa samoilla keinoilla, joilla valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja indeksijäädytykset on toteutettu läpi 2010-luvun: kaikki indeksikorotuksia vastaavat säästöt ehdotetaan jälleen tehtäväksi pysyviksi eikä leikkausten kanssa rinnalla kulje minkäänlaista kulttuuripoliittista esitystä tilanteen korjaamiseksi tulevaisuudessa. Esittävien taiteiden VOS-uudistus on jäissä, eikä sitä varten ole varattu tulevalle hallituskaudelle varoja valtiontalouden kehyksissä.

Teattereiden henkilötyövuoden hintaa leikataan yli 2,5 prosentilla, ja orkestereiden jo moneen kertaan leikatusta henkilötyövuoden hinnasta leikataan edelleen lähes prosentti. Miksi näin?

Suomen teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi toteaa näin:

”Vuosina 2016-2018 toimineessa VOS-työryhmässä keskusteltiin paljon syistä, jotka ovat johtaneet siihen, että teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuoden hinnat ovat eriytyneet toisistaan suhteellisen voimakkaasti viime vuosina. Käytännössä orkestereiden henkilötyövuoden hinta on laskenut sen verran voimakkaasti teattereita alemmalle tasolle, että näiden lukujen korjaaminen uudessa rahoitusjärjestelmässä toisiaan vastaavalle tasolle yhteiseen esittävien taiteiden henkilötyövuoden hintaan olisi enimmillään voinut maksaa useita miljoonia euroja.

Nyt tämä ero kutistuu hiukan vuodelle 2019, koska teattereiden henkilötyövuoden hinta putoaa enemmän kuin orkestereiden. Kuluvana vuonna teattereille tuli tuntuvasti plussaa, kun orkestereita leikattiin kuten tänäkin vuonna. Yksi keskeinen tekijä, joka syksyllä 2017 VOS-järjestelmän uudistustyön yhteydessä tehdyissä selvityksissä nousi esille, on esittävän taiteen instituutioiden työllistämisen, työllistettyjen freelancereiden ja kokonaispalkkakulujen kehitys. Kiinteistökulut ja muut hallinnon kulutkin toki vaikuttavat osaltaan, mutta ehkä hiukan yllättäen näytti siltä, että teatterit olivat pärjänneet orkestereita paremmin valtionosuuksien kehityksessä siksi, että ne olivat säästäneet enemmän liikkuvasta työvoimasta kuin orkesterit. Tätä olettamaa tukee myös se huomio, että juuri julkistetusta Tinfon tilastokirjasta vuodelta 2017 käy ilmi, että teatterialalla on taiteellisen työvoiman palkkauksessa tullut parin viime vuoden aikana suhteellisen voimakas muutos parempaan päin. Taiteellista työvoimaa on palkattu enemmän. Ja pienellä viiveellä positiivisesti kehittynyt henkilötyövuoden hinta kääntyikin rajuun laskuun.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että valtion kulttuuritukijärjestelmän ei pitäisi voida sisältää edes osittain valtiontukien kehitystä näin paradoksaalisesti ohjaavia kannustinloukkuja. Järjestelmässä ei pitäisi olla edes osittain esitystoiminnan suunnittelua ohjaavaa ajatusta, että tilanteessa, jossa on potentiaalia palkata tuotantoon vierailija, tämän palkkaaminen johtaa pienellä viiveellä valtiontuen menetykseen, ja taas kyseisen vierailijan palkkaamatta jättäminen potentiaalisesti siihen, että säästyvien palkkakustannusten lisäksi säästöstä palkitaan vielä valtiontuen kasvulla. ”

Tämä on asia, johon on ehdottomasti kohdennettava lobbausta!

Lukuisissa Euroopan valtioissa on pitkittyneen finanssikriisin jälkeen tehty aktiivista kulttuuripolitiikkaa, kehitetty kulttuurialan rahoitusrakennetta ja tehty tietoisia päätöksiä julkisen rahoituksen korjaamiseksi sellaiselle tasolle, että kulttuurilaitosten toimintaedellytykset parantuvat. Näissä valtioissa uskotaan, että kulttuuri on voimakas ja tärkeä väline vaikuttaa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja että kulttuurilla voidaan edistää hyvinvointia.

Vuodesta 2012 johdonmukaisesti toteutettujen säästöpäätösten kokonaisvaikutus aloille on selvä: ne heikentävät merkittävästi kulttuurin valtionosuusalojen toimijoiden edellytyksiä toteuttaa kulttuuripalvelutehtäväänsä. Esittävän taiteen aloilla tämä tarkoittaa heikkeneviä työllistämismahdollisuuksia ja ansiotason pudotusta entisestään matalapalkka-alalla työskenteleville teatterilaisille. Vaikutukset työllistämismahdollisuuksiin ovat sitä vakavammat, mitä kauempana pääkaupunkiseudulta toimitaan. Aiemmat leikkaukset ovat leikanneet erityisesti freelancereiden töitä, nyt alkavat supistua ensemblet ja vakituinen henkilöstö.

Kulttuurialan leikkausten myötä suomalainen teatteritarjonta on kaventunut ja vähentynyt. Tähän asti Suomessa on teatteriesityksissä käymisen aste ollut maailman huippuluokkaa.

Karola Baran

Kirjoittaja on Temen toiminnanjohtaja ja lakimies.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..