Siirry sisältöön
Paperinen megafoni, joka on tehty näytelmäkäsikirjoitusten tekstisivuista.
Kuva Jani Pulkka

Haastattelussa Juho Mantere

Ohjaaja-näytelmäkirjailija Juho Mantereelle teatteri on maailma, jossa saa hengittää vapaasti.

Mitä kuuluu?

Oikein hyvää, kiitos! Vietän vanhempainvapaata ja opettelen ihmeissäni tätä uutta roolia. Kesä tulee.

Miksi teatteri on tärkeää?

Taiteen hienous on siinä, että sen merkitys saa olla omanlaisensa kullekin kokijalle. Minulle teatteri on maailma, jossa saa hengittää vapaasti. Siellä saa tuntea ja olla tavalla, joka reaalimaailmassa tuntuu mahdottomalta. Teatterin ei tule olla pakopaikka elämästä, vaan paikka, jossa elämä kohdataan röyhkeästi ja mitään pelkäämättä.

Milloin työtäsi on arvostettu alan ulkopuolella?

Ohjasin muutama vuosi sitten Tšehovin Kirsikkatarhasta farssiversion Hyvinkään kesäteatteriin. Erään esityksen väliajalla taksi kurvasi kesäteatterin pihaan. Taksista nousi vahvassa maistissa oleva farkkuliivikaveri, joka ilmoitti, että aina kun Tšehovia esitetään, hän tulee paikalle. Hän katsoi esityksen toisen puoliajan katsomon kulmalla tupakkaa ketjussa polttaen. Esitys tuntui resonoivan hänessä erityisen vahvasti. Tämä on tietysti vain oman mieleni romantisoima muisto.

Mistä unelmoit?

Rakkaudesta.

Minkä kysymyksen haluat, että kysyn?

Mitä kuuntelet juuri nyt?

Mitä kuuntelet juuri nyt?

Edesmenneen ystäväni Jarspis Saarisen punk-rap-yhtyettä Jarspis’s Allstars. Biisi Haistakaa paska sopii hienosti korona-ajan kulttuurityöläisen anthemiksi!

Juho Mantere

Juho Mantere (s. 1987) on valmistunut ohjaajaksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta ja työskentelee freelancer-ohjaajana ja näytelmäkirjailijana. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Toksinen Kabaree Q-teatterissa sekä Rakkaani, Conan Barbaari Turun kaupunginteatterissa.

Rasmuksen kasvokuva.

Rasmus Arikka

Jutun toimittanut Arikka on Teatterikorkeakoulun dramaturgian opiskelija.

Tilaa uutiskirje

Saat Temen ajankohtaiset asiat sähköpostiisi neljästi vuodessa.