Siirry sisältöön
Työehdot ja palkat
Kuva Jani Pulkka, Metelin kansikuva 1/2019.

Estääkö paikallinen sopiminen työelämän tasa-arvoa?

Hämmästelen, miten sokeasti ja kritiikittömästi suomalaisessa mediassa käydään keskustelua paikallisen sopimisen laajentamisesta. Esimerkit paikallisesta sopimisesta lähes poikkeuksetta koskevat teollisuuden työntekijöitä, sellaisia, joilla on vahva työehtosopimus ja luottamusmiehet.

Lähestulkoon vaille keskustelua on jäänyt paikallisen sopimisen sukupuolivaikutukset intersektionaalisesti tarkasteltuna. Ammattiliiton työehtoasiantuntijan näkökulmasta väitän, että jos paikallinen sopiminen laajenee, se tulee heikentämään entisestään jo valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien asemaa eikä se tule edistämään samapalkkaisuutta.

Työehtosopimus on naisen paras ystävä.

Samapalkkaisuudesta väitellyt tutkija Milja Saari on sanonut, että työehtosopimus on naisen paras ystävä. Tällä hän tarkoitta sitä, että normeja, sääntelyä ja niiden turvaamia perusraameja tarvitaan, jotta sukupuolten palkkauksellisen tasa-arvon toteuttaminen olisi mahdollista.

Paikallinen sopiminen kuitenkin uhkaa työehtosopimuksien tuomaa turvaa. Paikallisella sopimisella halutaan purkaa normeja lisäämällä työnantajan direktiota päättää työpaikan asioista. Tämän mm. Metsäteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä myönsi avoimesti Helsingin Sanomien haastattelussa. Haluaisitko sinä, että tulevaisuudessa  työpaikallasi paikallisesti päätetään, että vuosiloma on marraskuussa?

Paikallisessa sopimisessa on kyse poikkeamisesta työehtosopimuksen kirjauksesta yksittäisellä työpaikalla. Sopiminen koskee joko koko henkilöstöä tai tiettyä henkilöstöryhmää. Ammattiliiton näkökulmasta paikallisen sopimisen työnantajan kanssa tekee aina luottamusmies, koska luottamusmiehellä on riittävä osaaminen, tiedonsaantioikeudet sekä kokonaisvaltainen tieto työpaikan tilanteesta.

Kuitenkaan edes tällä hetkellä luottamusmiehillä ei ole riittäviä työkaluja selvittää, ovatko esimerkiksi palkat syrjimättömiä. Tietoa palkan osista, niiden kehittymisestä tai kehittymättömyydestä on hankalaa saada. Palkka-avoimuuden laajentaminen on kiistelyn kohteena ja marraskuussa 2020 EK marssi ulos kolmikantaisesta palkka-avoimuustyöryhmästä.

Näin tasa-arvonpäivänä vaadin, että erityisesti ne, jotka ovat etuoikeutetussa asemassa työelämässään, ne joiden työsopimukset eivät jatkuvasti pääty tai joiden keskeiset työehdot eivät ole kiistelemisen kohteena, uskaltaisivat hetkeksi pysähtyä katsomaan työelämää heidän ympärillään. Mitä sinä näet?

Minä näen päivittäin jäsenneuvonnassa prekaareja, jotka putoavat yhteiskunnan tukirakenteiden ulkopuolelle.  Näen, että niiden ääni ei kuulu, joita paikallinen sopiminen pahiten kurittaa.

Työelämän tasa-arvossa on vielä paljon tehtävää ennen kuin paikallinen sopimisen käytänteitä voidaan laajentaa.

Marika Väisänen

Kirjoittaja on Temen työehtoasiantuntija.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.