Kuva: Oleg Laptev, Unsplash

Miksei apurahatyöllä voi kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa?

Artikkelissa Anu Suoranta pohtii sitä tulisiko apurahatyöskentelyn kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työssäoloehtoa. Teme haluaa kehittää apurahajärjestelmää ja  valmistelee SAK:n hallitusohjelmatavoitteisiin vietäväksi apurahan tason nostoa ja tason sitomista palkkakehitysindeksiin.

Artikkeli on julkaistu helmikuussa ilmestyneessä Liitos -lehdessä 1/2018, joka on Suomen tanssi- ja sirkustaitelijoiden jäsenlehti.

Taide- ja kulttuurialoilla työskentelevät kysyvät toistuvasti miksi palkalla työskentelyaika kerryttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa, mutta apurahalla työskentely ei.  Palkkatyötä pitää tehdä noin puoli vuotta, sen jälkeen työttömyysturvana maksettava summa määräytyy ansioiden mukaan. Ansiosidonnaisen työssäoloehdon kertymättömyys apurahalla tuntuu monesti epäreilulta ja kysymys onkin hyvin perusteltu työnteon maailmassa, jossa tulolajit vaihtelevat.

Pyrin vastaamaan tässä kirjoituksessa siihen, onko nykykäytäntö reilu ja voiko sille tehdä jotain.

Ensimmäinen vastaus on tylsän rahoitustekninen. Ansiosidonnainen työttömyysturva on pakkovakuutus, jota maksetaan palkkatyöntekijän ja hänen työnantajansa toimesta. Työntekijä saa työttömyysvakuutusta, siis ansiosidonnaista turvaa, kun vahinko eli työttömyys kohtaa. Kun palkkatyössä työtä tekevä katsoo palkkakuittiaan, niin siitä näkee, että vuonna 2018 palkasta menee 1,9 % työttömyysvakuutusrahastoon. Lisäksi työnantaja maksaa joko 0,65% tai 2,6 % riippuen palkan suuruudesta.

Apurahasta ei apurahalla työskentelevä, eikä apurahan myöntäjä maksa työttömyysvakuutusrahastoon rahaa. Työttömyysturvarahoitusjärjestelmän rahoituksen näkökulmasta apuraha on siis eri rahaa kuin palkkaraha. Apurahalla työskentelevät eivät ole nykytulkinnan mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajia, koska eivät ole maksajiakaan.

Apurahalla työskentelevät eivät ole nykytulkinnan mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajia, koska eivät ole maksajiakaan.

Apuraha on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta

Toisen vastauksen esitän vastakysymyksen muodossa. Olisiko sittenkään nykyjärjestelmässä apurahoilla työskenteleville edullista, jos apurahakausi kerryttäisi työssäoloehtoa? Työssäoloehdon (TOE) täyttymisellä tarkoitetaan noin puolen vuoden palkkatyötä. Kun TOE on tullut kerran hankittua, se ulottuu seitsemän vuotta eteenpäin olevaan työttömyystilanteeseen. Apurahakausi ei kerrytä TOE-ehtoa, vaan se nykyisen lainsäädännön mukaan loikataan yli.

Miksi se loikataan? Apurahatyöskentely on työttömyysturvalainsäädännön määritelmän mukaan ”hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta”. (Kyllä, tämä on absurdi määritelmä, koska apurahallahan työtä juuri tehdään, eikä olla poissa. Mutta mennään tässä sillä, että näin lainsäädäntö määrittelee ja sille on historialliset syynsä).

Määritelmän ”hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta” vaikutus ulottuu siis seitsemän vuoden ajalle. Ajatellaan tilanne, jossa olet ollut kohtuuhyvin palkatussa työssä kuusi kuukautta vuonna 2016 tai olet kerännyt TOE:n palkkatyöpalasista kokoon pidemmällä aikavälillä.  Molemmissa tapauksissa olet täyttänyt työssäoloehdon. Ajatellaan, että palkkasi on ollut esim. keskimäärin 2500 €, joka on Tinfon taulukon mukaan tanssijoiden keskipalkka

Palkkatyön jälkeen työskentelet vuoden 2017 henkilökohtaisella apurahalla. Sait sitä verovapaan summan verran eli 20 309,40 € eli kuukaudessa noin 1692 €. Sitten vuoden 2018 alussa iskee työttömyystilanne. Kumman summan perusteella, 2500€ palkan vai myönnetyn apurahan summasta haluat, että työttömyysturvasi taso määritellään? Palkan perusteella ansiopäiväraha on kuukaudessa nykyisin noin 1457 € ja apurahan perusteella laskettuna se olisi 1110 €.

Jatketaan ajattelua. Työttömyytesi jatkuu elokuun loppuun 2018. Saat ryhmän jäsenenä alle neljän kuukauden apurahan, joka ulottuu vuoden 2018 loppuun. Anoitte työryhmänä kuitenkin produktioon paljon enemmän, mutta rahaa tuli vähemmän. Jaoitte potin solidaarisesti tasan. Jaon jälkeen sinun summasi on vaikkapa 1400 euroa kuussa. Tämän neljän kuukauden keikan jälkeen vuoden 2019 alussa sinua uhkaa työttömyys. Kumman summan mukaan haluat, että työttömyysturvasi lasketaan. Kahden ja puolen tonnin palkan tason mukaan vai viimeisen kuuden kuukauden apurahan laskennallisen yhtälön kautta, jossa huomioidaan vähän parempi 1673 € apuraha painolla 1/3 ja huonompi apuraha 1400 € painolla 2/3. Palkasta laskettuna ansiosidonnainen on edelleen vuoden 2019 työttömyystilanteessa nykykäytännöllä noin 1457 € ja apurahoista laskettuna 1027 €.

Mitä siis tarkoittaa apurahalla työskentely eli ”hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta” kytkettynä lainsäädännön määrittelemään seitsemän vuoden jaksoon.  Se tarkoittaa sammakonloikkia yli apurahakausien. Seitsemän vuoden ajan aina apurahan päättyessä työttömyystilanteessa lasketaan työttömyysturva vuoden 2016 palkan mukaan.

Näin yksinkertaista ei tietenkään nykytyöelämän pätkäviidakossa laskeminen ole. Tässä esitetyt työkeikkojen kestot, palkka- ja apurahasummat voivat tietysti olla muunlaisiakin, mutta esimerkkilaskelman tarkoituksena on osoittaa, että aivan yksiselitteisesti ei kannata vaatia apurahan saamista työssäoloehtoa kerryttäväksi. Se voi olla yksi vaihtoehto, mutta vaikutuksia on syytä selvittää tarkemmin.

Jos apurahan haluttaisiin kerryttävän työssäoloehtoa tulisi mukana myös maksajan rooli, sekä apurahalla työskentelevälle että apurahan myöntäjälle.

Lisäksi on palauttava mieleen myös se tosiseikka, että palkasta maksavat työntekijä ja työnantaja osuutensa työttömyysvakuutuskassaan. Jos apurahan haluttaisiin kerryttävän työssäoloehtoa tulisi mukana myös maksajan rooli, sekä apurahalla työskentelevälle että apurahan myöntäjälle. Jos taiteen ja kulttuurin rahoitukseen ei ole osoittaa lisärahaa, niin suurella todennäköisyydellä myös apurahan myöntäjän työttömyysvakuutukseen maksama summa vähentäisi myönnettävien apurahojen kokonaispottia.

Apurahan taso oli viimeksi 70-luvulla lähellä keskimääräistä ansiotasoa

Lopuksi laajennan näkökulman apurahojen tasoon ja siihen mitä ammattiliitto voi tehdä. Kun tarkastellaan apurahajärjestelmää pitkällä aikavälillä, tulee näkyväksi outo seikka. 1970-luvulla apurahan taso oli hyvin lähellä keskimääräistä ansiotasoa. Vuoteen 1980 mennessä tapahtuu jotain outoa ja keskimääräinen ansiotaso ja apurahan kehitys eroavat toisistaan. Siitä asti ansiotasohaarukka jatkaa vuodesta toiseen levenemistään.

Vuonna 2018 verovapaan apurahan tason voi kiteyttää siten, että apurahalla työskentelevä, jolla on yksi alaikäinen lapsi, on määritelmällisesti köyhyysrajan alapuolella. Ilman lasta keikutaan juurikin rajalla.  Keskeinen epäkohta onkin kenties apurahalla työskentelevien ansiotaso, ei niinkään se miten saadaan venytettyä lisää niukkuutta työttömyysturvalle.

Verovapaan apurahan taso määräytyy valtion taitelija-apurahan summan perusteella.  Nostamalla taitelija-apurahan summaa nostetaan verovapaana myönnettävää apurahaa. Tämä vaikuttaa myös yksityisten säätiöiden myöntämiin apurahasummiin.  Apurahan tason nostamisella taas on vaikutusta apurahalla työskentelevien toimeentuloon ja varmasti yhteiskunnan kassanhoidon näkökulmasta katsottuna asumis- ja toimeentulotukimenoihin.

Temen toimistolla valmistellaankin SAK:n hallitusohjelmatavoitteisiin vietäväksi mm. apurahan tason nostoa ja tason sitomista palkkakehitysindeksiin. Ja onko se reilua, että työelämässä toiset ovat paremmin työttömyysvakuutettuja kun toiset? Ei ole, se on epäkohta jota pitää ratkoa.

 

Jälkikirjoitus 6.3.2018:

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ympärillä on käynnistynyt kiivas yhteiskunnallinen keskustelu. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on asettanut 5.3.2018 selvityshenkilön ”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämismahdollisuuksien arviointiin”. Selvityshenkilöksi on nimitetty Mauri Kotamäki. Sipilän hallituksesta on kommentoitu, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttaminen ei ole hallitusohjelmassa.

SAK on vastannut ministeri Mattilan selvityshankkeeseen halullaan uudistaa koko järjestelmä, eikä vaan yhtä palasta. Teme on mukana SAK:n työttömyysturvan uudistamisprosessissa. Saana Siekkinen, joka työskentelee SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkönä on jo kertaalleen kuullut Temen asiantuntijuutta työttömyysturva-asioissa.  Myös apurahalla työskentely ja työttömyyden turva ovat mukana keskusteluissa ja yhteistyöprosessi jatkuu.

 

Anu Suoranta

VTT, työelämän asiantuntija, joka työskentelee Temessä järjestötoimitsijana

Tilaa uutiskirje

Temen uutiskirje on kenen tahansa tilattavissa maksuttomasti. Kirje räätälöidään Temen kotisivujen ajankohtaisen sisällön pohjalta kuudesti vuodessa ja toimitetaan tilaajan sähköpostiin..