Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Näyttelyä rakentamassa neljä henkilöä, taustalla on luonnollisen kokoisia lampaita, hevonen, norsun pää ja kärsä.
Tarpeistonvalmistaja Janika Holm, museomestari Heikki Suomi ja tarpeistoalan opiskelija Maija Tikka pystyttämässä Tarpeisto pääroolissa -näyttelyä. Kuva Pipsa Keski-Hakuni.

Pipsa Keski-Hakuni: Tarpeisto pääroolissa

Tarpeisto pääroolissa -näyttelyn avajaisia vietettiin Teatterimuseossa lokakuun 8. päivä. Ennen kuin arvoisa näyttelijä Seela Sella avasi näyttelyn videotervehdyksellään, oli tapahtunut paljon. Idea tarpeistonäyttelylle syntyi jo kaksi vuotta aiemmin. Halusimme juhlistaa 10 vuotta aktiivisesti toiminutta Teatterialan Ammattilaisten Tarpeistokiltaa. Se on tarpeistoalan ammattilaisten, opiskelijoiden ja opettajien yhteinen foorumi, joka kokoontuu kerran vuodessa jakamaan osaamistaan ja kehittämään alaa. Facebook-ryhmässä käydään yli 200 henkilön voimin aktiivista ammatillista keskustelua.

Vaatimattomasta näyttelyhaaveesta käynnistyi lopulta tiivis kahden vuoden projekti, kun Teatterimuseo innostui asiasta. Tarpeiston roolin kirkastaminen yleisölle ja kaikille teatterialalla toimiville muodostui tärkeimmäksi tavoitteeksi alusta alkaen. Pidimme tärkeänä nostaa esiin ammattilaisuuttamme sekä tarpeiston merkitystä osana esittäviä taiteita. Näyttelyn nimeksi valittiin tavoitetta kuvaava nimi: Tarpeisto pääroolissa.

Näyttelytoimikunnassa oli mukana kymmenen alalla toimivaa ammattilaista. Ennen koronapandemiaa ehdimme tavata kasvokkain ja pallotella erilaisia ideoita, myöhemmin otimme onnistuneesti käyttöön sähköiset palaverialustat. Ideat koottiin yhteen ja selkeytettiin näyttelyn käsikirjoitukseksi, jolla saimme vakuutettua Teatterimuseon henkilökunnan ja rahoittajatahoista Alfred Kordelinin säätiön, Taiteen edistämiskeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahaston ja Teatterialan ammattilaiset.  Rahoitus mahdollisti materiaalihankintojen lisäksi ammattilaisten palkkaamisen valosuunnitteluun, tekstien käsittelyyn ja graafiseen suunnitteluun. Onneksi saimme Avarasta luonnosta tutun ääninäyttelijän Jarmo Heikkisen mukaan näyttelyn eläinstudion äänimaiseman luomiseen.

Tarpeistoesineitä ja nauhoitettuja tarinoita saatiin ympäri Suomea eri teattereista, alan oppilaitoksista ja yksityisiltä henkilöiltä. Näyttelyn rakentaminen museoympäristöön vaati erityistä huolellisuutta esineiden käsittelyssä. Ennen kuin esineitä voi tuoda museotilaan, ne käyvät läpi kahden viikon pakastamisprosessin, jossa lämpötila ensin hitaasti lasketaan ja sitten nostetaan hitaasti normaaliksi. Pakastettavien esineiden suuri määrä vaati suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lisähaasteita toi se, että pakastustila oli rajallinen ja sijaitsi Vallilassa eikä Kaapelitehtaalla, jossa Teatterimuseo on. Kaikki tarvittava esineistö oli oli kuitenkin valmiina museolla, kun syyskuun 7. päivä aloitimme näyttelyn pystyttämisen. Kiitos hyvälle suunnittelulle ja Teatterimuseon ammattitaitoiselle henkilökunnalle!

Tarpeistonvalmistaja Mikko Salmi pystyttämässä näyttelyä. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Näyttelytoimikunnan tehtävänä oli myös näyttelytilaan tulevien näyttelytekstien kirjoittaminen ja käsiohjelman valmistaminen. Pidimme näitä tekstejä vähintään yhtä tärkeinä kuin näyttelyn esineistöä. Tarpeisto on luova prosessi, jonka vaativat osa-alueet  kattavat suunnittelun, valmistuksen ja näytäntötyön. Eri vaiheet edellyttävät käsityötaitojen lisäksi mm. kulttuuri- ja esinehistorian tuntemusta, projektiosaamista, kokonaisuuksien hallintaa ja paineensietokykyä. Halusimme tuoda koko prosessin näkyväksi ja siksi esitimme kysymyksiä: Miten tarpeisto luodaan? Mitä tarpeisto on? Mikä on tarpeiston rooli? Mikä on tarpeiston merkitys? Miten tarpeisto on? Mitä eläimet esittävät? Onko nukke tarpeistoa? Vastaukset löytyvät teemoittain sijoitetuista esinekokonaisuuksista ja näyttelyteksteistä.

Näiden kysymysten pohtiminen kehitti kaikkien näyttelyn suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuneiden ymmärrystä tarpeistosta ja tarpeistoalan ammateista. Näyttelyn myötä tarpeiston asema esittävissä taiteissa on määritelty ja siitä voidaan keskustella. Tarpeistoalan ammattilaisuudelle voidaan asettaa tietyt kriteerit ja näin ollen alan koulutusta kehittää.

Miten tarpeisto luodaan?

Esittävien taiteiden kentällä tarvitaan syvällistä tarpeistontekijyyttä. Tarpeistotyö vaatii käsityötaitoa, oivalluskykyä, mielikuvitusta sekä kykyä yhdistää asioiden ja ilmiöiden merkitysyhteyksiä keskenään. Tarpeistonsuunnittelija ja -valmistaja muuttavat ilmaan heitetyt unelmat moniulotteiseksi todellisuudeksi. Alan ammattilainen yhdistää keskenään esineiden käyttötarkoituksen, muodon ja materian toimivaksi tarpeistoksi näyttämöllä.

”Tohtori Tulpin tarpeistoluento”. Ruumis ja luuranko ovat Mikkelin teatterin esityksistä. Niiden valmistaja on Mari Heinonen. Seisovan hahmon on valmistanut Jenny Villikka, Helsingin kaupunginteatteri. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Mikä on tarpeiston rooli?

Tarpeisto toimii lavastuksen, pukujen, valojen, äänien ja näyttelijäntyön leikkauspisteessä. Se nostattaa sykettä tai hidastaa pulssia. Tarpeistoesineet, niiden materiaalisuus ja esineiden ja ihmisten välinen vuorovaikutus luovat hermoradan katsojan ja näyttämötapahtumien välille. Se on osa kokonaisuutta ja sillä on myös itsenäinen rooli esityksessä.

Suolaista ja makeaa eri teattereiden ja oppilaitosten valmistamana. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Mitä tarpeisto on?

Tarpeisto ruokkii katsojan aisteja ja ravistelee tunteita. Esityksen tarpeisto tuo veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Tarpeisto liikuttaa, naurattaa, yököttää, puistattaa ja yllättää. Tarpeisto ei ole koriste tai kiva lisä lavastukseen tai puvustukseen. Se on sekä oma taiteenlajinsa että osa kokonaisuutta. Se on ”kakku”, ei kirsikka sen päällä.

Kuriositeettilaukku, 2019. Valmistaja Anu Sallinen. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Miten tarpeisto on?

Tarpeiston asema näyttämötaiteessa on keskeinen ja merkityksiä luova. Tarpeistoesine johdattaa katsojan esityksen sisällön ja visuaalisen maailman risteyskohtaan ja toimii usein viestinä näkymättömästä. Matkalaukku kertoo kantajansa taustan, määrittää esitettävän aikakauden ja kätkee sisäänsä tarinan. Kysymys ei ole siitä, mikä esine on vaan, MITEN se on suhteessa esitykseen, katsojaan, aikaan ja yhteiskuntaan.

Kuolleen puudelin arkku näytelmästä Suurenmoista, Helsingin kaupunginteatteri 2006. Valmistajat Mikko Murtomaa ja Mira Rokkanen. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Mikä on tarpeiston merkitys?

Nykypäivän tarpeistoalan ammattilaisen työssä ei riitä uuttera käsityöläisyys. Tarvitaan visioita, joiden synnyssä auttavat koulutus, tutkimus  ja verkostoituminen. Tarve löytää ekologisesti kestävämpiä tapoja tehdä teatteria haastaa myös tarpeistotyön ja koko esittävän taiteen kentän. Tarpeistoalan koulutusta tulee kehittää ja avata alalla oleville ja sille tuleville mahdollisuuksia korkeamman asteen koulutukseen. On hämmästyttävää, että tätä ei vieläkään ole saatu järjestettyä. Sen sijaan joudumme taistelemaan säännöllisin väliajoin jopa toisen asteen koulutuspaikkojen säilymisestä.

Eläinhahmoja eri teattereista ja oppilaitoksista. Taustafondin maalaus Hannu Keski-Hakuni. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Mitä eläimet esittävät?

Eläinstudio haastaa vierailijan kriittisesti pohtimaan suhdettaan eläimiin ja luontoon esittävien taiteiden kontekstissa. Se kysyy: Onko norsu tarpeistoa? Onko kettu ovela? Veikö käärme paratiisin? Kenen tunteita puudeli esittää? Kuolevatko tarpeistoeläimetkin sukupuuttoon?

Eläinhahmoja luodaan useimmiten puvuilla ja tarpeistolla. Elävät eläimet on kielletty eläinoikeudellisista syistä Suomen kansallisooppera ja -baletissa. Voimme silti kyseenalaistaa esittämäämme eläinkuvastoa. Vaikuttaa siltä, että olemme juuttuneet toistamaan ns. aisopoonisia eläintarinoita, joissa eläimet on valjastettu ihmisten tunteiden välikappaleiksi ja elämää tai kuolemaa kuvaaviksi symboleiksi. Ne esittävät meidän niille antamia ominaisuuksia.

Näyttelyssä eläimet ovat siirtymässä Nooan arkkiin ja jättävät esittävän taiteen eläinkuvaston taakseen. Ne tekevät itse oman tarinansa ja ottavat mukaan kaikki ystävänsä ja ystäviensä rippeet.

Nooan arkki on osa tohtorinopintoihini liittyvää tutkimusta eläimyyden näyttämöllistämisestä. Lähestyn aihetta posthumanistisesta näkökulmasta uusmateriaalisuuden kautta. Maaliskuussa on tarkoitus järjestää Teatterimuseolla aiheeseen liittyvä seminaari, joka onnistuu etäyhteyksien avulla.

Tarpeisto pääroolissa -näyttelyn kyljessä on oma studiotila myös nukketeatterilla. Taidemuotona tämä ei liity tarpeistoon, vaikka joitakin yhtymäkohtia löytyykin. Näyttelyssä kysytään: Onko nukke tarpeistoa? Vastaus siihen on: On ja ei ole. Eloon herätetty nukke muuttuu nukettajan manipuloidessa esiintyjäksi. Sekä tarpeistontekijät että nukenrakentajat (jotka usein myös itse nukettavat) ovat omaa erityistä ammattikuntaansa. Tarpeisto voi myös näytellä ja nukke voi olla tarpeistoa. Nukketeatteria tehdessä tarvitaan pitkälle vietyä nukentekijyyttä – yhtä lailla kuin teatteritarpeistossakin tarvitaan syvää tarpeistontekijyyttä esimerkiksi silloin kuin kyseessä on vastanäyttelevä tarpeisto.

Tarpeisto pääroolissa -näyttely on avoinna Teatterimuseolla 30.5.2021 saakka. Valitettavasti korona sulki ovet ja kävijämäärä ovat jääneet pieniksi. Haaveilemme virtuaalista versiota näyttelystä, johon pääsisi kotisohvalta. Näyttelyä varten on jo koottu videoita, tarinoita ja pohdintoja virtuaaliseksi aineistoksi, jota voi katsoa ja kuunnella näyttelytilassa. Tämä aineisto on lähiaikoina avautumassa vapaasti kuultavaksi ja katsottavaksi missä tahansa.

Teatterimuseon jälkeen näyttely lähtee soveltuvin osin kiertueelle Pohjois-Suomeen. Jos rahoitusta ja kiinnostusta löytyy, myös muualle Suomeen. Tämä on kuulunut alusta asti näyttelyn konseptiin. Teatterimuseo on vuodesta 2020 lähtien valtakunnallinen esittävien taiteiden vastuumuseo. Tarpeisto pääroolissa -kiertuenäyttely tukee tätä asemaa.

”Räyh! Menkää näyttelyyn!”

Prinsessa Adeline von Kazendorf-Kopfergin myrkytetty kissa Komisario Palmun erehdys, Mikkelin teatteri 2017. Valmistaja Mari Heinonen. Kuva Pipsa Keski-Hakuni

Pipsa Keski-Hakuni

Kirjoittaja on tarpeistosuunnittelija, joka työskentelee Suomen kansallisoopperassa ja baletissa.

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..