Siirry sisältöön

Meteli on Temen verkkolehti

Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP:n puheenjohtaja, lavastussunnittelija Minna Santakari on toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä.

Minna Santakari: Sirpaleiset työsuhteet tarvitsevat edunvalvontaa

Temen jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tutuiksi, osa 3

Keväällä Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP:n puheenjohtajaksi valittu Minna Santakari on ollut alansa aktiivi jo pitkään. Pätkätyöt ja rikkonaiset työurat vaativat erityisesti edunvalvontaa, hän toteaa.

Lavastussuunnittelija on yleensä ainut ammattinsa edustaja työryhmässä. Lavastussuunnittelija ja ammattiliittonsa Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP:n puheenjohtaja Minna Santakari sanoo toisinaan kaipaavansa toista lavastussuunnittelijaa pallottelemaan ideoita, mutta vain todella harvoissa tuotannoissa on mahdollisuutta palkata kahta suunnittelijaa.

Hän pitää tärkeänä, että lavastus- ja pukusuunnittelijat voivat käydä perinpohjaista keskustelua työn sisällöistä ja työolosuhteista esimerkiksi LP:n järjestämillä kursseilla ja tapaamisissa.

– Järjestötoiminta on erityisen tärkeää kollegiaalisen yhteydenpidon kannalta, Santakari toteaa.

Hänellä on näkemystä alan kehityksestä 1980-luvulta alkaen, jolloin hän aloitti ammatissaan. Siihen aikaan elokuvatuotannoissa naisia oli varsin vähän lavastussuunnittelijoina, nykyisin tilanne on Santakarin mukaan tasapainoisempi.

Tähänastisen uransa aikana Santakari on vastannut kymmenien elokuvien ja tv-ohjelmien lavastussuunnittelusta sekä kuratoinut ja käsikirjoittanut muun muassa Helsingin kaupunginmuseon näyttelyitä. Lisäksi hän on ollut mukana monissa tietokirjahankkeissa. Santakarin tutkimusaiheita ovat elokuvahistoria ja kaupunkikulttuuri. Uusin yhteisteos, jota hän on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa, on Unelmatehdas Liisankadulla – Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina (SKS, 2019).

Edunvalvonta korostuu

Santakarille toiminta työehtojen ja työolojen puolesta antaa erityistä mielekkyyttä toimia puheenjohtajana.

Taiteen ja kulttuurin aloilla on tyypillisesti sirpaleisia työsuhteita. Siksi Santakarin mukaan näillä aloilla edunvalvonta korostuu. Pahimmillaan LP:n edustamilla aloilla pätkätyöt muutetaan ei-työsuhteisiksi, mikä aiheuttaa monenlaisia kohtuuttomia tilanteita ja esimerkiksi työttömyysturvan ulkopuolelle jäämistä. Erityisesti tämä koskee freelancereita.

Jäsenten kokemat työolosuhteet ja työn tekemisen tavat voivat olla hyvin kirjavia.

– Koska freelancereilla ei ole työnsä tai toimeentulonsa tukena pysyviä rakenteita, heidän työehtonsa ovat jatkuvasti vaakalaudalla, sanoo Santakari.

­­– Olosuhteita muutetaan usein yksipuolisesti. Se heikentää työssä viihtymistä ja pahimmillaan myös työn laatua.

Vaikka LP on pienehkö 280 jäsenen ammattiliitto, jäsenten kokemat työolosuhteet ja työn tekemisen tavat voivat olla hyvin kirjavia.

– Kyllä meidän hallituksessa työskentelevien pitää tietää, minkälaisissa oloissa työskennellään, ja mihin jäsenjärjestön pitäisi keskittyä ja satsata, Santakari toteaa.

Koulutus on tärkeää toimintaa

LP järjestää jäsenilleen koulutusta. Tukea koulutuksiin on saatu muun muassa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK:n koulutusjaostolta.

– Kysyntää on digitaitoihin liittyville kursseille, mutta myös oman taiteellisen ilmaisun kehittäminen kiinnostaa jäsenistöä.

Santakari oli aikanaan pitkään myös AVEK:n koulutusosaston jäsen. Siinä roolissa hän oli näköalapaikalla tutustumassa alan kansainväliseen koulutustarjontaan sekä av-alojen ammattilaisten koulutustarpeisiin.

– Siitä paikalta näkee myös, miten yksin tällä alalla toimitaan. Lisäksi voi nähdä, miten tärkeää voi olla pienikin tuki ja miten suuren vaikutuksen sillä voi saada aikaan.

Pienessä järjestössä ääni kuuluu

Santakari näkee, että LP on myös taiteilijajärjestö. Kattojärjestö Teme puolestaan hoitaa työehtosopimusneuvottelut ja antaa juristipalveluja.

LP:n hoidettavaksi jää varsinkin juuri taiteilijajärjestöpuoli, jossa Santakarin mielestä on vielä kehitettävää.

– Olisi hienoa, jos kaikki jäsenet tuntisivat saavansa tukea ja taustavoimaa tältä järjestöltä. Pienessä järjestössä jäsenten ääni kuuluu, jos he vain ääntään käyttävät, osallistuvat toimintaan ja ottavat yhteyttä, Santakari tähdentää.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston Elokuva- ja lavastustaiteen laitokselta valmistuvat lavastus- ja pukusuunnittelijat pääsevät halutessaan LP:n jäseniksi heti maistereiksi valmistuttuaan. Jäseneksi voidaan hyväksyä muillakin koulutuksilla sekä pitkällä taiteellisen suunnittelutyön ammattikokemuksella ja suosituksilla.

­– Vaikutelmani on, että kun nuoret saavat työkokemusta ja törmäävät erilaisiin työelämän ilmiöihin, ammattijärjestöt alkavat kiinnostaa. Huomataan esimerkiksi, että Temen toimistosta saa lakipalveluita ja monenlaista neuvontaa, ja sinne voi lähettää työsopimuksen arvioitavaksi, Santakari toteaa.

 

LP:n jäsenet verkottuvat kansainvälisesti 

Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP:lla on pitkät perinteet toimimisesta kansainvälisessä teatterialan taiteellisten suunnittelijoiden ja arkkitehtien OISTAT-järjestössä. LP:n jäsenet ovat myös jo vuosikymmenien ajan osallistuneet neljän vuoden välein järjestettävään Prahan Quadriennaleen, joka on kansainvälisesti merkittävin teatterialan näyttely- ja verkostoitumispaikka.

Toinen merkittävä kansainvälinen verkostoitumistapahtuma on World Stage Design -näyttely. Suomen OISTATin edustus on hakenut tapahtuman workshopin järjestäjäksi vuonna 2023 teemanaan kestävän kehityksen edistäminen teatterikentällä.

LP:n hallituksen jäsen Kirsi Manninen on eurooppalaisen av-alan lavastus- ja pukusuunnittelijoiden järjestön Artscenicon johtokunnan jäsen. Artscenicon ensi vuoden kokous on tarkoitus järjestää Suomessa. Artscenico kehittelee yhteistä eurooppalaista toimintaa ja edunvalvontaa av-alan taiteellisille suunnittelijoille, mikä onkin yhä tärkeämpää LP:n jäsenille. Heistä moni työskentelee jo nyt toistuvasti kansainvälisissä televisio- ja elokuvatuotannoissa. Suomessakin käyttöön otettu tuotantokannustin on myös lisännyt täällä kuvattavien kansainvälisten tuotantojen määrää.

LP:n muutaman vuoden takaisen juhlavuoden ponnistuksena syntyi lavastus- ja pukusuunnittelijoiden yhteinen laaja verkkonäyttely Kuviteltu todellisuus.  LP suunnittelee nyt verkkonäyttelyn kehittämistä niin, että se palvelee paremmin järjestön jäsenten kansainvälistymistä. Osa verkkonäyttelystä onkin jo käännetty englanniksi. Verkkonäyttelyssä voi tutustua kuvamateriaalin ja videoklippien avulla elokuvan, television, teatterin ja esittävän taiteen parissa työskentelevien lavastus- ja pukusuunnittelijoiden työn tuloksiin. Näyttelyn sivuilta löytyy myös kolmen meritoituneen tutkijan, Laura Gröndahlin, Heta Reitalan ja Joanna Weckmanin artikkelit lavastus- ja pukusuunnittelijoiden ammatista sekä ammatillisen koulutuksen ja kohta 80-vuotiaan LP:n historiasta.

Minna Santakari, LP:n puheenjohtaja

Tiina Tenkanen

Temen viestintäkoordinaattori

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..